Lue keskustelun säännöt.
Onkohan työttömillä toimeentulotuen saajille kohta enää varaa ruokaan kaupassa, kun kaikki kallistuu koko ajan? Tuet eivät juuri nouse...
08.01.2022 |
Mietin tässä kun viikko viikolta tuntuu että jokin tuote kallistuu...Kohta pitää alkaa elää velaksi. Pikevippejä ruokaan.
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen saajat ovat onnekasta porukkaa. Heidän tukiaan nostetaan, kun tarve on. Turha ruikuttaa siis.
Todelliset kärsijät ovat pienituloiset, jotka ovat juuri sillä rajalla, etteivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin vaan joutuvat elättämään itsensä.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Kuka tahansa pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot alittavat hyväksyttävät menot. Se on ihan puhtaasti laskennallinen etuus, eikä se "syrji" kertään.
Kuka tahansa pienituloinen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen vaikka tili olisi nollilla.
Jos on omaisuutta niin et saa mitään.No miksi edes pitäisi? Mielestäni sekin on jo paljon, että omistusasuntoon voi saada tt-tukea. Mihin muuhun sitä pitäisi saada? Kesämökkiin ja veneeseen?
TT-tuki on tarkoitettu kaikkein köyhimmille.
No mä olen köyhä, netto 660e. Tili on nollilla, toimeentulotukea ei tule. Talon ostin ja maksoin kun olin töissä. Myydä ei voi kun kukaan ei osta.
Ihan varmasti saat myytyä, jos myyt riittävän halvalla. Ei laissa ole varmaan mitään minimiä määritelty?
Minä myisin ihan pilkkahintaan/nimellisellä korvauksella mieluummin kuin kärvistelisin vuodesta toiseen jollain olemattomalla summalla. Mutta jokainen tekee tietysti omat valintansa.
Ohis. Minulta meni koti sellaisella pilkkahinnalla, että olen lopun ikääni veloissa eli ulosotossa ja minimituilla kurjissa oloissa. Tämä tilanne päättyy itse**haan.
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta se lienee eri kuin hänen, jolle vastasin. Ainakaan hän ei puhunut isoista veloista ja ulosotosta.
Ulosoton, velkojen tai rahan takia ylipäätään ei kannata itseltään henkeä ottaa. Elämässä on muutakin kuin raha.
Ulosotto ja köyhyys ovat minulle hyvät syyt ottaa itseltäni henki. Terveys meni kahden ensimmäisen ulkosalla nukutun yön aikana, ja nyt olen pari vuotta kirjaimellisesti maannut asuntolassa ainoana ajankulunani tämä tietokone. Se, että olen hengissä, johtuu vain sitä, että en saa käsiini riittävää määrää uni- tai muita lääkkeitä.
Niiltä, jotka ovat selittäneet, että elämässä on muutakin kuin raha, olen kysynyt, mitä heidän mielestään minulla on. Yhtään vastausta en ole saanut.
Vaikea sanoa, kun en sinua tunne. Mutta koska pystyt kirjoittamaan tälle palstalle, sinulla on ainakin jossain määrin toimivat kädet ja aivot, samoin näkevät silmät. Siinä on jo kolme isoa asiaa.
Kenties muutkin aistisi toimivat? Ja jalat? Suuri osa sisäelimistä? Pystytkö kävelemään jossain miellyttävässä ympäristössä? Lukemaan kirjoja? Kuuntelemaan musiikkia? Onko joku ihminen, joka edes vähän välittää sinusta? Tai mahdollisuuksia löytää jostain sellainen? Löydät tälle listalle kyllä jatkoa.
Todennäköisesti olet vakavasti masentuntut. Hae siihen apua. Oikeasti.
Kiitos kommentistasi; aika harvoin saa kuullakseen muuta kuin vinoilua.
Mainitsemasi asiat ovat mielekkäitä vain niille, joilla edes jotkin elämän perusasiat - koti, kohtuullinen toimeentulo, työ, ihmissuhteet yms. - ovat olemassa tai kun ikää on vielä niin vähän, että jotain toivoa on. On yhdentekevää, olenko vakavasti masentunut vai en, koska siihen on tarjolla vain kahta apua: lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa. Kummallakaan ei kuitenkaan tuoda takaisin minun entistä elämääni eikä saada minua sietämään tätä nykyistä.
