**LOKAMASUT KESKELLÄ VIIKKOA**
Kommentit (42)
Täällä sataa vettä ja on sen näköistä että sitä sadetta riittää koko päiväksi.
Jos pitäis vaikka leipomispäivän :)
Hannalle ensiksi hirmuisesti onnea tälle päivälle, jännät paikat! :o)
Mianni: Ihan mielenkiinnosta kyselen kun itsekin noita lapsenvahtiongelmia miettinyt, että minne sinun lapset hoitoon jos joudut sairaalaan makaamaan?
Mulla kun viime raskaudessa oli noita kaikenlaisia häikkiä niin olisin joutunut kans sairaalaan makaamaan, mutta minä hölmö ja itsepäinen en halunnut/suostunut =O
Nooh, jouduin sitten keräämään kanisteriin koko vuorokauden pissat ja aamulla kiikutin kanisterin sairaalan labraan. Yäääk=P
Mutta silloin ei mulla ollut lapsenvahtiongelmia kun ekaa odotettiin, mutta oonkin miettinyt että mitäköhän sitä tekis jos nyt kävis niin että pitäis sairaalaan mennä..
Nyt tuntuu että kaikilla on vauvat jo rauhoittunut ja liikkeet muuttunut, mutta ei meillä vaan. Vauva mesoaa, hyörii ja pyörii ihan samalla tavalla kun aina ennenkin. Ja niin kuin joskus aiemmin kirjoittelin, se myös sattuu aika paljon kun venyttää tuosta ylhäältä oikein kunnolla :/ Näinkin tuossa yksi yö unta, jossa vauva mynkys niin paljon että sen pää tuli tuosta kyljestä esiin, sitä siinä sitten miehen kanssa ihmeteltiin :D
Mutta nyt on hirmuinen nälkä.
Voikaahan hyvin ja paksusti!
Terkuin,
Camelot 35+6
Piti tulla ennen jännittävää (?!) neuvolalääkäriä kertomaan kaksi juttua:
Ensinnäkin oon unohtanut kun mun äiti veti oikein EMÄVALHEEN pari päivää sitten täällä ollessa. Puin jotain vaatetta päälle ja äiti sanoi:
" Sinä et oo kyllä yhtään lihonut nyt raskausaikana!"
Räjähdin oikein nauramaan että jaa jaa, vain 20 kiloa!! No, aina positiivinen äitini yritti paikata vielä sanomalla että:
" Ei sitä yllä yhtään sinusta näy, et ole yhtään turvonnut!"
:D :D :D Joopa joo. Valokuvia katsellessa huomaa jo _itsekin_ että olen aivan karmeen läski normaaliin verrattuna, sellainen punkero puolin ja toisin... Eilen just miehelle vielä näytin ja pakotin kokeilemaan, että vaikka reisiin ja peppun on selvästi tullut ihan oikeaakin lisää, niin kuitenkin heti mun 100% levinneen lantion ihon alla on luut! Eli nimenomaan lantioluut on mulla kyllä levinneet, ei niinkään että olis tullut viiden sentin vararavinto joka suuntaan. Se vararavinto on vissiin jotenkin niiden verhoamana?? :)
Toinen juttu eli MIEHEN TYÖ VARMISTUI, eilen oli sopimus allekirjoitettu ja juuri tuossa esitteli sopimusta. Kyllä oli helpottava homma :) Esimiehensä oli joutunut tekemään aika paljon luovaa työtä ja selittelyä, että oli saanut siihen nimenomaan mieheni eikä ketä tahansa hakijoista. Olivat mm. joutuneet haastattelemeen 10 hakijaa, vaikka etukäteen hakemusten perusteella jo oli tiedossa että mieheni on pätevin. Lisäksi oli vissiin neljältä eri esimieheltä pitänyt hakea allekirjoitettu rekrytointilupa.
Mutta kuitenkin tilanne on nyt ihan selvä ja työ jatkuu ensi elokuuhun asti. Saa samalla palkallisen isyysloman, mikä on tietysti tosi jees. Nyt voikin ruveta jo sopimaan että miten hän sen meinaa pitää.
Mutta nyt pitää ruveta pukemaan että päästään lähtemään. Lääkäri on kyllä vasta klo 9:20, mutta mennään mummolan kautta ja mummo vie meidät lääkäriin. Mulla kun ei ole ajokorttia ja neuvolaan on hyvä matka kävellä, vielä tuollasta sumusadettakin. Palailen sitten kertomaan oliko ihmeempiä, piti vaan tuo emävalhe kertoa heti kun muistin :D :D
Coe rv 35+3
Mina olen melkein elamani kunnossa vaikka en meinaa malttaa odottaa tuota reilua kahta viikkoa sektioon ( tai oikeastaan on viela vajaa 3 viikkoa, mutta reilu 2vkoa kuulostaa paremmalta...). Onhan olo hieman tukala vaikka muuten vointi on ok.
