Mistä tunnistaa älykkään lapsen? Ja kuinka varhain?

älykkyys on kaikenkaikkiaan vaikea määritellä.



Minusta sosiaalinen älykkyys kattaa hyvät vuorovaikutustaidot, kyvyn viestiä monilla tasoilla, tulkata muiden viestejä (miksei kyvyn asettua muiden asemaankin), hyvät taidot työskennellä tiimissä, tulla toisten kanssa toimeen jne. Nämä ovat kaikki asioita, jotka korostuvat nykyään työelämässä.



Voisin olla samaa mieltä, että ainakin joskus narsistiset piirteet voisivat edesauttaa työelämässä pärjäämistä. Kärjistetysti voisi ajatella, että narsisti osaisi lisäksi _hyödyntää_ sosiaalista älykkyyttään kiivetessään urallaan eteenpäin.

malliesimerkki siitä, miten suppeaa huippuälykkyys voi olla. Häntä aina käyetään esimerkkinä kun lohdutellaan vanhempia hitaasti kehittyvän lapsen suhteen, mutta tosiasiassa E. oli hyvin erikoinen ja sosiaalisesti huonosti pärjäävä tyyppi. Ilman tuota kapeaa huippulahjakkuuttaa (tai ilman sopivaa ympäristöä jossa se sai kehittyä ja huomattiin) hän olisi hyvinkin voinut syrjäytyä ja elää elämänsä onnettomana. Kyllä mä taidan mieluummin ottaa lapsekseni keksivertoälyllä varustetun normaalin mukulan kuin mitään neroa, jonka muut kyvyt on sitten vajavaisia.

On varmasti totta, että suurin osa vanhemmista näkee oman lapsensa erityisen lahjakkaana. Tällaisen kuvan ainakin saa. esimerkiksi peruskoulussa pärjääminen ei kuitenkaan vielä kerro mistään erityislahjakkuudesta. loppujen lopuksi peruskoulussa pärjää, kun omaa tietyn perusälyn, kuuntelee tunneilla ja tekee läksynsä. lukio erottelee jo enemmän. toinen kysymys sitten on, onko yksilölle mitään hyötyä siitä, että tietää älykkyysosamääränsä tms.



monelle lukiota ALOITTELEVALLE ON KUULEMMA JÄRKYTYS, KUN HUOMAA,ETTEI OLEKAAN KUIN PERUSTASOA, KUN YLÄKOULUSSA ON PÄRJÄNNYT LOISTAVASTI. OMALTA KOULUAJALTANI MUISTAN, ETTÄ YLLÄTTÄVÄN MONELLA YSIN KESKIARVOLLA YLÄASTEELTA LÄHTEVÄLLÄ LUKIOMENESTYS OLI VAIN KESKITASO. KIRJOITTIVAT C: TAI M:N PAPERIT, JOTKA TIETTY OVAT HYVÄT SINÄNSÄ.



SORI KIRJOITUSASU, VAAVI SYLISSÄ