Kaikki oli kiinni uuden työpaikan löytymisestä. Ei löytynyt, ja tässä ollaan. On liian myöhäistä.
Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa.
Toivoa mistä? Siitä, että asiat paranevat?
Vaihdetaanko paikkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä varmaan poistetaan...
Olin kaupan kassalla, kolmas jonossa.
Ensimmäisenä oli perhe, jolla oli ruokaa hihnalla niin paljon kuin se veti. Sitten tuli maksun aika. Kassahenkilö ei osannutkaan tehdä laskua "jollekin taholle", vaan siinä meni tovi. Mies joutui maksamaan itse 55 snt, josta pyysi kuitin. Perhe oli näitä turvapaikkahenkilöitä.
Seuraavana ollut mummo laski rahojaan, jotta sai vähäiset ruokansa maksettua.
Itsekin eläkeläisenä joudun olemaan tarkkana, mutta 44 työvuotta onneksi takaa sen, että työeläke riittää elämiseen (ilman tukia).
Siis mikä "närästi" suunnattomasti? Työikäiset nuoret ostaa laskuun ja toiset mammat laskee senttejään. Suomessa sanotaan olevan työvoimapula, mutta raavaat ihmiset ei tee töitä tai tarjottu työ ei kelpaa.
Kaupan kassajonossa ei kauheasti kannata ihmisiä analysoida. Perheen isällä voi olla sairauksia jotka ei päällepäin näy ja siksi ei ole töissä, tai on työpaikka mutta juuri sinä päivänä vapaata. Tai voi olla että äiti on se työtä tekevä perheessä. Tai voivat olla vielä kieltä opiskelemassa, vasta tullista tulleita. Mummo kassajonossa voi hyvinkin olla vaikka miljonääri, he kun ovat usein järkyttävän pihejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen saajat ovat onnekasta porukkaa. Heidän tukiaan nostetaan, kun tarve on. Turha ruikuttaa siis.
Todelliset kärsijät ovat pienituloiset, jotka ovat juuri sillä rajalla, etteivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin vaan joutuvat elättämään itsensä.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Kuka tahansa pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot alittavat hyväksyttävät menot. Se on ihan puhtaasti laskennallinen etuus, eikä se "syrji" kertään.
Kuka tahansa pienituloinen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen vaikka tili olisi nollilla.
Jos on omaisuutta niin et saa mitään.No miksi edes pitäisi? Mielestäni sekin on jo paljon, että omistusasuntoon voi saada tt-tukea. Mihin muuhun sitä pitäisi saada? Kesämökkiin ja veneeseen?
TT-tuki on tarkoitettu kaikkein köyhimmille.
No mä olen köyhä, netto 660e. Tili on nollilla, toimeentulotukea ei tule. Talon ostin ja maksoin kun olin töissä. Myydä ei voi kun kukaan ei osta.
Ihan varmasti saat myytyä, jos myyt riittävän halvalla. Ei laissa ole varmaan mitään minimiä määritelty?
Minä myisin ihan pilkkahintaan/nimellisellä korvauksella mieluummin kuin kärvistelisin vuodesta toiseen jollain olemattomalla summalla. Mutta jokainen tekee tietysti omat valintansa.
Ohis. Minulta meni koti sellaisella pilkkahinnalla, että olen lopun ikääni veloissa eli ulosotossa ja minimituilla kurjissa oloissa. Tämä tilanne päättyy itse**haan.
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta se lienee eri kuin hänen, jolle vastasin. Ainakaan hän ei puhunut isoista veloista ja ulosotosta.
Ulosoton, velkojen tai rahan takia ylipäätään ei kannata itseltään henkeä ottaa. Elämässä on muutakin kuin raha.
Ulosotto ja köyhyys ovat minulle hyvät syyt ottaa itseltäni henki. Terveys meni kahden ensimmäisen ulkosalla nukutun yön aikana, ja nyt olen pari vuotta kirjaimellisesti maannut asuntolassa ainoana ajankulunani tämä tietokone. Se, että olen hengissä, johtuu vain sitä, että en saa käsiini riittävää määrää uni- tai muita lääkkeitä.
Niiltä, jotka ovat selittäneet, että elämässä on muutakin kuin raha, olen kysynyt, mitä heidän mielestään minulla on. Yhtään vastausta en ole saanut.