Laakarille meno on taas torstaina ja ultra perjantaina. Ainakin tuntuu, ettei mitaan ihmeellista pitaisi olla, toivotaan ettei toksemia enaa kummittele kun viime viikolla oli vahan oireita...
Baby Showereista oli ollut puhetta. Ystavat jarkkaa taalla minulle perjantaina. Aikas jannaa kun en ole ikina sellaisissa ollut, taitaa olla aika yleista taalla ja tama tapa lahtoisin taalta USAsta.
Eipa tanne nyt ihmeempia talla kertaa, jaksuja sinne ja voikaahan hyvin.
Millian ja pikkuneiti 35+5
Eipä tässä kyllä mitän uutta ole, yö meni taas hyvin *KOPKOP* mutta aamu alkoi kyllä harmaana, piiitkästä aikaa sataa vettä ja oikein kunnolla:O Taitaa jäädä tytöltä aamupuistoilu väliin, en raaski sitä noin kovaan sateeseen viedä seisoskelemaan. Iltapäiväksi onneksi luvattu selkenevää ja loppuviikoksi taas pariakymmentä astetta, eli ehkä tässä yksi päivä pärjätään ihan kotosallakin.
MIANNI, nyt vaan lepäät niin paljon kuin vaan pystyt! Mieluummin lepäilet hieman sekaisessa kodissa kuin sairaalassa, eikö? Joo-o, pienten lasten äidinhän onkin ihan helppo tuosta vaan oikaista itsensä ja olla tekemättä mitään:/ Mutta yritä edes, jooko?
Ymmärsinkö oikein eli onkos HANNA tänään lähdössä käynnistykseen? HUI:O Kohta siinäkin perheessä on pienen pieni vauva, ihanaa!!!
(.) Yllättävän kärsivällinen oma olo, huomenna tulee 37 viikkoa täyteen ja en hetkeäkään kuvittele, että vauva syntyisi ennen LA:ta. Toivon tietenkin ettei ihan kamalasti menisi tuon yli, mutta jotenkin olen myös siihen valmistautunut. On kyllä paljon mukavampi olla, kun ei koko ajan tartte olla tuli persiin alla että tulis jo sieltä. Totta kai omalla tavalla minäkin haluaisin vauvan tähän syliin nyt ja heti, mutta toisaalta, onko pari kolme viikkoa nyt niin mahdottoman pitkä aika? Pieniä juttuja on vielä kotona tekemättä ja ostamattakin, ei mitään radikaalia, mutta nautin nyt tästä kohtalaisen (yllättävänkin!) hyvästä olostani ja esikoisen hyvästä vaiheesta. Tämä kun on luonteeltaan todella pippurinen pieni tyttö ja juuri nyt elämme jollakin tapaa seesteistä vaihetta. Tyyntä myrskyn edellä..? Luulen, että oma rauhallinen ja hyvä oloni heijastuu myös lapseen, saa nähdä miten käy kun vauva tulee taloon. Yllättävän vähän myöskin pelkään sitä alkua kahden pienen kanssa, vaikka aikaisemmin se on mietityttänyt paljonkin. Nyt mielessä kummittelee enemmänkin itse synnytys, se kyllä omalla tavallaan pelottaa tai ainakin jännittää erittäin paljon. Mutta eiköhän siitäkin kunnialla selvitä:)
Nyt kahvin keittoon ja aamupalan laittoon.
-L-
Ei meidänkään vauva juurikaan ole liikkeitään hidastanut, meno on entisellään eli kovaa=) Aamusta iltaan vedetään sellaista show´ta että oksat pois! COE on pariinkin kertaa kirjoittanut siitä, kuinka supistus ja vauvan kunnon venyttely saattavat mennä sekaisin; mulla ainakin välillä vauvan liikkuminen sattuu toden teolla, meinaa kanssa tulla nahan läpi koko tyyppi ja tekee todella kipeää. Silti jossain nurkassa saattaa olla pehmeämpi kohta eli kyseessä ei silti ole kipeä supistus vaan villi vauva=D
tänään onkin hannalla jännät paikat, ihan hassua kuvitella että muutamalla lokakuisella ja nyytit sylissä:)
toivottavasti mianni paineet pysyy kurissa ja protskut, eikä tartte lähteä osastolle odottelemaan!
coe, mulla myös painoa tullut 20kg ja turvotusta aivan järkyttävästi!! nenäkin ihan jätti-peruna:( silti jotkut yrittää aina sanoa että eihän sulla ole tullut mitään, kääk, tiiän näyttäväni jo ihan kauheelta!!!
millianille kanssa toivon ettei ole toksemiaa tulossa.
eilen oli se neuvola, suraava vasta kahden viikon päästä!!!
no kaikki oli kyllä kunnossa,mutta voipi olla että iso vauva täälläkin tulossa,niinkuin olen pelännyt, sanoi että nyt saattaa olla jo sellaiset 3kg!! huh. mulle ei oo tehty oikeeta painoarviota ollenkaan, terkkari vaan käsillä kokeilee..luotan kyllä häneen, mutta rauhottaisi mielltä jos ultrattaisiin, sanoi että mahtuu kyllä LUULTAVASTI tulemaan...
