Lue keskustelun säännöt.
Pidätkö fiksuna ja uskottavana henkilöä, joka parin vuoden välein vaihtaa elämänkumppaniaan?
10.01.2022 |
Tiedän kyllä, ettei nykyisin ole muotia sitoutua keneenkään loppuiäkseen, sitä pidetään suorastaan typeränä, mutta eikö jatkuva kumppanin vaihtaminenkin kieli jostakin?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan suhteesta tuohon henkilöön.
Voin olla tuollaisen henkilön ystävä enkä pidä epäpätevänä ammatillisesti tai muutoin ihmisenä, mutta jos tuollainen henkilö olisi oma vanhempani, niin silloin se olisi tietysti trauma ja sellainen elämässä käsiteltävä vaikeampi asia.
Ja kumppaniksi en tietenkään ottaisi tuollaista tyyppiä, eli suhdemielessä pitäisin epäluotettavana.Jos olisi ystävä tai vaikkapa sisarus niin fine, mutta en jaksaisi alkaa kovin helposti tutustumaan aina niihin hänen uusiin kumppaneihin.
Suhtautuisin kevyesti.
Olen huomannutkin tämän joidenkin kavereiden kohdalla, esim. kun yhdellä kaverilla on nyt kuuden vuoden ystävyytemme ajalla kolmas ”vakava” seurustelusuhde (yhteenmuutot yms.), niin evvvk tää uusin enää ollenkaan, siis aidosti ei vaan kiinnosta enkä ole mitenkään innoissaan hänen uudesta suhteestaan. Jos ovat vielä vuosienkin päästä yhdessä, niin katsotaan sitten uudelleen.
Käyttäydyn tietysti ystävällisesti.
Lisään: tuo oma parin vuoden välein kumppania vaihtava kaverini on kyllä ihmisenä fiksu ja uskottava, ja todella kaukana mistään ADHD-tyypistä.
Rauhallinen, introvertti kotihiiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan mäitä! Jotain häikkää luulis olevan..?!
Pitää vaihtaa kun kilometrit alkaa näkyä. Kyllä sellainen välimallikin silloin tällöin joksikin aikaa kelpaa.
Huomattavasti fiksumpana kuin näitä jotka näilläkin palstoilla päivästä toiseen valittaa miksi mies sitä ja miksi mies tätä. Mies ei huomioi mies ei seuraa ympäristöään mies ei auta mies ei tajua. Kuinka tyhmä pitää olla että tuollaiseen jää?! Tai pettävä mies. Kyllä kulissin vuoksi siihen pitää jäädä vaikka miehellä oli just kolmen vuoden salasuhde mutta eihän tästä voi lähteä. Odotellaan tekiskö se saman vielä uudelleen mutta vähän pahemmin.
Vierailija kirjoitti:
No ehkä jos kirjaimellisesti kyse sellaisesta erittäin pysyväksi mainostetusta elämänkumppanista, jonka kanssa ollaan heti menossa naimisiin ja julistetaan ympäriinsä taas jälleen uutta elämän suurinta rakkautta, ja sitä tapahtuu kovin usein, pidän vähän hassuna mutta eihän sekään mulle kuulu. Sen sijaan ihan perus matalan profiilin seurustelusuhteet joissa ehkä saatetaan muuttaakin yhteen niin mikäs siinä vaihdellessa kun ei enää toimi tai kyllästyttää.
Ehkä siis se julistamispuoli saa aikaan vähän epäileviä ajatuksia jos joku. Mutta en tietenkään ajattelisi että tämä käytös heijastuu muihin osa-alueisiin elämässä jos siitä ei ole mitään todellista näyttöä. En pidä loppuelämän kestoisen parisuhteen tavoitetta itseisarvona.
Tuo julistaminen ja asian voimakas esiintuominen ja korostaminen itseasiassa tarkoittaa että tilanteesta ollaan kovinkin epävarma. Joten siksi huomionhaku ja julistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu henkilöstä. Jos hän vaikuttaa älykkäältä ja kiinnostavalta ja osaa käyttäytyä, hän on minulle uskottava. Hänen parisuhdekäyttäytymisestään en välttämättä tiedä mitään eikä minun tarvitsekaan tietää.