Vaikea sanoa, kun en sinua tunne. Mutta koska pystyt kirjoittamaan tälle palstalle, sinulla on ainakin jossain määrin toimivat kädet ja aivot, samoin näkevät silmät. Siinä on jo kolme isoa asiaa.
Kenties muutkin aistisi toimivat? Ja jalat? Suuri osa sisäelimistä? Pystytkö kävelemään jossain miellyttävässä ympäristössä? Lukemaan kirjoja? Kuuntelemaan musiikkia? Onko joku ihminen, joka edes vähän välittää sinusta? Tai mahdollisuuksia löytää jostain sellainen? Löydät tälle listalle kyllä jatkoa.
Todennäköisesti olet vakavasti masentuntut. Hae siihen apua. Oikeasti.
Kiitos kommentistasi; aika harvoin saa kuullakseen muuta kuin vinoilua.
Mainitsemasi asiat ovat mielekkäitä vain niille, joilla edes jotkin elämän perusasiat - koti, kohtuullinen toimeentulo, työ, ihmissuhteet yms. - ovat olemassa tai kun ikää on vielä niin vähän, että jotain toivoa on. On yhdentekevää, olenko vakavasti masentunut vai en, koska siihen on tarjolla vain kahta apua: lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa. Kummallakaan ei kuitenkaan tuoda takaisin minun entistä elämääni eikä saada minua sietämään tätä nykyistä.
Kaikki oli kiinni uuden työpaikan löytymisestä. Ei löytynyt, ja tässä ollaan. On liian myöhäistä.
Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa.
Toivoa mistä? Siitä, että asiat paranevat?
Vaihdetaanko paikkaa?
Siitä että asiat paranee. Pitää jaksaa uskoa, toivoa, yrittää, pyytää apua. Löytää se yksi ihminen joka kykenee auttamaan tai haluaa auttaa. Suomessakin useita ryhmiä joissa ihmisiä autetaan, pitää vain uskaltaa pyytää. Pitää uskaltaa vaatia viranomaisilta eikä luovuttaa ja alistua. Olen aloittanut elämäni monta kertaa alusta ja on pitänyt olla pitkä pinna ja uskaltaa vaatia itselle se mikä ihmiselle Suomessa kuuluu. Taas olen uuden alun edessä. Enkä aio luovuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen saajat ovat onnekasta porukkaa. Heidän tukiaan nostetaan, kun tarve on. Turha ruikuttaa siis.
Todelliset kärsijät ovat pienituloiset, jotka ovat juuri sillä rajalla, etteivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin vaan joutuvat elättämään itsensä.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Kuka tahansa pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot alittavat hyväksyttävät menot. Se on ihan puhtaasti laskennallinen etuus, eikä se "syrji" kertään.
Kuka tahansa pienituloinen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen vaikka tili olisi nollilla.
Jos on omaisuutta niin et saa mitään.No miksi edes pitäisi? Mielestäni sekin on jo paljon, että omistusasuntoon voi saada tt-tukea. Mihin muuhun sitä pitäisi saada? Kesämökkiin ja veneeseen?
TT-tuki on tarkoitettu kaikkein köyhimmille.
No mä olen köyhä, netto 660e. Tili on nollilla, toimeentulotukea ei tule. Talon ostin ja maksoin kun olin töissä. Myydä ei voi kun kukaan ei osta.
Ihan varmasti saat myytyä, jos myyt riittävän halvalla. Ei laissa ole varmaan mitään minimiä määritelty?
Minä myisin ihan pilkkahintaan/nimellisellä korvauksella mieluummin kuin kärvistelisin vuodesta toiseen jollain olemattomalla summalla. Mutta jokainen tekee tietysti omat valintansa.
Ohis. Minulta meni koti sellaisella pilkkahinnalla, että olen lopun ikääni veloissa eli ulosotossa ja minimituilla kurjissa oloissa. Tämä tilanne päättyy itse**haan.
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta se lienee eri kuin hänen, jolle vastasin. Ainakaan hän ei puhunut isoista veloista ja ulosotosta.
Ulosoton, velkojen tai rahan takia ylipäätään ei kannata itseltään henkeä ottaa. Elämässä on muutakin kuin raha.
