Lue keskustelun säännöt.
Täytin 28 vuotta ja minua ahdistaa sairaalloisesti vanhuus ja vanhainkotiin joutuminen
08.01.2022 |
Mistä tällainen pelko johtuu näin nuorena? Näin mummini yksinäisyyden ja tylsyyden vanhainkodissa. Meni huonompaan kuntoon nopeasti varmaan siksi, kun päivät olivat samanlaisia: pelkkää sängyllä makaamista, tuolissa istumista ja ateriointia. Ei virikkeitä, rakkaita ihmisiä lähellä, ei lemmikkiä ei edes telkkaria voinut katsoa kun ei näe ja kuule enää kunnolla. En halua sellaista itselleni.
Kommentit (25)
Tämä ei nyt ehkä siihen sairaalloiseen ahdistukseen niin auta, mutta kropan biologiseen ikääntymiseen voi vaikuttaa. Jotkut ovat vielä 90-vuotiaanakin virkeitä ja toimintakykyisiä, toiset 70-vuotiana dementoituneita ja sairaita. Ihmisen biologinen ikä on yleensä eri kuin syntymävuodesta laskettu ikä. Toki geenit ja sattuma, esim. onnettomuudet ja muu eletty elämä vaikuttaa, mutta niiden ulkopuolella on oikeasti aika paljon asioita, joita voi tehdä ja olla tekemättä asian eteen.
Tietysti sairastaminen, haurastuminen ja kuolema ovat silti edessä, mutta itseä helpottaa ajatus mahdollisuudesta elää mahdollisimman pitkään hyvää ja tervettä elämää. Kuolemaksi taas toivoisin levollista ja kivutonta eutanasiaa. Hoivakotiin en halua ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei läheskään kaikki päädy vanhainkotiin. Hyvin monet kaatuvat sitä ennen ns. saappaat jalassa.
Ja moni ei pääse vaikka haluaisi. Kotihoidon muutaman minuutin käyntien varassa ovat siellä kotona, moni yksin ja peloissaan kunnes lopulta kaatuvat niin että lonkka murtuu ja joutuvat sairaalakierteeseen tai muistisairauden eddettyä siihen pisteeseen lähtevät yksin yöllä ulos harhailemaan ja ehkä kuolevat sinne.
Ei ap pääse vanhustenkotiin sillä on vammanen ja asuu nytkin hoivakodissa 😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei läheskään kaikki päädy vanhainkotiin. Hyvin monet kaatuvat sitä ennen ns. saappaat jalassa.
Ja moni ei pääse vaikka haluaisi. Kotihoidon muutaman minuutin käyntien varassa ovat siellä kotona, moni yksin ja peloissaan kunnes lopulta kaatuvat niin että lonkka murtuu ja joutuvat sairaalakierteeseen tai muistisairauden eddettyä siihen pisteeseen lähtevät yksin yöllä ulos harhailemaan ja ehkä kuolevat sinne.
”Me olemme varakas maa” sanoi Sanna Marin.
En tiedä, mutta elämäni on parin vuoden etätyöskentelyn ajan kuulostanut samalta kuin mummisi elämä vanhainkodissa