Mikä työhaastattelukokemus on jäänyt sinulle mieleen?

Suomen on maksettava oma osuutensa ilmastovelasta globaalille etelälle. Ilmastovelka koostuu globaalin pohjoisen maiden valtavista historiallisista ilmastopäästöistä ja niiden tuhoisista seurauksista. Ilmastovelan nimissä Suomen on ajettava globaalin etelän valtionvelkojen mitätöimistä IMF:ssä ja Maailmanpankissa ja lisättävä velatonta ilmastorahoitusta näille yhteiskunnille.

Elokapina!

Joku kus pää soitti haastatteluun, vaikka en ollut hakenut edes heille töihin eikå heillå ollut mitäån työpaikkailmoitustakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyttiin milloin voin aloittaa. Sanoin vaikka heti, mulla on eväät mukana.

 

Alotitko heti

En vaan lopetin ja söin evääni.

Olin haastattelussa insinöörityöhön. 2-3 keski-ikäistä miestä haastattelemassa ja haastattelu alkoi mitäs tyttö. Tästä on jo yli kymmenen vuotta aikaa. En saanut työtä vaan sen sai huonommilla papereilla valmistunut mieshenkilö, jonka harrastusvalmentaja oli siellä töissä. 

"Tämä kokemus on siltä ajalta 2000-luvun alusta, kun työkkäri (nyk. te-palvelut) lähetti paperipostilla työhön osoituksia. Siinä oli oikein erikseen mainittu se työpaikka, mitä pitää hakea.

Meille tuli työpaikalle haastateltavaksi eräs henkilö, joka antoi mitään sanomatta sen osoituslapun käteeni. En ollut ehtinyt kysyä ainuttakaan kysymystä. Hän sanoi, että ei tämä kyllä ihan sitä ole, mitä hän toivoo, ja työmatkakin on pitkä talvella kävellen. Selitin, että se työhön osoitus tarkoittaa, että hänen pitää hakea työpaikkaa, mutta työnantaja silti valitsee työntekijän hakijoiden joukosta. Minulle jäi vaikutelma, että hän ymmärsi."

Mitenköhän haastattelukutsu on tuossa järjestetty? Luulisi, että jos on soitettu hakijalle ja muutama sana vaihdettu, niin olisi jo saatu selville, ettei hakija ole halukas ko. työhön. Onko ennen toimittu niin, että työkkäri kertoo hakijalle mihin aikaan haastattelu on eikä yhtään mitään kontaktia ole työntantajan ja hakijan välillä ennakkoon?

Hain myyntiedustajan paikkaa. Haastattelija kertoi, ettei haluaisi palkata naista, mutta pomo oli käskenyt haastatella myös naisia. Työtehtävissä liikuttaisiin autolla j anäytteet olisivat yht. n. 15 kg painavassa laukussa. "Miten sulta sujuu keskustassa ajaminen kun olet nainen?" "Et varmaan naisena jaksaisi kantaa laukkua". Autokysymykseen vastasin "Varmaan ihan samalla tavalla kuin kenellä tahansa miehellä" "Ootsä joku feministi?"



Tästä on 30 v. aikaa, ihan noin avoimesti ei ehkä ilmaistaisi, ettei naista tulla missään tapauksessa palkkaamaan. Enkä toki olisi mennytkään, jos olisin tullut valituksi. Seuraavana päivänä olin aivan toisenlaisessa haastattelussa toiseen paikkaan. Minulta kysyttiin missä olen viikon päästä (ensimmäinen työmatka ulkomaille olisi silloin) "No, varmaan täällä töissä". Haastatellut toimitusjohtaja purskahti nauruun ja totesi "Saatat hyvin ollakin": Ja niin olinkin.

Valitettavasti en ole koskaan ollut työhaastattelussa, vaan minut on aina pyydetty työpaikkoihini.

Jäi mieleen kun tapahtumat saivat yllättävän käänteen.

Ensin haastattelija päätti haastattelun sanomalla että: Kiitos tästä, me käymme alkuviikosta hakemuksia läpi ja ilmoitelemme sitten jatkosta.  Eli ne normaalit litaniat. Kättelimme ja lähdin kotiinpäin. 

Ollessani ala-aulassa menossa juuri ovesta ulos kuulin että hän huuti perääni: hei odota vielä hetki. 

Haastattelija käveli luokseni ja sanoi: Oikeastaan ihan turha heidän on tätä asiaa viivyttää kun sinä olisit selvästi tähän tehtävään sopiva. Voitko aloittaa jo maanantaina jos tehdään saman tien sopimukset?

Niimpä lähdin työhaastattelusta allekirjoitetun työsopimuksen kanssa. Se mitä en tiennyt, oli että tulisin löytämään siitä työpaikasta myös tulevan avopuolisoni samoin kuin monta hyvää ystävää.