Ulosotto ja köyhyys ovat minulle hyvät syyt ottaa itseltäni henki. Terveys meni kahden ensimmäisen ulkosalla nukutun yön aikana, ja nyt olen pari vuotta kirjaimellisesti maannut asuntolassa ainoana ajankulunani tämä tietokone. Se, että olen hengissä, johtuu vain sitä, että en saa käsiini riittävää määrää uni- tai muita lääkkeitä.
Niiltä, jotka ovat selittäneet, että elämässä on muutakin kuin raha, olen kysynyt, mitä heidän mielestään minulla on. Yhtään vastausta en ole saanut.
Vaikea sanoa, kun en sinua tunne. Mutta koska pystyt kirjoittamaan tälle palstalle, sinulla on ainakin jossain määrin toimivat kädet ja aivot, samoin näkevät silmät. Siinä on jo kolme isoa asiaa.
Kenties muutkin aistisi toimivat? Ja jalat? Suuri osa sisäelimistä? Pystytkö kävelemään jossain miellyttävässä ympäristössä? Lukemaan kirjoja? Kuuntelemaan musiikkia? Onko joku ihminen, joka edes vähän välittää sinusta? Tai mahdollisuuksia löytää jostain sellainen? Löydät tälle listalle kyllä jatkoa.
Todennäköisesti olet vakavasti masentuntut. Hae siihen apua. Oikeasti.
Kiitos kommentistasi; aika harvoin saa kuullakseen muuta kuin vinoilua.
Mainitsemasi asiat ovat mielekkäitä vain niille, joilla edes jotkin elämän perusasiat - koti, kohtuullinen toimeentulo, työ, ihmissuhteet yms. - ovat olemassa tai kun ikää on vielä niin vähän, että jotain toivoa on. On yhdentekevää, olenko vakavasti masentunut vai en, koska siihen on tarjolla vain kahta apua: lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa. Kummallakaan ei kuitenkaan tuoda takaisin minun entistä elämääni eikä saada minua sietämään tätä nykyistä.
Kaikki oli kiinni uuden työpaikan löytymisestä. Ei löytynyt, ja tässä ollaan. On liian myöhäistä.
Entistä elämää ei kannata haikailla, eikä katsoa taaksepäin. Elämää eletään eteenpäin, tehdään siitä niin hyvä kuin mahdollista. Eikä se yhdessä yössä parane, vaatii joskus vuosikausia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen saajat ovat onnekasta porukkaa. Heidän tukiaan nostetaan, kun tarve on. Turha ruikuttaa siis.
Todelliset kärsijät ovat pienituloiset, jotka ovat juuri sillä rajalla, etteivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin vaan joutuvat elättämään itsensä.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Kuka tahansa pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot alittavat hyväksyttävät menot. Se on ihan puhtaasti laskennallinen etuus, eikä se "syrji" kertään.
Kuka tahansa pienituloinen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen vaikka tili olisi nollilla.
Jos on omaisuutta niin et saa mitään.No miksi edes pitäisi? Mielestäni sekin on jo paljon, että omistusasuntoon voi saada tt-tukea. Mihin muuhun sitä pitäisi saada? Kesämökkiin ja veneeseen?
TT-tuki on tarkoitettu kaikkein köyhimmille.
No mä olen köyhä, netto 660e. Tili on nollilla, toimeentulotukea ei tule. Talon ostin ja maksoin kun olin töissä. Myydä ei voi kun kukaan ei osta.
Ihan varmasti saat myytyä, jos myyt riittävän halvalla. Ei laissa ole varmaan mitään minimiä määritelty?
Minä myisin ihan pilkkahintaan/nimellisellä korvauksella mieluummin kuin kärvistelisin vuodesta toiseen jollain olemattomalla summalla. Mutta jokainen tekee tietysti omat valintansa.
Ohis. Minulta meni koti sellaisella pilkkahinnalla, että olen lopun ikääni veloissa eli ulosotossa ja minimituilla kurjissa oloissa. Tämä tilanne päättyy itse**haan.
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta se lienee eri kuin hänen, jolle vastasin. Ainakaan hän ei puhunut isoista veloista ja ulosotosta.
Ulosoton, velkojen tai rahan takia ylipäätään ei kannata itseltään henkeä ottaa. Elämässä on muutakin kuin raha.
