Mitä kehollisesta kurituksesta oppii
Joka ikinen tukkapölly, luunappi, läimäytys ja koivuniemen herra ovat kokemuksia hylätyksi tulemisesta ja kasvattavat lapsessa syvää, kokonaisvaltaista häpeää. Lapsi ei ymmärrä yhteyttä teolla ja fyysisellä rangaistuksella, koska sellaista ei todella ole. Miksei karkkipussin nyysimiseen kaapista voi vastata luontaisella seurauksella, että annetaan puhuttelu ja sitten pärjätään ilman karkkia ajanjakso x? Kokemus rakkauden ja luottamuksen pois ottamisesta tuottamalla tahallista, "oikeutettua" kipua on ihan äärimmäinen rangaistus.
En muista yhtään syytä, miksi minua lapsena lyötiin ja retuutettiin tukasta. Muistan vain ne rangaistukset ja sen hämmentyneen olon. En minä kipua itkenyt vaan sitä, että ne, joiden pitäisi rakastaa minua, haluavatkin satuttaa minua -> olen huono ihminen, ja tämä oivallus tuntui pahalta. Minusta myös kasvoi nuori aikuinen, joka ei pidä itseään rakastettavana, ei osaa puolustaa fyysistä koskemattomuuttaan ja reagoi vastoinkäymisiin haluamalla rangaista itseään kivulla. Kehollinen kuritus ei ole opettanut minulle mitään muuta kuin pelkäämään vanhempiani ja vihaamaan itseäni. Sitäkö kurittaja haluaa?
Kommentit (25)
Ei mitään. Minulle tuli nöyryytetty olo kun piti housut kintuissa pyllistää isäpuolelle vielä 12-vuotiaana. Sain tosin myös nyrkistä.
Herätin pikkusiskoni leikin päiväunilta leikkiessäni. Äitini siitä syystä hakkasi minua koivuvitsalla ja hoki itketkös, itketkös. No lopulta sai minut itkemään, olin silloin 3-4-vuotias. Syynä tähän todellisuudessa oli, että samana päivänä olisi ollut sukulaisen lakkiaiset, joihin äiti ei halunnut mennä. Äiti sai tekosyynsä olla menemättä, kun menin hakkaamisen jälkeen nukkumaan, niin ei voitu lähteä, koska olin nukkumassa.
En usko että oikein mitään. En itsekään muista syitä, ainoastaan ahdistuksen. Olin villi lapsi ja minua rangaistiin jatkuvasti jostakin. Teini-iässä kapinoin vanhempia vastaan ja lähinnä vihasin itseäni ja pidin itseäni huonona. Pari vuotta lastenkodissa tekikin sitten hyvää. Vanhemmat sanoivat että olin ihan eri ihminen silloin. Kotona tosin palasin ennalleni, kunnes muutin omilleni ja pääsin pikkuhiljaa yli kaikesta.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 09:04"]
No ainakin lapsi oppii huonon käyttäytymismallin. Sitten ihmetellään miksi lapsi lyö, potkii ja puree muita esimerkiksi tarhassa. Aikuisena sitten turvaudutaan väkivaltaan herkemmin koska näin on opittu jo pienenä.
[/quote]
Minä katkaisin väkuvallan kierteen omien lasteni kohdalla. Olen tuo koivulla yo-päivänä hakattu.
En usko että oikein mitään. En itsekään muista syitä, ainoastaan ahdistuksen. Olin villi lapsi ja minua rangaistiin jatkuvasti jostakin. Teini-iässä kapinoin vanhempia vastaan ja lähinnä vihasin itseäni ja pidin itseäni huonona. Pari vuotta lastenkodissa tekikin sitten hyvää. Vanhemmat sanoivat että olin ihan eri ihminen silloin. Kotona tosin palasin ennalleni, kunnes muutin omilleni ja pääsin pikkuhiljaa yli kaikesta.
Itselläni ei ole kokemusta, mutta oppii varmasti pelkäämään ja vihaamaan. Hienot taidot, joita tarvitsee elämässä!
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 09:06"]
Herätin pikkusiskoni leikin päiväunilta leikkiessäni. Äitini siitä syystä hakkasi minua koivuvitsalla ja hoki itketkös, itketkös. No lopulta sai minut itkemään, olin silloin 3-4-vuotias. Syynä tähän todellisuudessa oli, että samana päivänä olisi ollut sukulaisen lakkiaiset, joihin äiti ei halunnut mennä. Äiti sai tekosyynsä olla menemättä, kun menin hakkaamisen jälkeen nukkumaan, niin ei voitu lähteä, koska olin nukkumassa.
[/quote]
Oho, siis herätin kesken päiväunien leikkiessäni piti kirjoittaa.