no toivon että ei menisi ihan laskettuun aikaan, tietty tärkeintä että vauva on valmis syntymään..
paineet 100/60, painoa tullut 800 viikossa, ja se seittemänkymmentä nyt rikottu, kääks, turvotusta on paljon, pissa puhdas, sykkeet tosi hyvät, 150-160.
hihii, camelot mikä uni!!!
tänään tosiaan se 37 viikkoa täynnä, hurjaa!
nyt sitten saa mennä h-pesään jos synnytys käynnistyy:)
ulkona ankean näköinen ilma, koko päivä sisälläkään ei oikein houkuttele tuon kiukkupussin kanssa mutta itellä ei mahdu enää mikään takki päälle, ja kyllä lenkki tekisi hyvää, mielelle ainakin, krempoille ei!
nyt haisee kakka, pitää lähteä vaipanvaihtoon.
jaksamisia massuille!
fiikuna ja mytty rv 37 tasan!
CAMELOT: Juuri eilen tuota miehen kans mietittiin ja sovittiin, että yritän nyt ainaki lepäillä kotona. JOS kuitenki on pakko mennä osastolle, niin mies jää kotiin ja pitää sitten vaikka isyyslomapäiviään pois. Tavallaan kai (voin olla kyllä väärässäkin) ois mahdollisuus myös joko miehen saada jokunen päivä sairaslomaa tai sitten joku vieras hoitaja kotiin / lapsille hoitopaikka, mutta sitä en halua. Siis tuo kuopus on NIIN kova vierastamaan, etten todellakaan sais verenpainetta pidettyä alhaalla, jos osastolla tietäisin että se täällä itkee paniikissa jonku vieraan kans. Ja se sairaslomahomma tuntuu muuten vaan hieman huonolta ajatukselta.
TOIVON kuitenki kovasti, että en sinne osastolle joudu ja tätä ongelmaa ei tule.
No nyt haisee jo tosi mehevästi...
Yö meni hyvin, taas tuli nukuttua kunnolla, mutta ai prkl kun sattuu heti kun nousee sängystä. Tuntuu kuin koko vasen jalka olisi vääntynyt yön aikana väärään suuntaan ja se pettää kävellessä. Nää ammut on yhtä tuskaa tuon iskiaksen kanssa.
COE; MAHTAVAA, ETTÄ MIEHESI SAI TYÖN, ONNEA!!
Tänään sataa täälläkin, taidan leipoa loput vierasvaroista pakkaseen. Jos jaksan..
Nyt on pakko tehdä pari gallupia kun alkaa loppu niin vahvasti häämöttää monella (paitsi minulla...;)
G1; Ihanin/ihanimmat asiat/muistot tästä raskaudesta?
G2: Mikä on ollut tässä raskaudessa kaikkein epämiellyttävintä?
Omat vastaukset; kaikesta murehtimisesta huolimatta olen murehtinut vähemmän kuin esikoista odottaessa, olen ollut rennompi ja aika on mennyt tosi nopeasti. Kaiken kaikkiaan helppo odotus.
Ikävintä on ollut nämä viimeiset 1,5 - 2kk. Sen jälkeen kun alkoi lääkärien puheet " syntyy ennemmin, voi olla iso jne..." raskautta on varjostanut huoli ja jossain määrin synnytyspelko, enkä ole oikein osannut enää täysillä nauttia. Sieltä heinäkuusta saakka olen vaan odottanut, että pääsisin jo synnyttämään. Eilen itse asiassa tajusin, miten vähän olen osannut nauttia kahdesta viimeisestä raskauskuukaudesta. Lisäksi HELTEET ovat olleet kauheita!!!"
Nyt hampaiden pesuun ja täälläkin haisee p..ska.
Nazu ja rv 38+2
PS: Huomenna lääkäri!!!!! Ja näin muuten unta että musta tehtiin Ruotsin uusi kuningas. Voi tsiisus näitä unia tässä raskaudessa!!!
Ihanan viilentavä sade!!! Kävin juuri sopivasti eilen meidän tytöille ostamassa pitkät sadetakit. Päästäänkin heti niitä testaamaan kun tänään tuonne kerholle taas suunnataan. Niin ja oli myös PAKKO ostaa se ihanainen nallepuku hennesiltä :)))
Hannalle kovasti tsemppiä tähän päivään!!! Kohta taas uusi lokamasukki maailmassa... Kuka on seuraava???
Miannille ja muille raskausmyrkytyksen kanssa painiville jaksuja ja toivottavasti tuo pysyisi nyt aisoissa...