Ulosotto ja köyhyys ovat minulle hyvät syyt ottaa itseltäni henki. Terveys meni kahden ensimmäisen ulkosalla nukutun yön aikana, ja nyt olen pari vuotta kirjaimellisesti maannut asuntolassa ainoana ajankulunani tämä tietokone. Se, että olen hengissä, johtuu vain sitä, että en saa käsiini riittävää määrää uni- tai muita lääkkeitä.
Niiltä, jotka ovat selittäneet, että elämässä on muutakin kuin raha, olen kysynyt, mitä heidän mielestään minulla on. Yhtään vastausta en ole saanut.
Vaikea sanoa, kun en sinua tunne. Mutta koska pystyt kirjoittamaan tälle palstalle, sinulla on ainakin jossain määrin toimivat kädet ja aivot, samoin näkevät silmät. Siinä on jo kolme isoa asiaa.
Kenties muutkin aistisi toimivat? Ja jalat? Suuri osa sisäelimistä? Pystytkö kävelemään jossain miellyttävässä ympäristössä? Lukemaan kirjoja? Kuuntelemaan musiikkia? Onko joku ihminen, joka edes vähän välittää sinusta? Tai mahdollisuuksia löytää jostain sellainen? Löydät tälle listalle kyllä jatkoa.
Todennäköisesti olet vakavasti masentuntut. Hae siihen apua. Oikeasti.
Kiitos kommentistasi; aika harvoin saa kuullakseen muuta kuin vinoilua.
Mainitsemasi asiat ovat mielekkäitä vain niille, joilla edes jotkin elämän perusasiat - koti, kohtuullinen toimeentulo, työ, ihmissuhteet yms. - ovat olemassa tai kun ikää on vielä niin vähän, että jotain toivoa on. On yhdentekevää, olenko vakavasti masentunut vai en, koska siihen on tarjolla vain kahta apua: lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa. Kummallakaan ei kuitenkaan tuoda takaisin minun entistä elämääni eikä saada minua sietämään tätä nykyistä.
Kaikki oli kiinni uuden työpaikan löytymisestä. Ei löytynyt, ja tässä ollaan. On liian myöhäistä.
Oma koti on tietysti aina oma koti, mutta onhan asuntola paljon parempi kuin taivasalla olo. Tämänhän sinä tiedät varmaan itsekin, kun olet kerran ulkona öitä viettänyt. Moni joutuu viettämään yhä, ja vuodesta toiseen. Sinä olet heihin nähden etuoikeutettu, siis ihan Suomessakin.
Entistä elämääsi et takaisin saa (kukaan meistä ei saa mennyttä takaisin), mutta se mitä ajattelet nykyisestä ja tulevasta, on muutettavissa. Mikäli niin haluat. Jos et halua, niin vaikea kenenkään on auttaa sinua silloin. :( Mutta kyse on todellakin halusta, tahdosta, asenteesta, ei mistään väistämättömästä tosiasiasta.
- sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen saajat ovat onnekasta porukkaa. Heidän tukiaan nostetaan, kun tarve on. Turha ruikuttaa siis.
Todelliset kärsijät ovat pienituloiset, jotka ovat juuri sillä rajalla, etteivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin vaan joutuvat elättämään itsensä.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Kuka tahansa pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot alittavat hyväksyttävät menot. Se on ihan puhtaasti laskennallinen etuus, eikä se "syrji" kertään.
Kuka tahansa pienituloinen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen vaikka tili olisi nollilla.
Jos on omaisuutta niin et saa mitään.No miksi edes pitäisi? Mielestäni sekin on jo paljon, että omistusasuntoon voi saada tt-tukea. Mihin muuhun sitä pitäisi saada? Kesämökkiin ja veneeseen?
TT-tuki on tarkoitettu kaikkein köyhimmille.
No mä olen köyhä, netto 660e. Tili on nollilla, toimeentulotukea ei tule. Talon ostin ja maksoin kun olin töissä. Myydä ei voi kun kukaan ei osta.
Ihan varmasti saat myytyä, jos myyt riittävän halvalla. Ei laissa ole varmaan mitään minimiä määritelty?
Minä myisin ihan pilkkahintaan/nimellisellä korvauksella mieluummin kuin kärvistelisin vuodesta toiseen jollain olemattomalla summalla. Mutta jokainen tekee tietysti omat valintansa.