Tunnen menneisyydestäni hyvinkin fiksun mieshenkilön, joka kertoi heti suhteemme aluksi, ettei hän aio sitoutua pitkäksi aikaa. Hän tuntee itsestä ja tietää, että hän vain kokee voimakasta ihastusta. Tuolloin hän koki sitä itseeni ja hän teki selväksi tilanteensa sekä halusi olla varma, etten odota häneltä enempää. Olin itse vapaa ja halusin seikkailla viimeisiä kertoja ennen sitoutunutta parisuhdetta, kokea hienon kesä romanssin, jossa keskustelimme ilta myöhään erilaisista asioista, ilmiöistä ja teemoista (ja itsenäisenä, aikuisena naisena maksoin kyllä ihan oman osani). Kesä päätyttyä kiitimme toisiamme ihanasta seurasta. Myöhemmin kuulin yhteisen tuttavamme kautta, että olen jäänyt hänen mieleensä mutkattomana ihmisenä, joka tiesi, missä mennään ja osasi nauttia siitä. Jollakin saattaisi olla hänestä aivan erilaiset muistot, vaikka hän kyllä kertoi minullekin suhteen alussa, ettei halua sitoutua vakavasti, ja hyväksyin sen, enkä elänyt toivoen sen jatkumisesta.
En tiedä enää nyt vuosien jälkeen, onko hän edelleen elämäntapaansa jatkanut, mutta itse elän tyytyväisenä parisuhteessani. Niin, itse muistan lähinnä keskustelumme. Opin niistä paljon ja opin katsomaan elämää eri tavalla. Me kaikki emme ole samanlaisia, mutta olisi hyvä muistaa, ettei toisen valinnat tee hänestä huonompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan suhteesta tuohon henkilöön.
Voin olla tuollaisen henkilön ystävä enkä pidä epäpätevänä ammatillisesti tai muutoin ihmisenä, mutta jos tuollainen henkilö olisi oma vanhempani, niin silloin se olisi tietysti trauma ja sellainen elämässä käsiteltävä vaikeampi asia.
Ja kumppaniksi en tietenkään ottaisi tuollaista tyyppiä, eli suhdemielessä pitäisin epäluotettavana.Jos olisi ystävä tai vaikkapa sisarus niin fine, mutta en jaksaisi alkaa kovin helposti tutustumaan aina niihin hänen uusiin kumppaneihin.
Suhtautuisin kevyesti.
Olen huomannutkin tämän joidenkin kavereiden kohdalla, esim. kun yhdellä kaverilla on nyt kuuden vuoden ystävyytemme ajalla kolmas ”vakava” seurustelusuhde (yhteenmuutot yms.), niin evvvk tää uusin enää ollenkaan, siis aidosti ei vaan kiinnosta enkä ole mitenkään innoissaan hänen uudesta suhteestaan. Jos ovat vielä vuosienkin päästä yhdessä, niin katsotaan sitten uudelleen.
Käyttäydyn tietysti ystävällisesti.Lisään: tuo oma parin vuoden välein kumppania vaihtava kaverini on kyllä ihmisenä fiksu ja uskottava, ja todella kaukana mistään ADHD-tyypistä.
Rauhallinen, introvertti kotihiiri.
Mistä introvertti kotihiiri löytää jatkuvasti uusia suhteita?
T. Ikisinkku introvertti kotihiiri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä fiksuna enkä uskottavana. Itselläni on tuttava, joka vaihtaa parin vuoden välein miestä. Joka kerta on sama show: ensin hän on vakuuttunut, että mies on hänen elämänsä mies, sitten pikainen yhteen muutto ja sitten aletaankin jo riidellä. Ja lopuksi erotaan. Ja ei kun uutta miestä hankkimaan.
Miksi se olisi fiksua olla pitkään saman ihmisen kanssa? Jos ihminen ei halua, ei halua. Voi kumppani alkuun tuntua elämän rakkaudelta jos tuntee tunteet intensiivisesti mutta sitten tutustuttua huomaa että ei tätä jaksakaan. Miksi lyhyet suhteet häiritsee muita ihmisiä? Ihmettelen.
Itse olen nyt ollut parisuhteessa 4 vuotta, elämäni pisin suhde ja kyllä monta kertaa olisi voinut jo erota kun tylsistyttää sama ihminen kokoajan. Ei kaikki ihmiset vaan jaksa yhtä ja samaa ihmistä kovin pitkään. Eikä tarvitsekaan.Fiksua olisi mielestäni tutustua kunnolla ennen kuin ryhtyy suhteeseen ja julistaa ikuista rakkauttaan kaikille.
Ja voi kai myös pysytellä sinkkuna, jos noin kyllästyttää?
On eri asia ihastua päätä pahkaa ja julistaa ikuista rakkauttaan alati vaihtuviin kohteisiin kuin esim. elää sillä periaatteella, että suhteet kestävät aikansa, eikä toisen kanssa olla kuin niin kauan kuin molemmilla on mukavaa. Kyseessä on ihan erilaisen persoonallisuuden omaava ihminen ja ihan erilainen elämäntapa.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä fiksuna enkä uskottavana. Itselläni on tuttava, joka vaihtaa parin vuoden välein miestä. Joka kerta on sama show: ensin hän on vakuuttunut, että mies on hänen elämänsä mies, sitten pikainen yhteen muutto ja sitten aletaankin jo riidellä. Ja lopuksi erotaan. Ja ei kun uutta miestä hankkimaan.