Jee en siis oo ainoa jolle kertynyt jo tuo 20kg! " Kiva" kuulla että Coe ja fiikuna samassa tilanteessa. Mullekkin on kyllä sanottu ettei musta näy että kiloja ois tullu. Onhan se tietty kohteliaampaa kuin sanoa että ootpa sä valtava tai tajuttoman iso (oon niitäkin kommentteja saanut kuulla ja täytyy kyllä ihmetellä miten ihmisillä on pokkaa....).
Vauva puski oiken olan takaa eilen illalla tuonne alas. Vaikeuksia oli kävellä... Samalla aiheutti ihan kaameita supistuksia muutaman tunnin ajan. Tänä aamuna paikat hellinä ja maha sekaisin...
Mä en myöskään usko että tää vauva syntyisi ennen laskettua. Meillä miehen kanssa varattu vielä laskettua edellinen viikonloppu vapaaksi. Lapset menevät mummolaan. Oli tarkoitus lähteä viettämään 5 vuotis hääpäivää. Uskon ja ehkäpä toivonkin että kokonaisena sinne asti säilyn :)
Eipä tässä tällä erää ihmeellisempää. Hauskaa keskiviikoa kaikille!!!!
Mamseli rv 36+3
Eli ihaninta tässä raskaudessa: Olen osannut nauttia täsätä ihan erinlailla kuin aikassemmista raskauksista. johtunee siitä että tämä luultavimmin viimeisemme. Niin ja 4d ultra oli mieletön. Siitä asti vauva ollut ainakin mulle ihan erinlailla todellinen :)
Ja ei niin ihanaa tässä raskaudessa: Oon ollut aika kärttyisä ja hermot on mennyt monesti lapsiin... ja turhaa on tullut huudettua.
Mutta hyvin on mennyt tää raskaus ja varmasti tulee ikävä masua ja haikeana muistelen tätä raskautta :)
Ihaninta: Olenkin miettinyt tätä asiaa ja toisin kuin ekassa raskaudessa nyt ei ole mikään asia ollut erityisen ihana. En ole nauttinut mistään tässä raskaudessa. Koko ajan jotain vaivoja/kipuja/huonoa oloa.
Odotan vain vauvan syntymää!
Huonointa: Niinpä...Oksentelin varmaan 25 viikolle, alkoi supistelemaan ennen puolta väliä ja tän hetken oloa en viitsi edes sanoa...Missään vaiheessa ei ole ollut sellaista ihanaa " elämän parasta aikaa" niin kuin joillain nämä odotukset tuppaa olemaan.
Kamalaa kun tuli valitusta mutta ikävä kyllä en ole yhtään nauttinut raskaudesta. Se on vaan pakollinen paha jotta saadaan nyytti kotiin.
Ei hitto miten kiristääkin rintsikat =O
Masentavaa kun mikään ei mahdu päälle...Noloa kaupungillakin koko ajan nostella housuja ja laskea paitaa ettei maha vilku ;)
Hieno homma COE! Kyllä se vaan aikamoista helpotusta tuo kun työtilanne selviää.
Nyt laittaan itseä kuntoon kun alkais tän syksyn eka muksujumppa :) Mieskin tulee mukaan, jotta on sitten tuttu paikka kun vauva on syntynyt ja minä en pääse poikaa viemään. Ei vaan ole kovin innoissaan ;)
Mites teillä muilla miehet osallistuu lasten harrastuksiin?
Mutta nyt mneoksi!
Paska yö takana täälläkin, jo toinen tosi paska putkeen *nyyh* Perkeleen sormet, ihan järkyttävää polttamista pariin kertaan eikä auttanut kuin nousta silmät ristissä ylös sängystä ja kuljeskella hetki ympäriinsä! Aamupalan söin viiden ajoissa, nyt juon vaan kupin kaffetta-olen lähdössä sinne neuvolaa, klo 10 on aika!
Vauvan liikkeiden rauhoittumisesta.....Tää tuntui eilisen päivän olevan rauhallisempi, mutta sitte illalla ja yöllä mesoaa kyllä senkin eestä =D Eikä hän sitten viime yönä halunnut tulla vielä maailmaan, vaikka yritin häntä houkutella.
KOIN ELÄMÄNI PELÄSTYKSEN EILEN SAUNASSA =O
Istuttiin siinä miehen kanssa kaikessa rauhassa, sheivasin alapäästäni karvoja " näppituntumalla" , kun sinne kerta mitään enää näe =( Noo, sitte kun siitä nousin suihkuun ja katoin lauteille niin " WHAT A FUCK!!!!" LAUDELIINA OLI IHAN VERESSÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!! Tuli ihan " pienenpieni" paniikki kyllä. Lähdin äkkiä vessaan tarkistamaan, että oliko tuo veri tullut " sieltä" vaiko olinko onnistunut " ajelemaan vähän liikaakin" ja ei se kyllä " sieltä" ollut tullut, HUH!!! Laitoin pikkuhousunsuojan varmuuden vuoksi, muttei siihen mitään tullut eli olin onnistunut rikkomaan vain ihoni sillä terällä. Kyllä siinä sitte spekuloin, että MITÄ jos se oiskin tullut " sieltä" ......Mitä tästä opimme: Annamme karvojen kasvaa =D =D
Voi että...vai on Hanna nyt sitten lähtenyt käynnistykseen!! Toivottavasti ei montaa päivää kestä synnytyksen käyntiin lähteminen. Peukkuja täältäkin kovasti bd bd
Purin eilen sairaalakassinkin ja järkkäsin sitä vähän uudelleen=) Mahtuvat nyt kaikki paremmin-niin isännän tavarat kuin omatkin. Sanoin, että tarvii laittaa isännälle vaihtosukat mukaan (sen jalat tuntien!) niin hän meinasi, ettei ole sinne muuttamassa kuitenkaan =D Aivan! Tavaramäärästä päätellen MÄ kyllä taidan olla......No, ennemmin turhaa tavaraa mukaan kuin että jää jotain vaille.