Ohis. Minulta meni koti sellaisella pilkkahinnalla, että olen lopun ikääni veloissa eli ulosotossa ja minimituilla kurjissa oloissa. Tämä tilanne päättyy itse**haan.
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta se lienee eri kuin hänen, jolle vastasin. Ainakaan hän ei puhunut isoista veloista ja ulosotosta.
Ulosoton, velkojen tai rahan takia ylipäätään ei kannata itseltään henkeä ottaa. Elämässä on muutakin kuin raha.
Ulosotto ja köyhyys ovat minulle hyvät syyt ottaa itseltäni henki. Terveys meni kahden ensimmäisen ulkosalla nukutun yön aikana, ja nyt olen pari vuotta kirjaimellisesti maannut asuntolassa ainoana ajankulunani tämä tietokone. Se, että olen hengissä, johtuu vain sitä, että en saa käsiini riittävää määrää uni- tai muita lääkkeitä.
Niiltä, jotka ovat selittäneet, että elämässä on muutakin kuin raha, olen kysynyt, mitä heidän mielestään minulla on. Yhtään vastausta en ole saanut.
Vaikea sanoa, kun en sinua tunne. Mutta koska pystyt kirjoittamaan tälle palstalle, sinulla on ainakin jossain määrin toimivat kädet ja aivot, samoin näkevät silmät. Siinä on jo kolme isoa asiaa.
Kenties muutkin aistisi toimivat? Ja jalat? Suuri osa sisäelimistä? Pystytkö kävelemään jossain miellyttävässä ympäristössä? Lukemaan kirjoja? Kuuntelemaan musiikkia? Onko joku ihminen, joka edes vähän välittää sinusta? Tai mahdollisuuksia löytää jostain sellainen? Löydät tälle listalle kyllä jatkoa.
Todennäköisesti olet vakavasti masentuntut. Hae siihen apua. Oikeasti.
Kiitos kommentistasi; aika harvoin saa kuullakseen muuta kuin vinoilua.
Mainitsemasi asiat ovat mielekkäitä vain niille, joilla edes jotkin elämän perusasiat - koti, kohtuullinen toimeentulo, työ, ihmissuhteet yms. - ovat olemassa tai kun ikää on vielä niin vähän, että jotain toivoa on. On yhdentekevää, olenko vakavasti masentunut vai en, koska siihen on tarjolla vain kahta apua: lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa. Kummallakaan ei kuitenkaan tuoda takaisin minun entistä elämääni eikä saada minua sietämään tätä nykyistä.
Kaikki oli kiinni uuden työpaikan löytymisestä. Ei löytynyt, ja tässä ollaan. On liian myöhäistä.
Entistä elämää ei kannata haikailla, eikä katsoa taaksepäin. Elämää eletään eteenpäin, tehdään siitä niin hyvä kuin mahdollista. Eikä se yhdessä yössä parane, vaatii joskus vuosikausia.
Minun elämästäni ei saa mitenkään parempaa, mutta hieman huonommaksi voi vielä mennä. Ja tämä nykytilanne on sietämätön. On sen moni jo joutunut toteamaan.
Osa elintarvikkeista on kallistunut melkoisesti. Kahvinkin hinta oli TAAS noussut noin 0,50 eurolla. Yhden kuukauden aikana! Tavallinen vaaleapaahtoinen peruskahvi maksaa jo reippaasti yli 5 euroa paketti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen saajat ovat onnekasta porukkaa. Heidän tukiaan nostetaan, kun tarve on. Turha ruikuttaa siis.
Todelliset kärsijät ovat pienituloiset, jotka ovat juuri sillä rajalla, etteivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin vaan joutuvat elättämään itsensä.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Kuka tahansa pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot alittavat hyväksyttävät menot. Se on ihan puhtaasti laskennallinen etuus, eikä se "syrji" kertään.
Kuka tahansa pienituloinen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen vaikka tili olisi nollilla.
Jos on omaisuutta niin et saa mitään.No miksi edes pitäisi? Mielestäni sekin on jo paljon, että omistusasuntoon voi saada tt-tukea. Mihin muuhun sitä pitäisi saada? Kesämökkiin ja veneeseen?
TT-tuki on tarkoitettu kaikkein köyhimmille.
