Minusta on surullista

Tee elämästäsi paras mahdollinen niillä eväillä mitkä sinulla on. Käytä hyväksesi kaikkia ilmaisia yhteiskunnan tarjoamia palveluita,kuten kirjastoa.Lukeminen on ihana harrastus. Lue kaikenlaisia kirjoja, kun sinulla kerran on siihen aikaa. Vältä kuitenkin surullisia kirjoja, ne saavat vain mielen enemmän masentuneeksi.

Vierailija kirjoitti:

No vaikka olisi muuten kurjaa niin olethan nyt vihdoin sentään edes itsenäinen.

Ei mörskää, ei inhottavaa miestä käskyttämässä.

Yritä nyt edes siitä olla vaikka edes ihan hitusen verran iloinen.

Tämä!

Niin monen monta vuotta haaveilit että pääset pois miehen ikeen alta elämään yksin.

Nyt kun se haave vihdoin toteutui, niin valitat vaan enemmän ja enemmän!

NAUTI nyt siitä kun kerrankin saat olla omissa oloissa. Taloudellisesti tiukkaa joo mutta muuten kuitenkin ihan itsenäistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on kuitenkin hieno asia, että sinunkinlaisellasi on koti, ruokaa ja saat terveydenhoitoa tarvitessasi, sinulla on lapsi ja olet hänelle tärkeä asia. 

Vaikka onkin nuo asiat niin suurimman osan elämästäni olen ollut muiden käskytettävänä. Ap

  Niin me muutkin ollaan ja aivan samalla tavalla elämä valuu omaa menoaan, ei sitä jää kenellekään mihinkään varastoon vaan sitä kuluu pivässä yhtä monta sekuntia kuin sinullakin. 

Tuskin kuitenkaan omat miehet kohtelee niinkuin tällaista syrjäytynyttä naista. Ei minulla mitään itsenäisyyttä ole kuin naisilla, jotka käyvät töissä. Ap

Höpö höpö. Katsohan peiliin ja kerro hyviä asioita itsestäsi itsellesi. On helppo nähdä kurjat puolet, mutta ei ne oo aina ihan tottakaan.

Jos mies halveksii sinua niin miksi olet hänen kanssaan?

Jos työttömyys haittaa, niin miksi et käy töissä?

Mä olen niin miljoona kertaa selittänyt nuo asiat, etten jaksa niitä enää selittää. Ap

Olisi itsellesi hyväksi, jos et jaksaisi tehdä näitä valitusaloituksiakaan, sillä niistä ei sinulle mitään hyvää koidu. Kukaan ei jaksa olla empaattinen, tai jos jaksaisikin, niin ei voi sinua auttaa. Sinulla on voittopuolisesti asiat hyvin ja on oma vikasi velloa menneisyyden huonoissa asioissa, kun sinulta ei puutu  kotia, ruokaa, lämpöä, lääkkeitä ja lapsestasi saamaasi iloa. 

Kukaanhan ei täällä tiedä, mun live elämästä mitään. Se vaan näyttää hyvältä, mutta ei mulla esim mitään itsenäisyyttä ole. Toki ymmärrän, etten sitä tällaisena naisena voi saavuttaakaan ikinä. Ap

Nyt pitää kyllä saada tarkennusta. VIimeksi kun toit tämän esille, että elämäsi on oikeasti aivan muuta kuin annat täällä ymmärtää, paljon parempaa, mutten kerro siitä täällä. Mutta sekö onkin siis toisin päin, eli on huononpaa kuin tämä huono, josta kerrot lukemattomia kertoja? Mitenkä se nyt sitten näin pääsi vinksahtamaan? Pitääkö meidän ymmärtää, että se mitä kirjoitat ei missään tapauksessa pidä paikkaansa, vaan asiat ovat oikeasti aivan toisin? No mutta hyvä. Kai? Vai huono? 

Vierailija kirjoitti:

Tee elämästäsi paras mahdollinen niillä eväillä mitkä sinulla on. Käytä hyväksesi kaikkia ilmaisia yhteiskunnan tarjoamia palveluita,kuten kirjastoa.Lukeminen on ihana harrastus. Lue kaikenlaisia kirjoja, kun sinulla kerran on siihen aikaa. Vältä kuitenkin surullisia kirjoja, ne saavat vain mielen enemmän masentuneeksi.

Joo. Nytkin katselen pokka pitää sarjaa ja sitten taas pelaan. Olen myös lukenut paljon. Ap

Niin, totta kai live-elämäsi on aivan täysin toisenlainen kuin olet tänne kertonut.

Live-elämässäsi ei ole mörskää, ei väkivaltaisia ja komentelevia ukkoja, ei adoptioon annettua eikä potkupalloilevaa poikaa, ei välit katkaisseita sukulaisia, ei vaivoja eikä vaikeuksia.

Eiks niin.

Mun vahva veikkaus on, että oikeassa elämässä Ammattivalittaja asuu sievässä sinisessä omakotitalossa, pitää R-kioskia ja hoitokotia ja viettää lomansa yleensä Aruballa.

No minkälaisen panoksen haluaisit antaa tämän yhteiskunnan rakentamiseen?

Vierailija kirjoitti:

Se on kuitenkin hieno asia, että sinunkinlaisellasi on koti, ruokaa ja saat terveydenhoitoa tarvitessasi, sinulla on lapsi ja olet hänelle tärkeä asia. 

Onhan se lohtu, laiha sellainen. Yhteenkuuluvuus työporukassa pitää terveenä. Ja tunne että on tarvittu.

Minusta on surullista, että sinä jauhat tätä samaa asiaa päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Tee elämästäsi paras mahdollinen niillä eväillä mitkä sinulla on. Käytä hyväksesi kaikkia ilmaisia yhteiskunnan tarjoamia palveluita,kuten kirjastoa.Lukeminen on ihana harrastus. Lue kaikenlaisia kirjoja, kun sinulla kerran on siihen aikaa. Vältä kuitenkin surullisia kirjoja, ne saavat vain mielen enemmän masentuneeksi.

Ei aina voi tuputtaa kirjastoa.Ei k,aikki ole kirjaihjmisiä. 

Itse suositetelen hiihtämistä ja ulkona olemista . Kohteet johin voi mennä .Huomenna menen erääseen saareen laivalla ja nautin päivästä siellä.

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on kuitenkin hieno asia, että sinunkinlaisellasi on koti, ruokaa ja saat terveydenhoitoa tarvitessasi, sinulla on lapsi ja olet hänelle tärkeä asia. 

Onhan se lohtu, laiha sellainen. Yhteenkuuluvuus työporukassa pitää terveenä. Ja tunne että on tarvittu.

 

Tämä se olisi tärkeää ja se minulta puuttuu. Ap

Mutta sinulla on vapaus. Olet päässyt kahleista ja olet vihdoinkin vapaa.

Melkein viisikymppiseksi joku oli koko ajan käskyttämässä. Nyt olet itsesi herra (rouva).

Vierailija kirjoitti:

Niin, totta kai live-elämäsi on aivan täysin toisenlainen kuin olet tänne kertonut.

Live-elämässäsi ei ole mörskää, ei väkivaltaisia ja komentelevia ukkoja, ei adoptioon annettua eikä potkupalloilevaa poikaa, ei välit katkaisseita sukulaisia, ei vaivoja eikä vaikeuksia.

Eiks niin.

Tämä on kyllä lohdullinen ajatus.