Mikä työhaastattelukokemus on jäänyt sinulle mieleen?

Vierailija kirjoitti:

Haastattelu oli työpaikalla. Vaikutti ihan hirveältä paikalta, kun kävelin rakennuksen läpi haastatteluun. Jäin ensimmäiselle varasijalle. En ole ikinä ollut yhtä tyytyväinen siitä etten tullut valituksi.

Oikeastiko joku työpaikka kertoo ei -valituille sijainnin jonossa?!

Hain nuorena opiskelijana kesätöihin jäätelökioskiin. Olin laittanut siistin jakun ja paremmat housut. Yllätys oli melkoinen, koska haastattelija pyysi laittamaan normaalikokoisen jäätelöpallon tötteröön ja pienen jäätelöpallon kuppiin. Lopuksi piti vielä tehdä tötterö, johon tuli 2 erimakuista palloa. Siinä hän sitten tutkaili joka suunnasta, miltä ne näyttää. En saanut työpaikkaa, mutta en kyllä tiedä, teinkö jotain väärin vai oliko jollain toisella paremmat tötteröt. Voihan se olla, että testattiin nopeuttakin, vaikkei siitä kerrottu,

Minulta kysyttiin, mitä mieltä olen monikulttuurisuudesta. Vastasin, että minulle erilaisuus on rikkaus. Haastatteleva rehtori vastasi: "Jaa. Minulle se ion raskasta ja vaikeaa." En tiedä olinko helpottunut vai pettynyt, kun en tullut valituksi.

Haastattelija istui koneen takana, lateli kysymyksiä ja näpytteli vastaukset koneelle. Välillä mutisi jotakin ja jäi miettimään pitkäksi aikaa mitä kirjoittaisi. Koko haastattelun aikana ei juuri katsonut minuun päin, pari kertaa vilkaisi. Toinen haastattelija istui vieressä, hän ei sanonut koko aikana mitään.

Vierailija kirjoitti:

Haastattelija istui koneen takana, lateli kysymyksiä ja näpytteli vastaukset koneelle. Välillä mutisi jotakin ja jäi miettimään pitkäksi aikaa mitä kirjoittaisi. Koko haastattelun aikana ei juuri katsonut minuun päin, pari kertaa vilkaisi. Toinen haastattelija istui vieressä, hän ei sanonut koko aikana mitään.

Meillä oli isossa organisaatiossa juuri tuollaista. Jokainen sana piti dokumentoida, mitä haastateltava sanoo. Käsky oli tullut ylimmältä johdolta. Eikä ollut lupaa kysyä mitään ohi sovittujen kysymysten, jotka HR-osasto oli määritellyt. Siellä oli taustalla joitain riita-asioita, kun valintoja oli riitautettu, eli oli valitettu tehdyistä valinnoista. Huhu kertoi, että joku pikkupomo oli kysynyt naispuolisella haastateltavalta, onko perheenhankinta mielessä, mitä ei olisi saanut kysyä, koska se ei saa vaikuttaa valintaan. Sellaisessa tilanteessa kun ei ole tule valituksi, saattaa sille naiselle tulla käsitys, että se johtui hänen vastauksestaan perheenhankintakysymykseen, vaikka ei olisi johtunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haastattelu oli työpaikalla. Vaikutti ihan hirveältä paikalta, kun kävelin rakennuksen läpi haastatteluun. Jäin ensimmäiselle varasijalle. En ole ikinä ollut yhtä tyytyväinen siitä etten tullut valituksi.

Oikeastiko joku työpaikka kertoo ei -valituille sijainnin jonossa?!

Minulle ainakin on kerrottu. Samalla kun soittivat, ilmoitettiin, että olet ensimmäisellä varasijalla, mikäli valittu ei ota työtä vastaan. Meitähän oli kolme sillä viimeisellä kierroksella. Se oli ainoa työpaikka, jossa olen joutunut psykologisiin soveltuvuustesteihin. Minusta se oli järkyttävää, olin 2 tuntia keskellä päivää testeissä, kävin lisäksi ylimääräisessä johtoryhmän haastattelussa, missä ei ollut mitään järkeä. Kysyttiin samat kysymykset kuin aiemmalla haastattelukerralla. Lopulta valinnan perusteluissa luki, että valituksi tulleella oli pisin työkokemus vastaavista työtehtävistä. Jos se oli valinnan kriteeri, kenellä eniten työkokemusta, johan se näkyy papereista, ja mihin siinä tapauksessa mitään psykologisia soveltuvuustestejä ja johtoryhmän ylimääräistä haastattelukierrosta tarvitaan