No mä olen köyhä, netto 660e. Tili on nollilla, toimeentulotukea ei tule. Talon ostin ja maksoin kun olin töissä. Myydä ei voi kun kukaan ei osta.
Ihan varmasti saat myytyä, jos myyt riittävän halvalla. Ei laissa ole varmaan mitään minimiä määritelty?
Minä myisin ihan pilkkahintaan/nimellisellä korvauksella mieluummin kuin kärvistelisin vuodesta toiseen jollain olemattomalla summalla. Mutta jokainen tekee tietysti omat valintansa.
Ohis. Minulta meni koti sellaisella pilkkahinnalla, että olen lopun ikääni veloissa eli ulosotossa ja minimituilla kurjissa oloissa. Tämä tilanne päättyy itse**haan.
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta se lienee eri kuin hänen, jolle vastasin. Ainakaan hän ei puhunut isoista veloista ja ulosotosta.
Ulosoton, velkojen tai rahan takia ylipäätään ei kannata itseltään henkeä ottaa. Elämässä on muutakin kuin raha.
Ulosotto ja köyhyys ovat minulle hyvät syyt ottaa itseltäni henki. Terveys meni kahden ensimmäisen ulkosalla nukutun yön aikana, ja nyt olen pari vuotta kirjaimellisesti maannut asuntolassa ainoana ajankulunani tämä tietokone. Se, että olen hengissä, johtuu vain sitä, että en saa käsiini riittävää määrää uni- tai muita lääkkeitä.
Niiltä, jotka ovat selittäneet, että elämässä on muutakin kuin raha, olen kysynyt, mitä heidän mielestään minulla on. Yhtään vastausta en ole saanut.
Vaikea sanoa, kun en sinua tunne. Mutta koska pystyt kirjoittamaan tälle palstalle, sinulla on ainakin jossain määrin toimivat kädet ja aivot, samoin näkevät silmät. Siinä on jo kolme isoa asiaa.
Kenties muutkin aistisi toimivat? Ja jalat? Suuri osa sisäelimistä? Pystytkö kävelemään jossain miellyttävässä ympäristössä? Lukemaan kirjoja? Kuuntelemaan musiikkia? Onko joku ihminen, joka edes vähän välittää sinusta? Tai mahdollisuuksia löytää jostain sellainen? Löydät tälle listalle kyllä jatkoa.
Todennäköisesti olet vakavasti masentuntut. Hae siihen apua. Oikeasti.
Kiitos kommentistasi; aika harvoin saa kuullakseen muuta kuin vinoilua.
Mainitsemasi asiat ovat mielekkäitä vain niille, joilla edes jotkin elämän perusasiat - koti, kohtuullinen toimeentulo, työ, ihmissuhteet yms. - ovat olemassa tai kun ikää on vielä niin vähän, että jotain toivoa on. On yhdentekevää, olenko vakavasti masentunut vai en, koska siihen on tarjolla vain kahta apua: lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa. Kummallakaan ei kuitenkaan tuoda takaisin minun entistä elämääni eikä saada minua sietämään tätä nykyistä.
Kaikki oli kiinni uuden työpaikan löytymisestä. Ei löytynyt, ja tässä ollaan. On liian myöhäistä.
Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa.
Toivoa mistä? Siitä, että asiat paranevat?
Vaihdetaanko paikkaa?
Siitä että asiat paranee. Pitää jaksaa uskoa, toivoa, yrittää, pyytää apua. Löytää se yksi ihminen joka kykenee auttamaan tai haluaa auttaa. Suomessakin useita ryhmiä joissa ihmisiä autetaan, pitää vain uskaltaa pyytää. Pitää uskaltaa vaatia viranomaisilta eikä luovuttaa ja alistua. Olen aloittanut elämäni monta kertaa alusta ja on pitänyt olla pitkä pinna ja uskaltaa vaatia itselle se mikä ihmiselle Suomessa kuuluu. Taas olen uuden alun edessä. Enkä aio luovuttaa.
Asiat eivät voi parantua. Mikään apuryhmä tai viranomainen ei pysty tekemään taikoja. Jokainen epäkohta on niin tiiviisti kietoutunut muihin epäkohtiin, että mikään pikkuhiljaa eteneminen ei onnistu.