Väkivallan näkeminenkin on lapselle tuhoisaa, tästä hyvä esimerkki tuttavapiiristäni. Perheen isä joutunut ilmeisesti pienenä vanhempiensa pahoinpitelemäksi, myöhemmin hänellä oli tapana pahoinpidellä omaa vaimoaan niin että lapset tämän näki. Lapset jo pienenä jatkuvasti toistensa hiuksissa ja ryysyissä kiinni. Nyt vanhin poika joka on siis jo aikuinen hakkasi raskaana olevaa avopuolisoaan vatsaan tarkoituksena aiheuttaa keskenmenon...
Minä kiipesin naapurin auton katolle kaverin kanssa syömään popcornia. Sain piiskaa, ei jäänyt traumoja. En sen koommin edes harkinnut moista eväsretkeä.
Suosittelen terapiaa. Jotkut vanhemmat haluavat kostaa lapsilleen kaiken itse kokemansa pahuuden.
Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 09:27"]Suosittelen terapiaa. Jotkut vanhemmat haluavat kostaa lapsilleen kaiken itse kokemansa pahuuden.
[/quote]
Minä kävin 8 vuotta terapiassa. Ihan oikeasti kahdeksan vuotta! Opettelin myös itsehillintää ja itseilmaisua ja aloitin kamppailulajiharrastuksen. Minulla on 5-vuotias tyttö enkä ole koskaan edes huutanut hänelle.
T.3
Ei tosiaan yhtään mitään muuta kuin sairastumaan häpeään ja pelkoon. Tukahduttamaan omat tunteensa siinä myös oppii.
Varmaan oppii myös pelkäämään ja vihaamaan vanhempiaan sekä ylipäätään auktoriteettejä.
Ylipäätänsä ihmisen elämässä hallitseva tunne rakkauden sijasta on häpeä.
H[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 09:33"]
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 09:27"]Suosittelen terapiaa. Jotkut vanhemmat haluavat kostaa lapsilleen kaiken itse kokemansa pahuuden. [/quote] Minä kävin 8 vuotta terapiassa. Ihan oikeasti kahdeksan vuotta! Opettelin myös itsehillintää ja itseilmaisua ja aloitin kamppailulajiharrastuksen. Minulla on 5-vuotias tyttö enkä ole koskaan edes huutanut hänelle. T.3
[/quote]
Minäkin olen aloittanut terapian. Kamppailulaji kuulostaa tervehdyttävältä tavalta kehittää suhdetta kehoonsa ja opetella puolustautumista. En ole keksinyt tuota, kiitos vinkistä. T. Ap
Oppii myös valehtelemaan kun pelkää sitä rangaistusta niin paljon.
Tilanteessa, jossa lapsi itse satuttaa muita, voi tukistus/luunappi auttaa lasta ymmärtämään miltä se kiusaaminen muista tuntuu. Jos lapsi on vienyt kaverinsa vaikka katolle tai on huvikseen tulipaloa sytyttämässä, niin pieni fyysinen rangaistus usein auttaa lasta ymmärtämään, että noin ei yksinkertaisesti saa ikinä toimia.
Toki lapsi pitäisi väkivallan sijaan istuttaa aloilleen ja selittää miksi noin ei saa toimia, mutta entä jos puhuttelut eivät auta ja käytös jatkuu? En ole millään tavalla fyysisen kasvatuksen kannattaja, mutta lapsia on erilaisia ja jotkut ovat todella kovakalloisia. Mielestäni parempi kerran tukistaa kuin antaa lapsen kasvaa omavaltaiseksi häiriköksi.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 09:31"]
Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
[/quote]
Ja "joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa" ja muita Raamatullisia kasvatusohjeita, joiden pohjalta kirjoitetun oppaan "To train up a Child" avustuksella on lapsia kuollut.
http://www.babble.com/mom/to-train-up-a-child-teaches-punishment-that-kills-kids/
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 09:49"]
Tilanteessa, jossa lapsi itse satuttaa muita, voi tukistus/luunappi auttaa lasta ymmärtämään miltä se kiusaaminen muista tuntuu. Jos lapsi on vienyt kaverinsa vaikka katolle tai on huvikseen tulipaloa sytyttämässä, niin pieni fyysinen rangaistus usein auttaa lasta ymmärtämään, että noin ei yksinkertaisesti saa ikinä toimia.
Toki lapsi pitäisi väkivallan sijaan istuttaa aloilleen ja selittää miksi noin ei saa toimia, mutta entä jos puhuttelut eivät auta ja käytös jatkuu? En ole millään tavalla fyysisen kasvatuksen kannattaja, mutta lapsia on erilaisia ja jotkut ovat todella kovakalloisia. Mielestäni parempi kerran tukistaa kuin antaa lapsen kasvaa omavaltaiseksi häiriköksi.
[/quote]
Olet siis sitä mieltä, että joitakin lapsia pitää satuttaa?
No ainakin lapsi oppii huonon käyttäytymismallin. Sitten ihmetellään miksi lapsi lyö, potkii ja puree muita esimerkiksi tarhassa. Aikuisena sitten turvaudutaan väkivaltaan herkemmin koska näin on opittu jo pienenä.