Vierailija kirjoitti:

Hain työpaikkaa, jossa etenin soveltuvuustesteihin. Työssä tarvittaisiin matemaattis-loogista päättelykykyä. Testit kestivät koko päivän. Olin aina ajatellut, että matemaattinen ajattelu on minulla helppoa. Testit olivat haastavat ja ihmettelin, miksi kielellistä lahjakkuutta oleva osio oli niin helppo. Aikaa oli tehtäviin ihan liikaa ja torkahtelin pöytää vasten välillä. En saanut paikkaa ja soitin testifirmaan harmistuneena kysyäkseni tulosta. Sanoivat, että loogis-matemaattinen osuuteni oli nippanappa keskitasoa, mutta sanasijuvuuteni oli sen testiviikon 300 testatuista paras. En ollut ikinä kuullut sellaisesta lahjakkuudesta, mutta olin kyllä opiskellessa huomannut, että kirjoitan muita nopeammin valmista tekstiä.

Ei soveltuvuustestot kestä koko päivää. Olet nyt mielikuvituksessasi keksinyt tuon tarinan. Jos sinua oikeasti kiinnostaa soveltuvuusarviointi, voit googlata. Meillä yritys tarjoaa näitä toisille yrityksille. Voidaan käyttää vaikkapa osioita, joissa juokseva aika 20 min. per osio. Yleensä työnantaja määrittelee, mitkä osiot ovat olennaisia tehtävän kannalta.

Unohdin mainita, että soveltuvuusarvioinnissa voidaan siis käyttää eri osioita, joissa juokseva aika. Yhden osion kesto 20 min. ja työnantaja voi määritellä, mitkä tarvitaan, yleensä 2 tai 3 osiota, esim. looginen päättelykyky, ongelmanratkaisu ja matemaattiset taidot. Yhteensä 3 osiota kestää 60 minuuttia, koska aika on rajattu. Ei kestä kokonaista päivää.

Vierailija kirjoitti:

Unohdin mainita, että soveltuvuusarvioinnissa voidaan siis käyttää eri osioita, joissa juokseva aika. Yhden osion kesto 20 min. ja työnantaja voi määritellä, mitkä tarvitaan, yleensä 2 tai 3 osiota, esim. looginen päättelykyky, ongelmanratkaisu ja matemaattiset taidot. Yhteensä 3 osiota kestää 60 minuuttia, koska aika on rajattu. Ei kestä kokonaista päivää.

Minä kävin soveltuvuustesteissä, jossa osioina verbaalinen, numeraalinen ja abstrakti. Aikaa oli joka osioon 4 minuuttia, eli testi kesti yhteensä 12 minuuttia. Se tehtiin ihan verkossa. Lisäksi oli haastattelu ja kysynyslomake. Ei mikään paha aika käyttää aikaansa, jos on oikeasti kiinnostunut työstä. Teillä on varmaankin laajemmat kysymykset tai enemmän kysymyksiä. Joo, ja soveltuvuustestaus ei vie koko päivää, kuten joku väitti. Minulla meni 3 * 4 minuuttia. Osioiden välissä tietysti oli pieni tauko ja kerrottiin, mistä seuraavassa osiossa on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Olin vaihto-opiskelemassa Usassa ja sain kutsun haastatteluun mahdollista harjoittelupaikkaa varten. Stressasin huomattavasti etukäteen ja harjoittelin pitkään peilin edessä asioita. Marssin haastatteluun omasta mielestäni siististi pukeutuneena eli polvipituinen hame, siistit matalakorkoiset kengät, pleiseri jne. Haastattelu sujuu hyvin ja sitten lopuksi todetaan, että saat paikan, mikäli pukukoodi ei ole ongelma. Kysyin, että millainen se on. Sain pitkän listan pukeutumisohjeita. Otin paikan vastaan ja paikka oli kyllä mukava ja hyväksi uralle, mutta alkuun korpesi uusia koko vaatekaappi, kun töihin piti olla polvipituinen kynähame ja vähintään 4 tuuman koroilla varustetut korkokengät. Vain yläosat olivat ok ja niitä ei tarvinnut uusia.