Kaveri eilen mainitsi ottavansa vauvakirjan sinne ja täyttävänsä sitä sitten siellä ajankuluksi. Hieno idea, mulla vaan ei sellasta vauvakirjaa vielä ole. Löysin kyllä Suomalaisesta kirjakaupasta tosi ihanan version-pitää vinkata tulevalle mummille, että sellanen ois tooooosi kiva kyllä =) Maksaa meinaan 31¿...niin ei raaskis millään ite ostaa.
Eilen oli muutoin jonkin verran sellasta menkkakipuilua alamasussa ja selässäkin. Ja saunassa istuessa maha oli kuin betonimöykky. Ihan pyöreä pallo ja KIVIkova!!! Mies aina sitä sitte tökkii ja ihmettelee miten kova se voikaan olla =D =D NIINPÄ!!!! Näytti kuulemma SILIKONITISSILTÄ!!!! Heh heh heeee.....on muutoin aika monen desin silikoni....*hih*
Jaahas, mutta nyt ei auta kyllä kuin lähteä pistämään naamaa ojennukseen ja hiuksia kans, jotta ehtii sinne neuvolaan ajoissa. Mulla on kauhee stressi siitä miten paino on noussut=( Aamuyöstä join varmaan puoli litraa ananasmehuakin, ettei turvotus ois ihan kamalimmasta päästä ja ei se kyllä ole nyt ollutkaan (kiitos ilmojen, täällä tuulee ja sataa meinaan!).
Palailen sitten uutisten kera...toivottavasti v-tutus ei ole yhtä suuri kuin viimeksi?! Wish Me Luck!!
Haliterkuin: Je_Ni & " Pikku-Isäntä" 38+3
ei oo täälläkää mikää maailman paras päivä. Kävin parin pvän tauon jälkeen puntarilla, ja niinku ois paris pväs noussu paino n.kg verran! En ymmärrä..ku en oo tosiaankaa syöny yhtää sen enempää ku tavallisesti- päinvastoin, koittanu vähentää syömistä ja vaihtaa herkkuja mm.omenoihin ja porkkanoihin. Masentaa vaan NIIIIN rutosti:( Pitää vissii lopettaa syöminen kokonaan, ettei VAAN nouse tuo paino. En kehtaa mennä seur. kerran nla ku sitte on varmaan noussu kilon viikkotahtia ja sinne nla on kuitenki vielä 3vko aikaa! Byääh..voisin vaan painua takasin sänkyyn ja vetää peiton korville. Eihän mulle sinänsä vielä oo tullu painoa paljoakaa, että yht. n. 8kg, mutta ku oli nii paljo tuota lähtöpainoa ja toiseksi, kun sain JUST ennen raskautta alotettua laihdutuksen kunnolla ja painoki putos sen 4kg, niin nyt ne kaikki on tullu takasi. Se on niin kova paikka miulle :( Ja jos tätä tahtia nousee niin sehän ehtii vielä 6kg nousta tuo paino! ei ruttolainen, tän on loputtava.
Vettä sataa ja harmaa on maa.. Mutta minä meen ulos ja pysyn vaikka koko päivän siellä, ettei vaan tuu laitettua suuhun mitään ylimäärästä. ENKÄ kyllä ala leipomaan mitään, vaikka oli suunnitelmissa täälläki..mutta luulen, että jos leivon ja vaikken mitään söiskää niin ne leipomusten kalorit tulee jo siitä leipomisesta mun persuuksiin.
Gallupeihin: Ihaninta raskaudessa ollu.. ne ensimmäiset ja yleensäki liikkeet alkuraskaudessa. Ne on aina ihania. Ja ihan itessään tämä raskaus.
Inhottavinta tämä paino-ahdistus.. on montaki inhottavaa asiaa, mutta tuo nyt sattuu tänään olemaan pinnalla :) Eihän mikään vaiva mukavalta tunnu, ja niitähän on matkan varrella ollu.
Oi että, pääsisinpä minäki jo synnyttämään..miksei voi olla vasta ku rv 34 mulla menossa! Ois jo 39...Mutta onnea Hannalle vauvareissulle ja muille kans jos ootte menossa nyt lähipäivinä.