Miksi se olisi fiksua olla pitkään saman ihmisen kanssa? Jos ihminen ei halua, ei halua. Voi kumppani alkuun tuntua elämän rakkaudelta jos tuntee tunteet intensiivisesti mutta sitten tutustuttua huomaa että ei tätä jaksakaan. Miksi lyhyet suhteet häiritsee muita ihmisiä? Ihmettelen.
Itse olen nyt ollut parisuhteessa 4 vuotta, elämäni pisin suhde ja kyllä monta kertaa olisi voinut jo erota kun tylsistyttää sama ihminen kokoajan. Ei kaikki ihmiset vaan jaksa yhtä ja samaa ihmistä kovin pitkään. Eikä tarvitsekaan.Fiksua olisi mielestäni tutustua kunnolla ennen kuin ryhtyy suhteeseen ja julistaa ikuista rakkauttaan kaikille.
Ja voi kai myös pysytellä sinkkuna, jos noin kyllästyttää?
On eri asia ihastua päätä pahkaa ja julistaa ikuista rakkauttaan alati vaihtuviin kohteisiin kuin esim. elää sillä periaatteella, että suhteet kestävät aikansa, eikä toisen kanssa olla kuin niin kauan kuin molemmilla on mukavaa. Kyseessä on ihan erilaisen persoonallisuuden omaava ihminen ja ihan erilainen elämäntapa.
-eri
Mielestäni on erittäin mielenkiintoista tämä, että suhteeseen lähdetään jo alunperin sillä mielellä, että se kestää aikansa. Eli alun perinkään ei haluta pysyvää suhdetta. No, jokainen tyylillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä fiksuna enkä uskottavana. Itselläni on tuttava, joka vaihtaa parin vuoden välein miestä. Joka kerta on sama show: ensin hän on vakuuttunut, että mies on hänen elämänsä mies, sitten pikainen yhteen muutto ja sitten aletaankin jo riidellä. Ja lopuksi erotaan. Ja ei kun uutta miestä hankkimaan.
Miksi se olisi fiksua olla pitkään saman ihmisen kanssa? Jos ihminen ei halua, ei halua. Voi kumppani alkuun tuntua elämän rakkaudelta jos tuntee tunteet intensiivisesti mutta sitten tutustuttua huomaa että ei tätä jaksakaan. Miksi lyhyet suhteet häiritsee muita ihmisiä? Ihmettelen.
Itse olen nyt ollut parisuhteessa 4 vuotta, elämäni pisin suhde ja kyllä monta kertaa olisi voinut jo erota kun tylsistyttää sama ihminen kokoajan. Ei kaikki ihmiset vaan jaksa yhtä ja samaa ihmistä kovin pitkään. Eikä tarvitsekaan.Fiksua olisi mielestäni tutustua kunnolla ennen kuin ryhtyy suhteeseen ja julistaa ikuista rakkauttaan kaikille.
Ja voi kai myös pysytellä sinkkuna, jos noin kyllästyttää?
On eri asia ihastua päätä pahkaa ja julistaa ikuista rakkauttaan alati vaihtuviin kohteisiin kuin esim. elää sillä periaatteella, että suhteet kestävät aikansa, eikä toisen kanssa olla kuin niin kauan kuin molemmilla on mukavaa. Kyseessä on ihan erilaisen persoonallisuuden omaava ihminen ja ihan erilainen elämäntapa.
-eri
Mielestäni on erittäin mielenkiintoista tämä, että suhteeseen lähdetään jo alunperin sillä mielellä, että se kestää aikansa. Eli alun perinkään ei haluta pysyvää suhdetta. No, jokainen tyylillään.
Sanotaan näin että jos on koskaan kokenut eron niin olisi aika naiivia lähteä suhteeseen ajatellen että tämä on nyt varmasti se joka kestää loppu elämän, laitetaan vaan kaikki rahat yhteen eikä murehdita huomista jne.
Mulla siis vain kaksi eroa vakavasta suhteesta takana nelikymppisen ikään mennessä, silti tämä ajatus.