Firman kortilla nuo vaaditut vaatteet pitäisi hommata. Pukukoodi on ok, mutta ei niitä pidä itse silloin kustantaa.

Vierailija kirjoitti:

Joku vanha pieru haastatteli joka oli ollut koko elämänsä samalla työpaikalla. Tämä rusina oli viittä vaille itse eläkeiässä.  Hän kauhisteli kovasti CV:täni josta selvisi että olen käynyt monta eri koulua ja työtodistuksia moniin eri työpaikkoihin. Minulle tuli uutena tietona että se on muka huono asia. Taisi tämä herra olla vaan kateellinen. Taitaa olla hölmöjä kaikki ketä ovat minut joskus palkanneet. Ei ihme että Suomessa ei työllistytä koska työntekijöitä ei arvosteta. Kuulemma laiskoja työnvieroksujia kaikki joille palkkaa ei haluta maksaa ollenkaan. 

Noille vanhuksille on epäilyttävää jos et ole ollut samassa firmassa vähintään 25 vuotta. Ovat täysin ulkona todellisuudesta. Ihan sama vaikka työsuhde olisi päättynyt koska firma olisi mennyt nurin tai jotain muuta täysin sinusta riippumatonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haastattelu oli työpaikalla. Vaikutti ihan hirveältä paikalta, kun kävelin rakennuksen läpi haastatteluun. Jäin ensimmäiselle varasijalle. En ole ikinä ollut yhtä tyytyväinen siitä etten tullut valituksi.

Oikeastiko joku työpaikka kertoo ei -valituille sijainnin jonossa?!

Lopulta valinnan perusteluissa luki, että valituksi tulleella oli pisin työkokemus vastaavista työtehtävistä. Jos se oli valinnan kriteeri, kenellä eniten työkokemusta, johan se näkyy papereista, ja mihin siinä tapauksessa mitään psykologisia soveltuvuustestejä ja johtoryhmän ylimääräistä haastattelukierrosta tarvitaan

Älä välitä, firmat nyt keksivät mitä tahansa syitä. Minä hain vuosia sitten paikkaan, jossa toiveena oli tietyn ohjelmiston hallinta (minulla oli). Olin kirjoittanut hakemukseen, että voin aloittaa heti ja maininnut sen myös sähköpostin tekstiosiossa. 

En tullut valituksi. Kun kysyin perusteluja, vastaus oli "valittu pystyi aloittamaan heti". No haloo! Jos tuo oli ainoa syy, miksen päässyt edes haastatteluun? 

Vierailija kirjoitti:

kun hän oli lähdössä, kysyi, onko mahdollista saada sitten palkatonta lomaa kesällä. Kysyin, kuinkas pitkästä ajasta olisi kyse, ja hän vastasi, että pari viikkoa ja mielellään heinäkuussa. Sanoin, että valitetttavasti ei kyllä saa, koska meillä priorisoidaan vuosilomat kesälle ja palkatonta voi olla mahdollista saada päivä tai pari. Hän totesi, että aivan, teillä on siis sama kuin muissakin paikoissa.  Haastattelussa oli juuri 10 minuuttia aiemmin itse sanonut, että ei ole hakenut muualta töitä. 

Eihän tuo tarkoita, että juuri sillä hetkellä oli hakemassa muita töitä, vaan yleisluontoinen toteamus firmojen tavoista. Taidat olla vähän seko. 

Kerroin haastattelijalle, että en osaa mitään, sairastan muistihäiriötä enkä opi mitään uusia asioita. Haastattelija sanoi, että ainakin puhun suomea ja minun KOULUTTAMISENI työhön on helpompaa kuin vieraskielisten. Minut otettiin viransijaiseksi koeajalle, viihdyin hyvin ja jumaloin esimiestäni.

Asunko yksin ja milloin teen lapsia. Seurakunnan toimistotöihin haastattelu.

BMW:n haastattelu Muncheniin.

Olin lukenut etukäteen, että haastattelut on tosi mukavia sellaisia keskustelevia ja rentoja.