Tilattiin eilen tuplarattaat, tai siis ostettiin käytettynä. Tänään aiko laittaa matkahuoltoon ne, saa nähä joko iltapäivällä saadaan hakea ne sieltä. Jännittää millaset ne on, ku eihän nuista käytetyistä koskaan tiiä ku ei niitä oo päässy etes kokeilee. Riskipeliä vähän. Kantoliinanki oon ostanu, senki pitäs näinä päivinä tulla tuolta postista.
Sittepä ne alkaa olla...kaikki tarvittava.
Eilen yritti iskeä uus vaiva- kun päivän käveli kaupungilla, niin oli alaselkä koko illan ihan kipee.
Ihana tuo meijän pikkuneiti, istunu jo tosi pitkään tuossa sohvalla ja selaillu kaikkia eri kirjoja :) Ihana että viihtyy etes hetken yksistään.
No, nyt mä lopetan nämä mun vuodatukset että pääsette te muut kirjottamaan asiaa :)
Painon kanssa kärvistelevä Jääsydän 34+1
Eli ihan pakko on laittaa tänne toinenkin GALLUPPI kun mukana on sekä ensi- että uudestaansynnyttäjiä. Tästä löytyy muuten omakin ketju, mutta vaihdetaan nämä luksi ihan " meidänkesken" ; )
Eli MIKÄ YLLÄTTI SYNNYTYKSESSÄ / SEN JÄLKEISESSÄ ELÄMÄSSÄ:
Itseni on pakko tämä aihe ottaa puheeksi, kun muutamia yllätyksiä tosiaankin tuli silloin ensikerralla (myös postitiivisia). Laitan tähän nyt aluksi itse muutamia ja isäilen kun ehdin.
- yllättävää oli että verenpaineeni oli synnytyksestä niin alhainen että kävelin pitkin seiniä 2pv, uskaltamatta nostaa vauvaani. Onneksi mieheni pystyi hoitamaan vauvaa.
- yllättävää oli myös se että synnytyksen jälkeen äiti oli vain se jonka tissejä ja alapäätä seurailtiin. En nimittäin saanut edes ketään mittaamaan verenpainettani, saati hemoklobiinia kun olin siistä huolissani.
- lisäksi hyperventiloin ensinmäiset 2pv, kun keuhkot olivat saaneet tilaa - kiitos urheilun : / (ikävä tunne muuten - hengitin vain toisen sieraimen kautta)
- yllättävää oli myös se että synnytyksen jälkeen kesti erittäin pitkään että pystyin edes ajattelemaan seksiä. Alapää oli sen verran hellä tikkausarvista ja kuiva muutenkin että ei oikein onnitunut : / - onneksi mies on kärsivällinen ; )
- ja en todellakaan istunut tietokoneen ääressä ensinmäiseen kahteenviikkoon.... Ensinnäkin en olisi pysynyt edes hengissä jos mieheni ei olisi ollut isyyslomalla ja laittanut minulle ruokaa, kun KAIKKI aika meni vauvan kanssa. Ja toiseksi se perä oli kyllä kipee.
- eniten kuitenkin yllätti vessareissut seuraavat puolivuotta. Ajatuskin enteilevästä isosta hädästä sai minut pakokauhunvaltaan, niin tuskaisia ne reissut olivat oleet...
+ liikunnan aloittaminen auttoi suuresti palautumiseen ja suolentoimintaan
+ että äidinrakkaus todellakin syntyy erittäin kiinteäksi ja pakahduttavaksi, vaikka sitä epäilin vielä ensinmäisten viikkojenkin jälkeen. *sniif*
+ niin ja raskaudesta voi palautua entisiin mittoihin myös vatsanahan osalta (menee tietysti aikaa).
Tässäpä muutama, ovat tietysti minun henkilökohtaisia kokemuksia ja eivät päde kaikilla.
art rv 37+3
Täällä kans takana sellanen tavallinen ärsykki yö. Alkaa oikein inhottaa jo noi yöt ja se, että pitäis nukkua, kun ei siitä kuitenkaan tule mitään. Jos keksis tekemistä ja valvoiskin kaiket yöt...heh nojoo. ehkä parempi vetää unta palloon ne vähätkin tunnit varastoon. Kohta ei nukuta sitäkään vähää jos vaaveli vaativainen yksilö. Joillain muillakin on siis sama rytmi kun mulla, että herää ylös siinä viiden aikaan. Sen tein taas tänään. söin aamiasta ja luin hesarin, mutta kuuden aikaan kömmin takas vällyjen alle ja sainkin nukuttua 3 tuntia lisää! jee. nyt on olo pirteempi. Kai sitten täydellä vatsalla nukkuu paremmin..usein nimittäin herään parin tunnin yöunien jälkeen jo nälkään, että vatsa ihan kurnii.
