Lue keskustelun säännöt.
"Outoja" sanoja joita vanhempiesi sukupolvi käytti?
11.01.2022 |
Itse en edes mieltänyt oudoksi, mutta serkkuni hiljattain puhui nyt jo edesmenneen äitini puhetavasta. Kuulemma oli outoa että voileipä oli "voikkari", broileri oli "broisku" ja kumisaappaat oli "kumpparit".
Itseni mielestä tämä oli arkipäivää. Mutta ihmettelen itsekin esim. isäni sanoja. Kaikki on hänelle "hässäkkä". "Tein yksi päivä sellaista kinkkukiusaushässäkkää". "Puista rakennettiin ensin sellainen hässäkkä". Jne.
Ainahan nuorison sanoja saa ihmetellä, mutta mites tuo edesmennyt nuoriso?
Kommentit (75)
vähätöinen (laiska), litsku, lossa (hiirenloukku)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1940-luvulla syntyneellä äidilläni on ollut mm. nämä:
Kitka = kioski
Limska = limonadi
Potsojoksi = pitkälleen (venäläinen lainasana?)
Saperlii = vilkas tyyppi, etenkin lapsi (myös Venäjältä?)
Lihapotti = karjalanpaisti
Oiii näistä tulee mieleen kun isoäiti sanoi että ulkona on "holotna" eli kylmä!
Tätini käyttää tuota holotnaa myös, 50-lukulainen on.
-Eri
Venäjää ja tarkoittaa kylmää
Itse oon 44, vanhemmat 50-luvulla syntyneitä jasanavarastooni kuuluu niin piisata, väkrätä, räknätä, voi vitja, remmi (koiran hihna), remeli (vyö eli kun saatiin selkään, saatiin remeliä). Tuttu ja käytössä on myös sontikka (sateenvarjo), holotna, vanna = amme..(nämähän suoraan venäjästä). Hantyyki ja nestyyki myös....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1940-luvulla syntyneellä äidilläni on ollut mm. nämä:
Kitka = kioski
Limska = limonadi
Potsojoksi = pitkälleen (venäläinen lainasana?)
Saperlii = vilkas tyyppi, etenkin lapsi (myös Venäjältä?)
Lihapotti = karjalanpaisti
Äitis oli Kannaksen karjalaisia näemmä. Lihapotti ja postojoksi.
Saperlii taitaa olla italiaa, tarkoittaa spiraalia.
Kitka on outo, ehkä lausui väärin. Limska ihan normaali joskus 60-luvulla, tosin meillä se oli limpsa.
Mun äitini sanoi aina limu ja oli 1913 syntynyt, nyt jo kuollut.
Kioski oli hänellä kiska ja kylmä oli tuo holotna.
Vierailija kirjoitti:
ankkastukki
Voi tämän minä olen kokonaan unohtanut. Kun olin pieni, äiti tapasi leipoa ankkastukkeja kerran viikossa.
Tämä 1960-luvun lopulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1940-luvulla syntyneellä äidilläni on ollut mm. nämä:
Kitka = kioski
Limska = limonadi
Potsojoksi = pitkälleen (venäläinen lainasana?)
Saperlii = vilkas tyyppi, etenkin lapsi (myös Venäjältä?)
Lihapotti = karjalanpaisti
Äitis oli Kannaksen karjalaisia näemmä. Lihapotti ja postojoksi.
.
Meinaatko, että 0-4 vuotias muistaisi synnyinseutunsa sanontoja?
t: evakon poika, jonka 30-luvulla syntynyt evakkoisä puhuu vain ja ainoastaan sujuvaa hämettä.
Jos vanhemmat ovat niitä käyttäneet, niin eivät ne pelkästään sieltä Karjalassa asutulta ajalta ole tuttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Styylata, bamlata, bailata, kemut, mitä näitä nyt on... wtf.-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outoja sanoja! Outoja?
Pari tuli mieleen, ja nämä on nimenomaan lapsille sanottuja. "Tyristää" ja "mennä bassulle".
Monet näistä siis vain murresanoja eri alueilta ja siksi yleiskielelle outoja.
Oulussa isovanhempieni ikäiset käyttivät korvapuustista sanaa örkky (vrt. ruotsin örfila).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myönteinen.
Edesmennyt isäukko ei koskaan käyttänyt esimerkiksi sanoja "hyvä", jne.
Aina "myönteinen" jos vain vähänkin sopi.
Asiat arvoitiin akselilla myönteinen/kielteinen
Vuosi oli myönteinen ja joku ihminen kielteinen.
Vierailija kirjoitti:
Hameen alla piti kylmässä aina olla "villahousut" ja vaatteiden alla mulla oli lapsena "kerrasto". Syksyksi ostettiin "välikausitakki" ja "hiihtohousut".
Mitä outoa on villahousuissa, kerrastossa ja välikausitakissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viihterä (ahkera, aikaansaava)