Haluaisin alkaa lukemaan kirjoja

Marcel Proustin Sadan vuoden yksinäisyys

Tolkienilta Silmarillion, Taru sormusten Herrasta ja Hobitti

Kadonnutta aikaa etsimässä

Vierailija kirjoitti:

Marcel Proustin Sadan vuoden yksinäisyys

Tolkienilta Silmarillion, Taru sormusten Herrasta ja Hobitti

Sadan vuoden yksinäisyys on kylläkin Gabriel Garcia Marquezin teos.

Suosittelen filosofiaa. Esim. Wittgensteinin Tractatus-logico-philosophicus on oivallinen vasta-alkajalle. Myös Hegel ja Descartes ovat hyviä.

Astrid Lindgren - Veljeni leijonamieli

Pikku naisia

Juha Vuorisen teokset (kevyempää)

Henry Marsh - Elämästä, kuolemasta ja aivokirurgiasta

Pauliina Vanhatalo - Tuulesta temmattu elämä

Lotta Ansakorpi - Vaihtoehtona kuolema

Mari Frisk - Neliöjuuri

Miika Nousiainen - Pintaremontti

Jos tietokirjamaisempaa kaipaat, niin itsellä on listalla myös Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historia sekä Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin

Voisit kokeilla myös novelleja. Anton Tsehov, William Somerset Maugham tai Guy de Maupassant esimerkiksi.

Entä jos kokeilisit e-kirjasovellusta kuten Bookbeatia, niihin saa yleensä kuukauden kokeilujaksonkin. Sieltä löytyy laaja valikoima helposti testattavaksi, ja voit kokeilla myös äänikirjoja jotka joillakin toimivat hyvin "porttina" lukemiseen.

Jos lukeminen sinällään sujuu mutta motivoidut tavoitteista, kokeile Helmet-lukuhaastetta (50 kirjaa vuodessa) tai pientä lukuhaastetta (25 kirjaa vuodessa). Osallistumistapa on rento ja vapaamuotoinen ja sieltä saa ideoita monenlaisiin kirjoihin. Lisäksi voi liittyä fb-ryhmään josta saa paljon vinkkejä kirjoista.

Kokeilisin myös muokata esim instaa (jos käytät) siihen suuntaan että seuraisin kirjapodcastien tilejä ja muita kirja-aiheisia tilejä jotta saisin mahdollisimman paljon muistutuksia tästä uudesta harrastuksestani.

Meillä on Suomessa upea kirjastolaitos, joten suosittelen lämpimästi, että menet kirjastoon käymään ja pyydät siellä kirjaston henkilökunnalta apua luettavan etsimiseen. Kannattaa kertoa avoimesti, että on aloittamassa lukuharrastusta, eikä oikein tiedä mistä aloittaa. Sen lisäksi kannattaa miettiä ehkä valmiiksi, millaisista asioista ja aiheista on muuten kiinnostunut, esimerkiksi millaisista teemoista ja aiheista pitää vaikka elokuvissa ja tv-sarjoissa. Näistä osaava kirjastolainen saa jo usein kiinni, että mistä kannattaisi lähteä kokeilemaan. Kirjaston käytössä on sekin ilo, että ei mene omaa rahaa siihen, että ostaa sattumanvaraisia kirjoja ja voi matalalla kynnyksellä kokeilla monenlaista.

Kannatan myös jonkun toisen kommentoijan ideaa siitä, että kannattaa lainata alkuun vaikka vähän useampi kirja ja lähteä kokeilemaan, alkaako joku kirja kiinnostaa. Jos yksi kirja tuntuu vaikealta tai raskaalta lukea, laittaa sen vaan rohkeasti sivuun ja kokeilee toista. Siihen aikaisempaan voi palata myöhemmin, jos siltä tuntuu, tai sitten vaan palautat sen lukematta takaisin. Kukaan ei kirjaston tiskillä tivaa, luitko kirjan vai et. :) 

Joku mainitsikin jo Helmet-lukuhaasteen, josta voi hakea ideoita. Sen lisäksi Helmet-kirjastoilla on tämmöinen Jos lukisin - lukuhaaste lukemattomille, jossa annetaan monenlaisia ideoita siihen, miten käynnistellä lukuharrastusta. Lukeminen kun on myös sellainen asia, jonka äärelle pitää opetella sekä silloin kun aloittaa tavallaan tyhjästä että usein myös silloin, kun harrastusta aloittelee uudestaan. Ei kananta ottaa paineita siitä, että pitäisi lukea X määrä kirjoja tai sivuja vaan ajatella, että jokainen luettu sivu on plussaa. :) 

https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Jos_lukisin…

Et maininnut ikääsi. Laitan tähän joitain suomalaisia kirjailijoita, joita kannattaa kokeilla, vaikka he eivät ehkä enää ole ihan myyntilistojen kärjessä:

Laura Soinne (erityisesti hänen satukirjansa)

Heikki Toppila (Valkolan vaarin jouluviinat, Kuoleman siiveri yms.)

Annika Idström (Veljeni Sebastian, Isäni rakkaani)

Kapteeni Teräs (oik. Jalmari Kara) (Kumpujen yöstä (tietokirja), Suur-isänmaa)

Vera Olli (Harmaan talon tarina (uskonnollinen romaani))

Konrad Lehtimäki (Ylös helvetistä, Syvyydestä, Inferno, Yhdennellätoista hetkellä)

Anni Swan (Kaksi pikku miestä (satukokoelma))

Matti Hälli (Seitsemännen taivaan poika)

Eeve Tenhunen (Hyvän tytön hautajaiset, Punahilkka) [AP kielsi suosittelemasta dekkareita, mutta Eevan kirjat ovat paljon muutakin kuin dekkareita, niitä lukiessa jatkuvasti ihmettelee, kuinka joku voi kirjoittaa noin osuvasti ja hienosti!]