Mulla neuvola ja viimenen neuvolalääkäri ens tiistaina, sitä ootan ku kuuta nousevaa. Painoa tullu nyt lisää joku 12 kg. 70 menee rikki ihan varmaan ens tiistiahin mennessä. Sormet on ku nakkimakkarat ja jalkoja särkee vietävästi. Tää on tätä. Toivottavasti ei menis yliajalle..Olemisesta ei meinaa enää tulla oikeen mitään.
Eilen illalla jo vihjasin, mutta vihjaan uudestaan, jos olis enemmän jengiä koolla: VAUVAHAALARISTA: Suosittelen käymään kurkkaamassa Kappahlin vaaleata toppapukua..edessä kaksi vetoketjua ja joku sellainen pörrökuvio. Musta se oli syötävän suloinen. Ajattelin käydä hakemassa sellaisen pois, viime vauva-lehdessähän taisi olla -30%:n alennuslipukekin Kappahliin..Koko vain mietityttää ettei heti jäis pieneksi. Kun ei ole vielä mitään painoarviota tehty, että minkäkokoinen kaveri sieltä on tulossa.
Täällä puhuttiin unista..Mulla unet ollu jotenkin seksuaalipainotteisia..Haluja olis kyllä, mutta käytännössä hommailu tuntuu nyt jo hankalalta. Mites te muut ootte kokenu rakastelun näin viimeisillä viikoilla? Mä odotan jo sitä, että pääsee (ehkä joskus) alusvaateostoksille ja laittaa jotain nättiä päälle. Tulee itelleenkin vähän seksikkäämpi olo. Mut siihen voi mennä aikaa puol vuotta ennenku on entisissä mitoissaan jne...
Nyt toinen aamiaskattaus odottaa kurnivaa mahaa...
moiskis!
COE JA JÄÄSYDÄN, täällä ahdistutaan painosta kanssa huolella. Nyt olen raskausdiabetes-ruokavaliolla, kun sokerirasituksessa oli paastoarvo karvan verran koholla, ja ehkä painonnousu on vähän hidastunut. Mutta on sitä tullut noin 16 kg yhteensä - alkupaino oli kyllä ihan normaali.
Sitä ihmettelen, että missä se kaikki paino on? Olen mä vähän joka puolelta levinnyt, mutten paljoa enkä ole kovin turvoksissa. Maha on ihan valtava - maanantaina kävin yksityisellä ihan huvin ja urheilun vuoksi, ja siellä vauvan painoksi arvioitiin n. 3200g, eli kovin keskikokoinen tyyppi. Mitä ihmettä se kaikki muu mahassa on, kun ei siinä läskiäkään ole päällä?! ;)
Lääkärikäynnistä muuten sen verran, että kaikki oli varsin kunnossa, mutta sikiön sydäntä katsellessaan lääkäri ei löytänyt aorttaa, ja mun oli pakko nousta kun meinasi taju lähteä selällään maatessa. Nyt pitäis käydä Naistenklinikalla, että hän saa sydämen katsottua uudestaan. Mitään syytä huoleen ei ole, vaan kysymys on ilmeisesti lääkärin päähänpinttymästä, mutta ei oikein voi olla menemättäkään. Jos taas sydämessä olisikin jotain vikaa (en haluaisi sitä vaihtoehtoa edes ajatella), niin ei kai sille mitään tässä vaiheessa voi tehdä? Melkein harmittaa, että kävi koko ultrassa.
Tähän väliin Hannalle onnea matkaan ja Miannille jaksua! Yhdellä jos toisella alkaa olla ihan ' vakavia' vaivoja näin loppusuoralla. Itsellä liitoskivut on välillä ihan naurettavia ja selkä paukkuu. Nyt on onneksi pari päivää (ja yötä) mennyt paremmin.
MOTKO kirjoitti eilen uimisesta ja olen samaa mieltä, olen nyt äitiyslomalle jäätyäni käynyt pitkästä aikaa useamman kerran viikossa uimassa, ja se tekee todella hyvää. Tahti ei päätä huimaa, mutta kyllä sen kilsan saa joka kerta vedettyä. Ja että on ihanaa vain lillua altaassa selällään, kun olo on painoton. Sellaista vaan mietin, että missäköhän vaiheessa kannattais lopettaa tuo harrastus, mulla alkaa nimittäin kohdunkaula pikku hiljaa kypsyä?!
GALLUPIIN vastauksena: ihaninta tässä (ensimmäisessä) raskaudessa ovat ehdottomasti olleet vauvan liikkeet. Vaikka masu painaa ja on tiellä, enkä malta odottaa, että pääsen makaamaan mahallani, rakastan tuota outoa uloketta kuitenkin. Plussaa myös se, etteivät tissit ole ikinä näyttäneet näin hyviltä! Ja miehen kanssa on mennyt suurimman osan aikaa tosi hyvin - eikä mua olisi ehkä kosittu, jos en olisi raskautunut... Loistavaa myös se, että pääsin salamana tupakista eroon.
