Eikö teitä perheenäitejä ärsytä, että ette KOSKAAN voi mennä sänkyyn lukemaan kello seitsemän illalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lapset olivat pieniä, niin syötiin iltapala, siivosin keittiön, luin iltasatua, järjesteltiin leluja, pestiin hampaat, vaihdoin vaippaa, laitoin aamuksi vaatteita pinoon ym.

Kun lapset kasvoivat, niin mies alkoi taas vaatia enemmän huomiota...Ei onnistu kirjan lukeminen isompienkaan lasten kanssa. Ehkä eläkkeellä...

Mun äidillä oli (on) 11 lasta, ja oli ihan tavallinen näky, että hän luki sohvalla kirjaa.

Hänellä oli myös tapana lukea joka ilta sängyssä ennen nukahtamista, ja aamuisin heräsi ennen muita, jotta saa lukea rauhassa päivän lehden ja juoda kahvin.

Valintojen maailma.

Saiko yksikään lapsi riittävästi huomiota?

Vierailija kirjoitti:

En tajua näitä voipas-tyyppejä. Ei todellakaan voi poistua sänkyyn lukemaan, kun lapset ovat hereillä. Ei myöskään voi koskaan katsoa telkkaria, koska lapset katsovat telkkaria. ap

Minkä ikäisiä ne lapset ovat? Kunhan tulevat kouluikään niin voit tehdä ihan mitä huvittaa, saatpa nähdä. Siihen asti jaatte iltavastuut miehesi kanssa niin, että molemmille jää vapaita iltoja vaikka siellä sängyssä lukemiseen.

Ei ärsytä, koska menen yleensä heti seitsemän jälkeen sänkyyn ja nukkumaan. Mies hoitaa lapset nukkumaan joskus. Minä sitten taas aamulla herään lasten kanssa viiden aikaan. Se ärsyttää, että miehen kanssa ei ole koskaan kahdenkeskistä aikaa, koska lapset nukkuvat niin vähän, ettei iltaan tai aamuun jää aikuisten aikaa.

Vierailija kirjoitti:

En tajua näitä voipas-tyyppejä. Ei todellakaan voi poistua sänkyyn lukemaan, kun lapset ovat hereillä. Ei myöskään voi koskaan katsoa telkkaria, koska lapset katsovat telkkaria. ap

Osta itsellesi oma televisio, niitä saa nykyään jo muutamalla satasella eikä tee 36kk maksuajalla kuin muutaman euron per kk.

Et tajua näitä voipas -tyyppejä, mutta kannattaisi kuunnella kuitenkin. Olet ihan itse opettanut lapsesi siihen, että olet aina saatavilla. He eivät kuitenkaan ole tyhmiä, vaan oppivat jo aika pieninäkin, että joskus pitää vähän odottaa omaa vuoroa, jos äidillä on jokin asia meneillään. Mikään ei ole ärsyttävämpää kaverille soittaessa, kuin se, että välittömästi, kun kaveri, vastaa, lapsille iskee pissahätä, kakkahätä, nälkä, kylmä, kuuma, tylsyys, tai jokin muu hyvin tärkeä asia vaatii juuri silloin vastauksen. Ei auta, vaikka kaveri sanoo, että odota vähän, kun olen puhelimessa. Alkaa megalomaaninen huutojankkaus, ja puhelu pitää lopettaa. Miksi, oi miksi??

Kyllä ärsyttää, kun olen silloin töissä tai kotimatkalla. Kuten nytkin.

No jos tv:n katselu olis ongelma, niin ostettais toinen töllö. Isä hoiti iltatoimia ja muitakin kotihommia siinä kuin minäkin, nyt teini tekee ne itse. Tietty harrastuskuskaukset osuu tarkkaan aikatauluun, mutta kavereiden vanhemmat hoitaa osan, että sen verran pitää omista menoista joustaa.

Lisäksi saan ja mies myös saa pitkiä vkl yksin mökillä muutamia kertoja vuodessa jos alkaa ahistaa.

En sanoisi etten koskaan voi, mutta en oikein saa kiinni sellaisesta kiireettömyydestä jota mielestäni hyvään kirjaan uppoutuminen vaatisi. Lapset saattavat kyllä leikkiä keskenään välillä pitkähköjäkin pätkiä, mutta olen jotenkin liian virittäytynyt odottamaan milloin mitäkin keskeytystä ja toisaalta kyttäämässä kelloa että joko on iltapalan aika jne. Tämähän on aivan itseni aikaansaamaa, tiedän kyllä. Iltaisin lapset menevät nukkumaan 21-22 maissa ja sen jälkeen tulee sitten kyllä valvottua jonkun aikaa vielä, mutta usein väsyneenä, joten tekeminen menee helposti pikemminkin tv:n katsomiseksi. Tyhmää, tiedetään. Onneksi lapset kasvavat ja ensi syksynä esikoinen menee jo kouluun, joten eiköhän tämäkin pikkuhiljaa ala helpottaa. 

Kyllä voin. Meillä on kaksi aikuista ja jos itse haluan makoilla sängyssä, mies vahtii lapsia 2 ja 4v. Toki tämä ei aina onnistu, jos esim. mies ei ole kotona tms.

Ei koskaan mitään estettä, kaksi lasta tehtynä. Usein luin päivälläkin kun muksut nukkui tai sitten isompana leikkivät leikkihuoneessa. Iltasatuja luin aina klo 20-20.30, jonka jälkeen lapset nukahtivat tyytyväisenä. Mutta sitä ennen olin lukenut usein jo itse kirjaa kun lapset touhusi omiaan.

Opetimme lapsia siihen, että tekemiset keksivät itse, ei vanhempia tarvita ihan koko ajan.

Ja valitsin fiksun puolison joka osallistui perheensä elämään tasapuolisesti.

Ei mitään ongelmia.

Voin, meillä lapset syö pk:n jälkeen, katsoo telkkaria klo 17-18, leikkii keskenään klo 18-20, syö iltapalan ja hoidetaan iltatoimet, nukkumaan 21. Klo 17-20 vähintäänkin voin puuhata lasten kanssa tai tehdä omiani, ovat pieniä, mutta sopuisia. Mies tai minä pistää lapset nukkumaan. Perheelliselle on kyllä hyvä viihtyä kotona missä lapsetkin, mutta ei tämä nyt sellaista kotiorjuutta ole kuin tietyt lapsettomat palstalla väittävät. Ja voi tietty liikkua muuallakin kukn kotona, mutta hyvä jos on mitään mielenkiintoa viettää aikaa lastensa kanssa. Äideillä monesti on.

Kuka menee jo seitsemältä sänkyyn lukemaan? Aika monta tuntia saisin lukea, koska en mene koskaan nukkumaan ennen puoltayötä. -lapseton

Vierailija kirjoitti:

Kuka menee jo seitsemältä sänkyyn lukemaan? Aika monta tuntia saisin lukea, koska en mene koskaan nukkumaan ennen puoltayötä. -lapseton

Älä ole lapsellinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää ja moni muukin asia ärsyttää. Esim. se, ettei saa rauhassa katsoa telkkaria, ei saa lukea rauhassa oikeastaan mihinkään aikaan, ei saa mennä nukkumaan silloin kun väsyttää jne. Aina muiden tarpeet menee omien ohi. Ai oonko katkera? Joo olen, miehelle.

Miks miehelle? Yhdessä ne lapset hankitaan.

No daa! Varmaan just siksi!