Vaaditko itseltäsi terveellisesti elämistä silloinkin kun vauva valvottaa?

Lapsen pikkuvauva-aikana tupakoin (en imettänyt). Kun alkoi helpottaa, lopetin tupakoinnin. En tunne huonoa omatuntoa.

Tietysti! Silloinhan sitä terveellisyyttä eniten tarvitsee, kun on rankkaa fyysisesti. En todellakaan jaksaisi mitään, jos en söisi kunnolla ja liikkuisi riittävästi. Eikä minulle terveellinen elämäntyyli ole mikään vaatimus, se on itsestäänselvyys. Miksi haluaisin elää epäterveellisesti ja voida huonommin?

Täytyy sanoa, että normaalisti syön eli monipuolisesti kasviksia ja muuta ruokaa, kerran viikossa karkkia. Proteiinia en kasvissyöjänä syö tarpeeksi, sen tiedostan ja siihen pitäisi panostaa. Liikkua en jaksa kovin paljon, mitä nyt käydessäni lapsen kanssa ulkona ja hyötyliikuntaa. Kävelyllä kävisin, mutta lapsi ei viihdy rattaissa. Uinnin haluan aloittaa.

On päiviä, jolloin nälkä vaanii koko ajan, silloin syön niin paljon kuin huvittaa ja toisina päivinä vähemmän. Terveellisemminkin voisi siis elää..

Jos nyt niin moni pystyy hirveässä univelassakin elämään terveellisesti niin vittu pakko munkin on pystyä: laihdutanpa sitten itseni 50-kiloiseksi ja pudotan rasvaprosentin viiteentoista, unohdan vain sitten yrityksetkin viettää miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa ja menen aina vauvan kanssa samaan aikaan nukkumaan. Ehkä sitten voin olla ilman epäterveellistä syömistä ja jaksan jopa treenata. Ap

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 11:06"]Jos nyt niin moni pystyy hirveässä univelassakin elämään terveellisesti niin vittu pakko munkin on pystyä: laihdutanpa sitten itseni 50-kiloiseksi ja pudotan rasvaprosentin viiteentoista, unohdan vain sitten yrityksetkin viettää miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa ja menen aina vauvan kanssa samaan aikaan nukkumaan. Ehkä sitten voin olla ilman epäterveellistä syömistä ja jaksan jopa treenata. Ap
[/quote]
Olen täysin varma, että jaksaisit paremmin, kun söisit terveellisesti.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 11:06"]

Jos nyt niin moni pystyy hirveässä univelassakin elämään terveellisesti niin vittu pakko munkin on pystyä: laihdutanpa sitten itseni 50-kiloiseksi ja pudotan rasvaprosentin viiteentoista, unohdan vain sitten yrityksetkin viettää miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa ja menen aina vauvan kanssa samaan aikaan nukkumaan. Ehkä sitten voin olla ilman epäterveellistä syömistä ja jaksan jopa treenata. Ap

[/quote]

Pienet vauvat onneksi nukkuu paljon (erityisesti päivällä) joten sitä kahdenkeskistä aikaa jää hyvin. Tai laita vaikka vauva vaunuihin ja lähtekää kävelylle yhdessä miehen kanssa. Vauva nukkuu ja teillä on laatuaikaa jolloin voi vaikka jutella kun arjessa muuten ohittaa toisen aika helposti. Ruokaa voi laittaa yhdessä, vauva touhuaa omiaan viltillä lattialla tai sitterissä. Vauva menee nukkumaan ehkä 8-9 aikoihin joten siinä jää ainakin tunti ennenkuin itse menee nukkumaan. Jos et imetä voitte vuorotella heräämisissä öisin. Näin ainakin ennen selvittiin.

Välillä sitten vauva vaikka mummolle muutamaksi tunniksi että saa sitä kahdenkeskistä aikaa lisää.

t 4:n äiti

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 11:06"]Jos nyt niin moni pystyy hirveässä univelassakin elämään terveellisesti niin vittu pakko munkin on pystyä: laihdutanpa sitten itseni 50-kiloiseksi ja pudotan rasvaprosentin viiteentoista, unohdan vain sitten yrityksetkin viettää miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa ja menen aina vauvan kanssa samaan aikaan nukkumaan. Ehkä sitten voin olla ilman epäterveellistä syömistä ja jaksan jopa treenata. Ap
[/quote]

No mikset vain voi odottaa, että vauva kasvaa? Kysyit kokemuksia, mutta eihän se velvoita sinua mihinkään. Stressi pois ja tee asiat niin hyvin, kuin pystyt. Minähän laitoin, etten jaksa liikkua, mutta pyrin syömään kasviksia, protskua en saa tarpeeksi, enkä liiku tarpeeksi. Eli minun tilanteeni on myös kaukana täydellisestä, mutten vedä siitä stressiä. Relax, take it easy!

