Lue keskustelun säännöt.
"Outoja" sanoja joita vanhempiesi sukupolvi käytti?
11.01.2022 |
Itse en edes mieltänyt oudoksi, mutta serkkuni hiljattain puhui nyt jo edesmenneen äitini puhetavasta. Kuulemma oli outoa että voileipä oli "voikkari", broileri oli "broisku" ja kumisaappaat oli "kumpparit".
Itseni mielestä tämä oli arkipäivää. Mutta ihmettelen itsekin esim. isäni sanoja. Kaikki on hänelle "hässäkkä". "Tein yksi päivä sellaista kinkkukiusaushässäkkää". "Puista rakennettiin ensin sellainen hässäkkä". Jne.
Ainahan nuorison sanoja saa ihmetellä, mutta mites tuo edesmennyt nuoriso?
Kommentit (75)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hotteissa tai hotteisiin. Esim. tule tänne äidin hotteisiin eli tule äidin luo. Tai jos annettiin vaikka joku eläin jonkun hoidettavaksi (kissa on Maijan hotteissa).
Kun tie on liukas tai jäinen, se oli iljanteella tai iljamella. Esim. keväällä tai suojasäällä, kun tie ensin suli ja sitten taas jäätyi se oli iljanteella. Vähän sama tarkoitti, että tie on nillppua (=jäinen).
Nämä isovanhemmiltani, jotka syntyneet 20- luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1940-luvulla syntyneellä äidilläni on ollut mm. nämä:
Kitka = kioski
Limska = limonadi
Potsojoksi = pitkälleen (venäläinen lainasana?)
Saperlii = vilkas tyyppi, etenkin lapsi (myös Venäjältä?)
Lihapotti = karjalanpaisti
Äitis oli Kannaksen karjalaisia näemmä. Lihapotti ja postojoksi.
Saperlii taitaa olla italiaa, tarkoittaa spiraalia.
Kitka on outo, ehkä lausui väärin. Limska ihan normaali joskus 60-luvulla, tosin meillä se oli limpsa.
Kannaksen karjalainen isoisäni käytti noista muutamia. Eli paljon mahtoollista? Hän oli 20-luvulla syntynyt.
-eri ja sivusta
Penukka, muoska (lapsia kumpikin)
Vierailija kirjoitti:
Kahveli (haarukka), rikkasihveli (rikkalapio), kahveri (ruokakaappi)
Kahveri tulee ruotsin sanasta skafferi, painotus i:llä. Hankkia jotain on ruotsiksi skaffa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kihvelit ja kahvelit on veitsi ja haarukka. Tämä aukenee kai ruotsin kautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kans:
potslojo(o)
kahveli
holotna
musikka, muoska (lapsi)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isälle (s 1929) tasku oli plakkari.
Porissa asunut koko ikänsä. Hän sanoi myös tuuki - hantuuki, nestuuki.
(duk, handduk, näsduk)
Käsienpesuallas oli lavuaari. Pesuvati oli fati.
Ja sitten hänellä oli tapana sanoa kyllä vaan, niin se on, ota pois -sanontoja tarkoittavan = ooja (å ja) aina kun myönsi jotain.
Hassua, en ole ikinä kuullut tuota suveroa enkä karuskia. Ihan vierasta kieltä :D
Meidän äiti yritti välttää kirosanoja, joten sillä oli omia hieman hassuja korvikekirosanoja kuten pirhana ja pirskatti. Ei voinut sanoa pylly vaan se oli "pymppy". Ikinä en ole kuullut äidin sanovan pa*ka, per*e tai vi**u. Korkeintaan kakka. Tai sitten "herraisä!"
Sitten hän saattoi käskeä mua olemaan "vihverä" ja tekemään jotain. Hameen alla piti kylmässä aina olla "villahousut" ja vaatteiden alla mulla oli lapsena "kerrasto". Syksyksi ostettiin "välikausitakki" ja "hiihtohousut". Äiti käytti myös puuvillasta sanaa "pumpuli".
Kun puhuin stadilaisesti jostain koulukaverista, että "se on koulussa yläasteella", äiti aina korjasi, että "hän".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äiti sanoi aina voi simpuran sampura!!
Minun jo poismennyt isäni tokaisi aina että voi vitjat! :D
piisata= riittää
värkätä= valmistaa, tehdä jotain
räknätä=laskea
tupluurit= nokoset, päiväunet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1940-luvulla syntyneellä äidilläni on ollut mm. nämä:
Kitka = kioski
Limska = limonadi
Potsojoksi = pitkälleen (venäläinen lainasana?)
Saperlii = vilkas tyyppi, etenkin lapsi (myös Venäjältä?)
Lihapotti = karjalanpaisti
Oiii näistä tulee mieleen kun isoäiti sanoi että ulkona on "holotna" eli kylmä!
Tätini käyttää tuota holotnaa myös, 50-lukulainen on.
-Eri
Meillä päin se on holokna
Vierailija kirjoitti:
piisata= riittää
värkätä= valmistaa, tehdä jotain
räknätä=laskea
tupluurit= nokoset, päiväunet
Olen itse 41 v. ja käytän kaikkia näitä sanoja lol.
Iso osa näistä sanoista on vain eri paikkakuntien tokaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1940-luvulla syntyneellä äidilläni on ollut mm. nämä:
Kitka = kioski
Limska = limonadi
Potsojoksi = pitkälleen (venäläinen lainasana?)
Saperlii = vilkas tyyppi, etenkin lapsi (myös Venäjältä?)
Lihapotti = karjalanpaisti
Äitis oli Kannaksen karjalaisia näemmä. Lihapotti ja postojoksi.
.
Meinaatko, että 0-4 vuotias muistaisi synnyinseutunsa sanontoja?
t: evakon poika, jonka 30-luvulla syntynyt evakkoisä puhuu vain ja ainoastaan sujuvaa hämettä.
Ei ehkä lausunut väärin, Savossa sanottiin yleisesti kitka, joskus vieläkin.