 

Sain viransijaisuuden whatsapp viestillä. Jossain bileporukkaryhmässä kyseltiin, että olisiko kiinnostusta tehdä 3 kk sijaisuutta tässä puljussa. Määräaikainen työsuhteeni oli juuri päättynyt ja pohdin että miksipä ei. Paikka oli Uudellamaalla eli toisella puolella Suomea kuin missä sillä hetkellä asuin. Vastasin että voin harkita, riippuen työnkuvasta. Paikan lähiesimies soitti minulle parin tunnin päästä ja kysyi milloin voisin aloittaa. Ei siinä mitään pätevyyksiä ihmetelty tai muutenkaan haastateltu. Auttoivat asunnon löytämisessä ja työsopimus kirjoitettiin vasta ekana työpäivänä. Olin kyseisessä puljussa lopulta yli kaksi vuotta. Tapahtui tällä vuosikymmenellä :D

Ryhmähaastattelu, paikalla 10 henkilöä. joukossa heidän entinen tuttu henkilö, esimiehet naureskelivat meille muille hakijoille. ikinä en siihen paikkaan hae uudestaan! 

Kiinteistöalalla.

Tunnetko hlön A.  Tunnetko henkilön B.

Mitä olisit valmis tekemään, jotta.

Vierailija kirjoitti:

Kiinteistöalalla.

Tunnetko hlön A.  Tunnetko henkilön B.

Mitä olisit valmis tekemään, jotta.

 

ai oliko se joku tietokilpailu?? ja niinku voi vi66u! mitä kysymyksiä

Hain (ja pääsin)  kauan sitten kesätöihin siivoojaksi. Haastattelija varmisti pariin otteeseen, että eihän mua haittaa ulkomaalaiset (tummaihoiset) mieskollegat. No, ei tietenkään. Jäi vaan ihmetyttämään, oliko monikin kieltäytynyt töistä noiden takia. Ei kollegoiden kanssa tullut edes paljoa asioitua eikä ollut mitään ongelmia.

Pitäiskö laittaa erään kiinteistöfirman nimi ja logo tänne?

Läppää 😄😏👋

Joo! Kysy munan kokoa ja näytin et tämmönen tappi joka turpoo, kun vähän vatkoo. Otti suihin ja mällit lento heti. Ns. Löydät pois. Sit rynkytettiin tunti ympäri toimistoo. Sen jälkeen juotiin konjakit ja poltettiin sikarit. Sain paikan.. Sit uni loppui... 

Nyt kun jouduin työttömäksi ensimmäisen kerran elämässäni, ja haastatteluissa kysytään vaikka mitä, vaikea edes päästä, muistan kun vuonna 1998, kävelin paikalle, haastattelija sanoi ehkä neljä lausetta, joista viimeinen oli että tule huomenna 6.30, ja katsotaan työvaatteet. Reaaliansiot olivat ihan hyvät ja nousivat, eikä kokemusta tarvittu. Näin jatkui yli 10 vuotta, kunnes palkka alkoi muuttumaan huonommaksi.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun jouduin työttömäksi ensimmäisen kerran elämässäni, ja haastatteluissa kysytään vaikka mitä, vaikea edes päästä, muistan kun vuonna 1998, kävelin paikalle, haastattelija sanoi ehkä neljä lausetta, joista viimeinen oli että tule huomenna 6.30, ja katsotaan työvaatteet. Reaaliansiot olivat ihan hyvät ja nousivat, eikä kokemusta tarvittu. Näin jatkui yli 10 vuotta, kunnes palkka alkoi muuttumaan huonommaksi.

tänä päivänä ei enää kävellä. hakeminen on s22tanasta, on vuokravälitysfirmaa ja on psykologisia testejä ja haastatteluja haastattelun perään ja saat ehkä hyvällä tuurila sen 1-2kk määräaikaisen varastottyöntekijä paikan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinteistöalalla.

Tunnetko hlön A.  Tunnetko henkilön B.

Mitä olisit valmis tekemään, jotta.

 

ai oliko se joku tietokilpailu?? ja niinku voi vi66u! mitä kysymyksiä

L&T rekryssä: onko sinulla tuttuja tai tunnetko ketään kuka on meillä töissä. On ihan hakemus sivuilla tuo kysymys.

Piinallisin työhaastattelu oli ainakin se, kun haastattelija poistui hetkeksi kesken haastattelun ja jätti minut yksin työhuoneeseensa. Sillä välin, kun haastattelija oli poissa, taulu putosi itsekseen  seinältä ja sen lasi meni rikki. Yritin siinä sitten selittää haastattelijalle, että en ihan oikeasti ollut koskenut tauluun, mutta haastattelijan ilmeestä ja eleistä näki, että ei tainnut uskoa minua. En saanut työpaikkaa, mutta en tiedä, olisinko saanut ilman tauluepisodiakaan.