No etähaastattelussa oli lippispäinen nainen, joka ei suostunut katsomaan kameraan ollenkaan. Näkyi vaan lippa. Heitti sieltä lipan alta piikkejä, jotka oli tosi pilkkua viilaavia ja äärettömän ikäviä. Toinen haastattelija oli mies, jonka kuva jäätyi heti ja kun mainitsin asiasta niin ei yrittänyt korjata asiaa. Puhuin sitten jäätyneelle kuvalle ja lippiksen lipalle ja vastailin ihan hirvittävän ikäviin kysymyksiin.

Ihanaa, etteivät edes tarjonneet sopimusta, nämä kaksi olisivat olleet lähimmät esimieheni.

Mieshaastattelija vilkuili vartaloani jo työhaastattelussa ja minulle jäi hänestä pahat vibat. Tulin kuitenkin valituksi ja minun oli pitkän työttömyyden jälkeen pakko ottaa työ vastaan. Mies on ahdistellut minua seksuaalisesti työsuhteen aikana mm. tunkemalla työmatkalla viereeni poreammeeseen, enkä uskalla kertoa kellekään ennen kuin olen löytänyt uuden työpaikan. Ensivaikutelma ja intuitio olivat siis oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä kokemus on siltä ajalta 2000-luvun alusta, kun työkkäri (nyk. te-palvelut) lähetti paperipostilla työhön osoituksia. Siinä oli oikein erikseen mainittu se työpaikka, mitä pitää hakea.

Meille tuli työpaikalle haastateltavaksi eräs henkilö, joka antoi mitään sanomatta sen osoituslapun käteeni. En ollut ehtinyt kysyä ainuttakaan kysymystä. Hän sanoi, että ei tämä kyllä ihan sitä ole, mitä hän toivoo, ja työmatkakin on pitkä talvella kävellen. Selitin, että se työhön osoitus tarkoittaa, että hänen pitää hakea työpaikkaa, mutta työnantaja silti valitsee työntekijän hakijoiden joukosta. Minulle jäi vaikutelma, että hän ymmärsi.

Ei tuossa vielä mitään, tuollaista sattuu kenelle vaan, että ei ole selitetty kunnolla, mikä se paperi on, joka kotiin tulee. Mutta haastattelukysynyksiin hän vastasi koko haastattelun ajan siihen tyyliin, että kaikki on vialla, työ on sitä mitä hän ei halua tehdä ja työmatka talvella liian pitkä ja ei kokemustakaan ollut vastaavasta työstä, koska mieluummin hän tekee toisenlaisessa paikassa töitä. Tuli tunne, että eihän tuo ihminen edes halua meille töihin, kaikki on hänen mielestään huonosti. Suurin hämmästys tuli kuitenkin seuraavalla viikolla, kun hän soitti minulle ja kysyi, että onko hänen pakko aloittaa se työ jo ensi maanantaina. En tiennyt, miten sanoisin häntä loukkaamatta, että häntä ei olla valitsemassa meille töihin, koska hän edelleen luuli, että se työkkärin osoitus tarkoittaa, että hänet on valittu töihin.

Johtunee siitä että työkkäri lähettelee niitä velvoittavia työhakemuskohteita tittelillä "työtarjous". Mitään tarjouksia ne eivät ole koskaan olleetkaan. Vaan työkkärin sivuilta tulostettuja työpaikkailmoituksia joihin on velvollisuus hakea.

Kyllä se oli se ensimmäinen haastattelu keväällä 1990.

- Onko intti käyty?

Ei muita kysymyksiä. Vakituiseksi jäteautokuskiksi, "aloitat huomenna".

Silloin ei ollut nettiä. Lehdessä oli ilmoitus, soitin.

Hakivat kesätyöntekijää aikavälille toukokuu-elokuu.

Hain kesätyötä aikavälille toukokuu-elokuu. Mainitsin jo työhakemuksessani että aion jatkaa oman opiskelualani opintoja elokuussa ja etsin nimenomaan kesätyötä.

Tämän tietäen firma kutsui minut työhaastatteluun.

Eivät palkanneet koska aion jatkaa opiskeluja enkä jäädä heille töihin.

Noh, miten vaan mutta nyt kyllä tuhlattiin molempien aikaa :D