Ikävintä on tuo painonnousu sekä erilaiset kivut ja vaivat. Ikävää on myös, kun ihmisten kanssa joutuu aina käymään samat keskustelut, ja välillä tuntuu, ettei raskaana olevaa naista oteta kovin vakavasti. Olen huomannut, että välillä meitä ei ole esim. kutsuttu joihinkin illanistujaisiin, ehkä olen tylsää seuraa, kun en juo. Ja seksielämä on ollut nollissa jo muutaman kuukauden - mies ei tee aloitetta, eikä meikäläisestäkään siihen oikein ole, kun olo ei ole kovin seksikäs.
LOPPUKEVENNYKSENÄ (jos joku on jaksanu tänne asti lukea) erään tuttavan kommentti synttärijuhlissa: " Näytät tosi kauniilta!" Mihin minä: " Ei kyllä tunnu yhtään siltä. Tunnen itseni ihan valaaksi." Mihin tuttava: " Mutta valaathan ON tosi kauniita!" :D:D:D
Täällä Espoossa sade lakkasi ja alkaa vähän kirkastua. Seesteistä päivää!
Ketsup + Into 37+2
Huomenta!
Viime yö oli vähän tavallista rauhallisempi, vaikka meillä olikin liian kuuma. Mutta kävin vessassa varmaan vain kolme kertaa!
Levottomia unia olen nähnyt paljon, ja välillä ajatukset jäävät yöllä pyörimään jotain ihme ratoja. Silti ihan ok olo.
Vastauksena gallupiin:
Raskaudessa ihaninta:
vauvan liikkeet, odotuksen ja innostuksen jakaminen miehen kanssa, ystäviltä ja perheeltä saatu tuki ja tunne, että meidän onnemme jaetaan, ja jotenkin kokonaisvaltaisesti ylipäätään koko raskauden kokemus, kun se ei ole ollut minun ikäiselleni mikään itsestäänselvyys. En ole kokenut suurempia kremppoja ja mielialani on ollut enimmäkseen hyvä ja onnellinen raskauden aikana. :-)
Raskaudessa hankalinta:
Ikävintä oli odottaa kromosomitutkimuksen tuloksia, en olisi osannut arvatakaan miten rankkaa niiden pitkä odotus olisi, kävi todella hermoille. Onneksi tulokset olivat huojentavia. Ikävää on ollut myös sokeriarvojen kohoaminen, mikä ei ole kuitenkaan ilmeisesti heijastunut vahingollisesti vauvaan. Dieettiä on ollut melko helppo noudattaa vaikka välillä kyllä tekee mieli jotain hyvää. Kyllä tämän
jaksaa näin lyhyen ajan elämässä, hyvän asian puolesta!!
muuten kaikki kunnossa paitsi, että verenpaine oli pahimmillaan 172/96 ja parhaimmillaan 156/95. Lähete Hyvinkäälle, täytyy nyt jonkin aikaa odotella soittoo sieltä, että millon mennä. Siis " onneks" tässä vaiheessa vasta rupes oireileen, viikkoja kummiskin 37+5.
Päänsärkyähän tässä on ollut ja kipu on tuntunut tuolla silmien takana.
Tietysti mua pelottaa, et mitä tuleman pitää ja joudunko osastolle..
Ja sitä, kun tässä miettii niin paineet nousee ennestään..
Että tämmösiä..palaillaan
myttynen 37+5
Tosi paska yö takana. Koko ajan oli kuuma tai vessahätä. Ja isompi tyttö potki taas ihan kiitettävästi selkään, kun oli tullut jo alkuyöstä keskeen. Mitenhän tuon nukkumisen kans käy, kun vauva syntyy!? Kun ei tuolla tytöllä oo yritystäkään oppia nukkumaan omassa sängyssään...
Olo on muuten hieman parempi. Päätä särkee yhä, muttei niin paljoa kuin eilen. Aamupissan tikutin ja proteiinit oli yhdellä plussalla. Verenpaine eilen illalla 121/90 eli ei nyt paha, mutta ei mulla normaalisti oo lähellekään noin korkee alapaine. Koko ajan kummittelee mielessä se, että jos joudun koko ensviikoksi osastolle makaamaan! Ei houkuta ei sitten yhtään. No, kai sitä voi itse yrittää vaikuttaa ja levätä täällä kotona. Kotityöt saa jäädä jne. Mitä enempi juttelen tästä asiasta ihmisten kans, sitä varmempi alan olemaan, että meidän vauveli syntyy sitten lokakuun eka viikolla, käynnistettynä. Saapas nähdä.
HANNALLA on jännät paikat tänään, onnea matkaan!
Muita juttuja en nyt muistakaan, lyö pää vielä tässä vaiheessa aamua hieman tyhjää.
Jaksuja toivottelen kovasti kaikille vaivaisille ja väsyneille ja mukavaa päivää kaikille elämänsä kunnolla oleville (onko meissä vielä sellaisia!? :) !
Mianni 35+4