T: 18

En vaadi. En ylipäänsä "vaadi" itseltäni mitään. Olen itse itseni paras kaveri, ja kaveria pitää kohdella kiltisti.

Ei kuulkaas ole mummolaa jonne viedä vauva. Ap

Ja vauva menee nukkumaaan 22-23 aikoihin. Ap

Minulla on kokemusta elämisestä sekä väsyneenä makealla pullaruokavaliolla että nyt parhaillaan surullisen menetyksen kokeneena siitä terveellisestä ruokavaliosta höystettynä lisäravinteilla. Voin paremmin nyt fyysisesti. Karkit, pullat ja suklaa ja epäsäännöllinen syöminen väsyttävät vielä enemmän. Nyt kun tunsin, että henkinen alamäki vie kovaa vauhtia, olen syönyt kasvispainotteisesti, lisännyt d-vitamiinia, laajakirjoisen b-vitamiinitabletin sekä juon viherjauheesta tehtyä juomaa. Silloin epäterveellistä syömistä seurasi totaalinen henkinen ja fyysinen romahdus (pulssi hakkasi levossakin yli 100 ja kun nousin ylös, se pomppasi 150:een) ja painonnousu, 20 kg vuodessa. Sitä en halua enää kokea uudelleen varsinkin, kun olen saanut karistettua pois 15 kg. Yritä kiinnittää syömiseen huomiota.

En minäkään jaksa mitenkään erityisen terveellisesti elää. Vauva nyt 10kk. Vauva heräilee edelleen useita kertoja yössä ja on päivisin tyytymätön. Ruokavalioni on kyllä kohtalainen ja pyrin pitämään syöntivälin siedettävänä (syön 4-5 kertaa päivässä). Jos syön liian harvoin, pääni tulee kipeäksi ja sitten jaksan vielä huonommin lapsen kanssa. Herkkuja tulee syötyä välillä liikaa ja liikuntaa en oikeastaan jaksa harrastaa. Sen kyllä huomaa, sillä synnytyksen jälkeen painoni putosi nopeasti lähes siihen, mitä se oli ennen raskautta, mutta nyt taas tullut muutama kilo lisää.

Kävin raskausaikanakin ihan loppuun asti lenkillä ja pyöräilemässä monen kilometrin lenkkejä, mutta nyt ei vain jaksa. Tarkoitus olisi kyllä taas aloittaa. Ainut aika, jolloin siihen pystyisin, olisi illalla kuuden jälkeen, mutta silloin olen vain yksinkertaisesti ihan poikki. Varmaan siitä ulkoilusta ja liikunnasta saisi energiaa, mutta en tiedä mistä sen energian saisi ensin siihen, että hilaa perseensä sinne lenkille. Viikonloppuna voisin käydä päiväaikaankin, kun mies on kotona. Voisi ehkä aloittaa siitä.

Kuitenkin, olen sitä mieltä, ettei kannata olla itselleen liian ankara. Pyri parhaimpaasi, mutta tyydy siihen, mitä jaksat. Joskus vauvan tai lapsen kanssa ylipäätään päivät ovat selviytymistä tunnista toiseen ja silloin kannattaa sinnitellä eteenpäin vaikka ihan rimaa hipoen. Joskus sitten helpottaa ja silloin voi taas ottaa itseään niskasta kiinni.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 11:13"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 11:06"]

Jos nyt niin moni pystyy hirveässä univelassakin elämään terveellisesti niin vittu pakko munkin on pystyä: laihdutanpa sitten itseni 50-kiloiseksi ja pudotan rasvaprosentin viiteentoista, unohdan vain sitten yrityksetkin viettää miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa ja menen aina vauvan kanssa samaan aikaan nukkumaan. Ehkä sitten voin olla ilman epäterveellistä syömistä ja jaksan jopa treenata. Ap