Ajattelen itse niin että suhteessa ollaan niin kauan kuin se antaa enemmän kuin ottaa ja kaikilla osapuolilla on hyvä olla. Jos se kestää lopun elämää, kiva juttu, jos ei niin sitten voi yrittää etsiä uuden. Ehkä olen realisti tässä asiassa. Mulle joku suhde statuksena on ihan yhtä tyhjän kanssa. En ymmärrä mitä erityisen hienoa siinä on että on ollut jonkun kanssa koko elämänsä. Elämäntapa muiden joukossa ja aika paljon saa onneakin olla siinä mukana. Usein nuo 20/30/50 V hääpäiviään juhlivat ovat jotenkin kauhean ylpeileviä siitä, niin kuin olisivat jotenkin parempia ihmisiä kuin ne joilla samanlaista elämää ei ole ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä fiksuna enkä uskottavana. Itselläni on tuttava, joka vaihtaa parin vuoden välein miestä. Joka kerta on sama show: ensin hän on vakuuttunut, että mies on hänen elämänsä mies, sitten pikainen yhteen muutto ja sitten aletaankin jo riidellä. Ja lopuksi erotaan. Ja ei kun uutta miestä hankkimaan.
Miksi se olisi fiksua olla pitkään saman ihmisen kanssa? Jos ihminen ei halua, ei halua. Voi kumppani alkuun tuntua elämän rakkaudelta jos tuntee tunteet intensiivisesti mutta sitten tutustuttua huomaa että ei tätä jaksakaan. Miksi lyhyet suhteet häiritsee muita ihmisiä? Ihmettelen.
Itse olen nyt ollut parisuhteessa 4 vuotta, elämäni pisin suhde ja kyllä monta kertaa olisi voinut jo erota kun tylsistyttää sama ihminen kokoajan. Ei kaikki ihmiset vaan jaksa yhtä ja samaa ihmistä kovin pitkään. Eikä tarvitsekaan.Fiksua olisi mielestäni tutustua kunnolla ennen kuin ryhtyy suhteeseen ja julistaa ikuista rakkauttaan kaikille.
Ja voi kai myös pysytellä sinkkuna, jos noin kyllästyttää?
On eri asia ihastua päätä pahkaa ja julistaa ikuista rakkauttaan alati vaihtuviin kohteisiin kuin esim. elää sillä periaatteella, että suhteet kestävät aikansa, eikä toisen kanssa olla kuin niin kauan kuin molemmilla on mukavaa. Kyseessä on ihan erilaisen persoonallisuuden omaava ihminen ja ihan erilainen elämäntapa.
-eri
Mielestäni on erittäin mielenkiintoista tämä, että suhteeseen lähdetään jo alunperin sillä mielellä, että se kestää aikansa. Eli alun perinkään ei haluta pysyvää suhdetta. No, jokainen tyylillään.
Minusta olisi tosi omituista lähteä suhteeseen niin, että tämä kestää ikuisesti. Kuulostaa hömppäelokuvalta. Sanoohan sen järkikin, että ihmiset muuttuu vuosien varrella, tunteet muuttuu, asioita tapahtuu mille ei välttämättä itse voi mitään. Minusta olisi lapsellista kuvitella yhtä parisuhdetta sellaiseksi, että tämä ainakaan ei voi koskaan loppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi kun empatiakykyä ei saa kaupasta. Ap tarttis heti sata litraa
Nuorena naisten vaihtaminen kahden kuukauden välein oli virkistävää, mutta kun sen oikean löytää, niin ei ole enää tarvetta vaihdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa että se suhteen kariutuminen ei aina ole itsestä kiinni. Toinen voi paljastua roistoksi tai torveloksi ja näin voi käydä useankin kumppanin kohdalla. Ei pitäisi tuomita.
Kertoo se silti helposti itsestäkin, jos useamman kerran päätyy yhteen mahdottomien tapausten kanssa.
Aikuinen mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa että se suhteen kariutuminen ei aina ole itsestä kiinni. Toinen voi paljastua roistoksi tai torveloksi ja näin voi käydä useankin kumppanin kohdalla. Ei pitäisi tuomita.
Kertoo se silti helposti itsestäkin, jos useamman kerran päätyy yhteen mahdottomien tapausten kanssa.
No mitä ihmettä se sitten kertoo? Kai nyt kaikki yrittävät keskimäärin löytää itselleen jossain määrin sopivia kumppaneita, haluaa niitä sitten Ikuiseen Ydinperheeseen tai vähän vähemmän sitovasti. Tietysti niiden mielestä jotka tätä Ikuista Ydinperhettä pitävät ainoana oikeana pitäisi ottaa mahdollisimman tylsä ja harmaa kumppani. Se ei ainakaan petä ja jätä eikä koskaan tule eteen yhtään yllätystä. Sitä tuolla yllä olevalla kommentilla varmaan haettiin.
Syyt: IMPULSIIVISUUS
Impulsiivisuus voi näkyä myös elämyshakuisuutena, riskialttiina käytöksenä ja nopeina päätöksinä KAIKISSA isoissa elämänasioissa (opinnot, työsuhteiden muutokset, ihmissuhteet).