Lue keskustelun säännöt.
Miksi en itke, vaikka läheinen kuolee?
04.05.2015 |
Tunnen kyllä surua, mutta en voi kuvailla oloani esim. järkyttyneeksi. Ja itse olen menettänyt mm. tätini, molemmat isovanhempani ja sisarukseni. En ole edes itkenyt.
Mikä minussa on vikana? Vai johtuuko tämä siitä, että en ole rakastanut heitä oikeasti? Siskonikin kanssa olimme hyvin läheisiä. Vai osaanko vain suhtautua jotenkin järkevästi ajatellen vain "ei voi mitään, elämä jatkuu".
Onko kellään samanlaista oloa?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:46"]Ei kaikki ilmaise surua itkemällä.
[/quote] olen siis itse samanlainen.
En minäkään tuollaisissa tilanteissa itke, vaikka toki surenkin. Sen sijaan saatan itkeä vuolaasti elokuvaa katsoessa tai kirjaa lukiessa.
Ei kenenkään tapa surra ole oikeampi tai väärempi.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:44"]Oletko uskovainen? Uskotko taivaaseen? Tai sitten osaat suhtautua kuolemaan neutraalisti.
[/quote]
En ole uskovainen, enkä usko taivaaseen. Kuoleman näen yksinkertaisesti elämän päätepisteenä, ja ymmärrän että sen kohtaaminen on meillä jokaisella edessä. T. ap
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 21:46"]Ei kaikki ilmaise surua itkemällä.
[/quote]
Mutta ainoa pointtini ei ollut tuo itkemättömyys. Tarkoitan myös sitä, että tuntuu, etten jaksa edes välittää jonkun kuolemasta. Tai siis tuntuu, että sureminen on turhaa. T. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla omia lapsia? Jos on, niin eikö edes ajatus oman lapsen kuolemasta tunnu musertavalta?
Koetko muuten voimakkaita tunteita? Iloa? Onnea?
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 22:04"]Onko sinulla omia lapsia? Jos on, niin eikö edes ajatus oman lapsen kuolemasta tunnu musertavalta?
Koetko muuten voimakkaita tunteita? Iloa? Onnea?
[/quote]
Minulla ei ole omia lapsia, joten on hieman vaikeaa kuvitella, miltä lapsensa menettäminen tarkalleen tuntuisi. Olisin tietenkin surullinen, mutta en tiedä, olisiko se sisaruksen menettämistä järkyttävämpää.
Koen kyllä muuten erilaisia tunteita, vähän aikaa sitten olin erittäin iloinen, kun sain kuulla uuden työpaikan saamisesta. Ilostun myös helposti pienemmistä ja arkisemmista asioista. T. ap
Oletko uskovainen? Uskotko taivaaseen? Tai sitten osaat suhtautua kuolemaan neutraalisti.