[/quote]

Pienet vauvat onneksi nukkuu paljon (erityisesti päivällä) joten sitä kahdenkeskistä aikaa jää hyvin. Tai laita vaikka vauva vaunuihin ja lähtekää kävelylle yhdessä miehen kanssa. Vauva nukkuu ja teillä on laatuaikaa jolloin voi vaikka jutella kun arjessa muuten ohittaa toisen aika helposti. Ruokaa voi laittaa yhdessä, vauva touhuaa omiaan viltillä lattialla tai sitterissä. Vauva menee nukkumaan ehkä 8-9 aikoihin joten siinä jää ainakin tunti ennenkuin itse menee nukkumaan. Jos et imetä voitte vuorotella heräämisissä öisin. Näin ainakin ennen selvittiin.

Välillä sitten vauva vaikka mummolle muutamaksi tunniksi että saa sitä kahdenkeskistä aikaa lisää.

t 4:n äiti

[/quote]

Kaikki vauvat ei nuku, viihdy vaunuissa tai lattialla eivätkä nukahda kätevästi illalla. Ihan oikeasti niitäkin vauvoja on, joiden kanssa rämmitään vauvavuosi läpi juuri ja juuri viimeisillä voimilla.

Eivät ne mun sokeri- tai alkomäärät ole isoja: lasillinen viiniä ja pari kourallista lakuja tai pari suklaapatukkaa/pv. Ap

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 11:57"][quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 11:13"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 11:06"]

Jos nyt niin moni pystyy hirveässä univelassakin elämään terveellisesti niin vittu pakko munkin on pystyä: laihdutanpa sitten itseni 50-kiloiseksi ja pudotan rasvaprosentin viiteentoista, unohdan vain sitten yrityksetkin viettää miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa ja menen aina vauvan kanssa samaan aikaan nukkumaan. Ehkä sitten voin olla ilman epäterveellistä syömistä ja jaksan jopa treenata. Ap

[/quote]

Pienet vauvat onneksi nukkuu paljon (erityisesti päivällä) joten sitä kahdenkeskistä aikaa jää hyvin. Tai laita vaikka vauva vaunuihin ja lähtekää kävelylle yhdessä miehen kanssa. Vauva nukkuu ja teillä on laatuaikaa jolloin voi vaikka jutella kun arjessa muuten ohittaa toisen aika helposti. Ruokaa voi laittaa yhdessä, vauva touhuaa omiaan viltillä lattialla tai sitterissä. Vauva menee nukkumaan ehkä 8-9 aikoihin joten siinä jää ainakin tunti ennenkuin itse menee nukkumaan. Jos et imetä voitte vuorotella heräämisissä öisin. Näin ainakin ennen selvittiin.

Välillä sitten vauva vaikka mummolle muutamaksi tunniksi että saa sitä kahdenkeskistä aikaa lisää.

t 4:n äiti

[/quote]

Kaikki vauvat ei nuku, viihdy vaunuissa tai lattialla eivätkä nukahda kätevästi illalla. Ihan oikeasti niitäkin vauvoja on, joiden kanssa rämmitään vauvavuosi läpi juuri ja juuri viimeisillä voimilla.
[/quote]

Ja yleensä ne miehet on päivisin töissä eikä kotona vaunulenkkeilemässä. Mun käsitys laatuajasta ei muuten ole vaunulenkki miehen kanssa :D säälin sun miestäs. Kun meillä on vihdoin kahdenkeskistä aikaa, me hoidetaan parisuhdetta sylikkäin kiehnäämällä, toisiamme rakastaen ja rakastellen.

En elänyt niin terveellisesti kuin aikaisemmin. Anna itsellesi armoa, vuoden tai kahden päästä tilanne voi olla toisin.
Itse söin/syön aina ruoka-aikoina normi kotiruokaa. Välillä salaattien/kasvisten käyttö väheni kun ei vaan maistunut. Kahvin juontikin vähän lisääntyi , samoin leivän syönti. Herkkujakin tuli/tulee syötyä vähän enemmän, muttei nyt mahdottomasti.
- ala syömään ruoka-aikoina samaa ruokaa kuin vauva, koska 1 vee voi jo totutella kotiruokaan ja alkaa kasvaessa ottamaan mallia sinusta
- jos lapsi ei viihdy kerralla pitkiä matkoja rattaissa niin jaa matka osiin; kävele yhteen leikkipuistoon ja kiikutte tovin sitten teet taas lenkin ja palaatte puistoon
- lapsi hiekkalaatikolle ja itse voi tehdä askelluksia samalla (jos jaksaa)
- päiväunilla lepäät
Tämä on nyt tätä aikaa ja joskus tulevaisuudessa olet virkeämpi ja jaksavampi.
Ruokavaliolla voi vähän saada vireyttä lisää, mutta ei sekään mikään kaiken pelastava juttu ole, jos univelka on älytön.