Tämmöisiä tuli mieleen, mies57

Assburger kirjoitti:

Heti maailmankirjallisuuteen, mutta pieninä annoksina:

Shakespeare:

Hamlet

Romeo ja Julia

McBeth

Kuningas Lear

Julius Caesar

Vastikään on ilmestynyt noista uusia käännöksiä johdantoineen.

Shakeaspeare on toki klassikoista klassikoin, mutta näytelmäkirjallisuus on kyllä vaikea lähtökohta aloittaa lukuharrastus. Itsekin luen paljon, mutta näytelmät katson mieluiten teatterissa, useimmiten luettuna ne eivät vain jaksa kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Et maininnut ikääsi. Laitan tähän joitain suomalaisia kirjailijoita, joita kannattaa kokeilla, vaikka he eivät ehkä enää ole ihan myyntilistojen kärjessä:

Laura Soinne (erityisesti hänen satukirjansa)

Heikki Toppila (Valkolan vaarin jouluviinat, Kuoleman siiveri yms.)

Annika Idström (Veljeni Sebastian, Isäni rakkaani)

Kapteeni Teräs (oik. Jalmari Kara) (Kumpujen yöstä (tietokirja), Suur-isänmaa)

Vera Olli (Harmaan talon tarina (uskonnollinen romaani))

Konrad Lehtimäki (Ylös helvetistä, Syvyydestä, Inferno, Yhdennellätoista hetkellä)

Anni Swan (Kaksi pikku miestä (satukokoelma))

Matti Hälli (Seitsemännen taivaan poika)

Eeve Tenhunen (Hyvän tytön hautajaiset, Punahilkka) [AP kielsi suosittelemasta dekkareita, mutta Eevan kirjat ovat paljon muutakin kuin dekkareita, niitä lukiessa jatkuvasti ihmettelee, kuinka joku voi kirjoittaa noin osuvasti ja hienosti!]

Tämmöisiä tuli mieleen, mies57

Tietenkin EEVA Tenhunen! (Äsköisen kirjoitusvirheen tekijä)

Muutama kirja hyllystäni, jotka ovat mielestäni kiinnostavia ja joissa on "imua", joka ehkä saa aloittelijankin pauloihinsa.

Laura Restrepo: Intohimon saari. Faktaa ja fiktiota yhdistelevä tarina joukosta ihmisiä, jotka haaksirikkoutuvat atolliriutalle, ja elävät siellä muistaakseni useammankin vuoden hyvin alkeellisissa oloissa. Tosi mielenkiintoinen, mutta myös varsin synkkä kirja.

Margaret Atwood: Siniparran mua. Novelleja, mielestäni Atwoodin paras novellikokelma. Itse luen Atwoodini poikkeuksetta englanniksi, mutta menettelee suomeksikin. Hänellä on myös useita enemmän tai vähemmän scifi-henkisiä dystopiakirjoja, mutta sain vaikutelman, että ap kaipaa nimenomaan reaalimaailmaan sijoittuvia romaaneja. MaddAddam-trilogia on kyllä silti upea, suosittelen. Kissansilmä taas on reaalimaailmaan sijoittuva nuoren tytön kasvukertomus Kanadassa, perustuu kaiketi isoilta osin Atwoodin omaan elämään.

Banana Yoshimoto: Kitchen, tai Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja. Japanilaista nykykirjallisuutta. Kertomatyyli on mielestäni aika erilainen kuin länsimaisessa kirjallisuudessa, jotenkin ilmavampi ja kirkkaampi, itse pidän siitä paljon.

Leena Krohn: Tainaron tai Umbra tai mikä tahansa teos. Pidän Krohnia yhtenä suomalaisen kirjallisuuden taitavimpana tekijänä. Kirjat koostuvat yleensä hyvin lyhyistä, usein toisistaan irrallisista luvuista, jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Kertomatyyli on runollinen ja aiheet ja teemat liittyvät filosofiaan ja elämän peruskysymyksiin. Ei kuitenkaan mitään Paulo Coelhoa.

Tässä muutama hyvin erilainen ehdotus. Jätin nyt ne perinteisimmät maailmankirjallisuuden klassikot pois, kun niitä oli ketjuun tullut jo useita. Toivottavasti löydät jotain mieleistäsi luettavaa!

Aloita Anna-Leena Härkösen tuotannolla, sillä sain mieheni aloittamaan lukemisen. Hauskaa, lyhyttä, yllättävää tekstiä. Sitten hän siirtyi Noposen Tiinan tuotannon kautta Wilbur Smithiin ja nyt menee mikä vain. Mutta aloita helpoilla ja nopealukuisilla.

Tv äikänope

Olisiko elämänkerrat sun juttu? Ainakin lukemisen alkuun pääsemisessä? Mieti joku kiinostava henkilö ja katso onko hänestä tehty elämänkertaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olisiko elämänkerrat sun juttu? Ainakin lukemisen alkuun pääsemisessä? Mieti joku kiinostava henkilö ja katso onko hänestä tehty elämänkertaa. 

Ehdottaja on oikeilla jäljillä siinä, että elämäkerroista joko pitää paljon tai ei sitten ollenkaan. Minä en pidä, mutta moni muu pitää. Eli jos ap ei parista ensimmäisestä lukemastaan elämäkerrasta innostu, tuskin hän pitää muistakaan. mies57

Aki Hintsa: Voittamisen anatomia. Siinä on sekoitus elämäkertaa ja tiedekirjamaista pohdintaa.