Oletteko hyviä ystäviä sisarustenne kanssa?
Onnistuuko joiltakin aikuinen ystävyys, vaikka olisitte kovin erilaisia?
Kommentit (25)
Siskoni on myös parasystäväni. Ollaan päivittäin yhteyksissä ja hän on se, jolle voin varmasti avautua kaikesta. Lapsemme myös ovat läheisiä keskenään.
En käy ollenkaan kylässä , jos jotain asiaa sähköpostilla hoidetaan!
Mulla oli/on surkeat vanhemmat ja huono lapsuus, ja ihan helvetin epäreilut vanhemmat. Mulle ei maksettu mitään, siis esim ajokorttia, lukion kirjoja, en ole saanut pennin latia rahaa sen jälkeen kun täytin 18. Sisarukselle maksetaan sen sijaan kaikki, ajokortit, rahaa syydetään, sisarus on kohta 40 ja saa yhä jatkuvaa kuulausirahaa ja koko perintö menee sisarukselle, mut on tehty perinnöttömäksi (toki riitauttamalla voin vaatia lakiosan mutta silti… ei kovin reilua)
Erikoista on se että mä olen se kunnollinen, ahkera, kiltti, avulias, kouluttautunut. Ja sisarus työtön ja pahantuulinen tiuskiva lusmu.
Mutta ne vanhemmat rakastaa vaan sitä sisarusta ja ihan päin naamaa ovat mulle sanoneet että se sisarus on ainoa rakas heille.
Tämän jälkeen voinette päätellä että en ole ylin ystävä siarukseni kanssa.
Olen hyvin läheinen siskoni kanssa, vaikka hän on 8v nuorempi ja itseasiassa "siskopuoli". Läheisin ihminen, oman perheen jälkeen.