Ja muuten syön enimmäkseen terveellisesti. Mutta en jaksa treenata kuten haluaisin. Niin onko paha!? Jos en liho? En enää imetä joten mitä haittaa päivittäisestäkin viinilasillisesta on? Ap, jota taas väsyttää niin että haluaisin vain olla yksin ja nukkua.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 12:09"]Ja muuten syön enimmäkseen terveellisesti. Mutta en jaksa treenata kuten haluaisin. Niin onko paha!? Jos en liho? En enää imetä joten mitä haittaa päivittäisestäkin viinilasillisesta on? Ap, jota taas väsyttää niin että haluaisin vain olla yksin ja nukkua.
[/quote]

hyväksy tilanteesi. Haaveet/toiveet eivät vaan nyt toteudu raskaassa arjessa.
Viinin jättäisin pois, koska jo yksi lasillinen illalla heikentää unen laatua.
Miten vauvasi nukkuu? Monelta nukahtaa? Herää aamulla? Montako kertaa herää yöllä?
Miten nukkuu päivällä?

[quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="08.05.2015 klo 11:06"]

Jos nyt niin moni pystyy hirveässä univelassakin elämään terveellisesti niin vittu pakko munkin on pystyä: laihdutanpa sitten itseni 50-kiloiseksi ja pudotan rasvaprosentin viiteentoista, unohdan vain sitten yrityksetkin viettää miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa ja menen aina vauvan kanssa samaan aikaan nukkumaan. Ehkä sitten voin olla ilman epäterveellistä syömistä ja jaksan jopa treenata. Ap

[/quote]

Pienet vauvat onneksi nukkuu paljon (erityisesti päivällä) joten sitä kahdenkeskistä aikaa jää hyvin. Tai laita vaikka vauva vaunuihin ja lähtekää kävelylle yhdessä miehen kanssa. Vauva nukkuu ja teillä on laatuaikaa jolloin voi vaikka jutella kun arjessa muuten ohittaa toisen aika helposti. Ruokaa voi laittaa yhdessä, vauva touhuaa omiaan viltillä lattialla tai sitterissä. Vauva menee nukkumaan ehkä 8-9 aikoihin joten siinä jää ainakin tunti ennenkuin itse menee nukkumaan. Jos et imetä voitte vuorotella heräämisissä öisin. Näin ainakin ennen selvittiin.

Välillä sitten vauva vaikka mummolle muutamaksi tunniksi että saa sitä kahdenkeskistä aikaa lisää.

t 4:n äiti
[/quote]
Eivät todellakaan nuku tai viihdy missään viltillä kaikki.

Mä ainakin ekat puoli vuotta keskityin hengissä selviytymiseen. Nyt vauva on vihdoin alkanut 15 min sylitorkkujen sijaan nukkua kunnon päiväunia (yöunet sitten onkin 23-08 aika monella herätyksellä, joten nukkumaan on mentävä oman iltapalan ja pakollisimpien kotitöiden jälkeen mahd. pian.) niin ehdin jopa laittaa ruokaa joskus ja valmisruokien sijaan syödä jotain tuorettakin ja pieneen jumppaan on myös aikaa. Nykyään vauva suostuu pikku hetkiä leikkimään itsekseenkin ja olemaan rattaissa.

Välillä oikeasti se lepo on vaan tärkeintä. Mulla ainakin karseimmissa univeloissa liikunta teki entistä kamalamman olon ja ainoa millä sain itseni liikkeelle että jotenkin suoriuduin päivistä, oli sokeri. Nyt kun vauva nukkuu paremmin siitä liikunnasta saakin jotain energiaa.

Syön terveellisemmin kuin KOSKAAN ennen, koska imetän vauvaa.