Sinä olet eri lajia kuin minä. Minulta katosi koko elämä. Täytän tänä vuonna 58 vuotta, eikä uusi alku ole mahdollinen. Saduissa ja elokuvissa on, mutta tässä maailmassa ei ole. Sen ovat todenneet myös viranomaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen saajat ovat onnekasta porukkaa. Heidän tukiaan nostetaan, kun tarve on. Turha ruikuttaa siis.
Todelliset kärsijät ovat pienituloiset, jotka ovat juuri sillä rajalla, etteivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin vaan joutuvat elättämään itsensä.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Kuka tahansa pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot alittavat hyväksyttävät menot. Se on ihan puhtaasti laskennallinen etuus, eikä se "syrji" kertään.
Kuka tahansa pienituloinen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen vaikka tili olisi nollilla.
Jos on omaisuutta niin et saa mitään.No miksi edes pitäisi? Mielestäni sekin on jo paljon, että omistusasuntoon voi saada tt-tukea. Mihin muuhun sitä pitäisi saada? Kesämökkiin ja veneeseen?
TT-tuki on tarkoitettu kaikkein köyhimmille.
No mä olen köyhä, netto 660e. Tili on nollilla, toimeentulotukea ei tule. Talon ostin ja maksoin kun olin töissä. Myydä ei voi kun kukaan ei osta.
Ihan varmasti saat myytyä, jos myyt riittävän halvalla. Ei laissa ole varmaan mitään minimiä määritelty?
Minä myisin ihan pilkkahintaan/nimellisellä korvauksella mieluummin kuin kärvistelisin vuodesta toiseen jollain olemattomalla summalla. Mutta jokainen tekee tietysti omat valintansa.
Ohis. Minulta meni koti sellaisella pilkkahinnalla, että olen lopun ikääni veloissa eli ulosotossa ja minimituilla kurjissa oloissa. Tämä tilanne päättyy itse**haan.
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta se lienee eri kuin hänen, jolle vastasin. Ainakaan hän ei puhunut isoista veloista ja ulosotosta.
Ulosoton, velkojen tai rahan takia ylipäätään ei kannata itseltään henkeä ottaa. Elämässä on muutakin kuin raha.
Ulosotto ja köyhyys ovat minulle hyvät syyt ottaa itseltäni henki. Terveys meni kahden ensimmäisen ulkosalla nukutun yön aikana, ja nyt olen pari vuotta kirjaimellisesti maannut asuntolassa ainoana ajankulunani tämä tietokone. Se, että olen hengissä, johtuu vain sitä, että en saa käsiini riittävää määrää uni- tai muita lääkkeitä.
Niiltä, jotka ovat selittäneet, että elämässä on muutakin kuin raha, olen kysynyt, mitä heidän mielestään minulla on. Yhtään vastausta en ole saanut.
Vaikea sanoa, kun en sinua tunne. Mutta koska pystyt kirjoittamaan tälle palstalle, sinulla on ainakin jossain määrin toimivat kädet ja aivot, samoin näkevät silmät. Siinä on jo kolme isoa asiaa.
Kenties muutkin aistisi toimivat? Ja jalat? Suuri osa sisäelimistä? Pystytkö kävelemään jossain miellyttävässä ympäristössä? Lukemaan kirjoja? Kuuntelemaan musiikkia? Onko joku ihminen, joka edes vähän välittää sinusta? Tai mahdollisuuksia löytää jostain sellainen? Löydät tälle listalle kyllä jatkoa.
Todennäköisesti olet vakavasti masentuntut. Hae siihen apua. Oikeasti.
Kiitos kommentistasi; aika harvoin saa kuullakseen muuta kuin vinoilua.
Mainitsemasi asiat ovat mielekkäitä vain niille, joilla edes jotkin elämän perusasiat - koti, kohtuullinen toimeentulo, työ, ihmissuhteet yms. - ovat olemassa tai kun ikää on vielä niin vähän, että jotain toivoa on. On yhdentekevää, olenko vakavasti masentunut vai en, koska siihen on tarjolla vain kahta apua: lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa. Kummallakaan ei kuitenkaan tuoda takaisin minun entistä elämääni eikä saada minua sietämään tätä nykyistä.
Kaikki oli kiinni uuden työpaikan löytymisestä. Ei löytynyt, ja tässä ollaan. On liian myöhäistä.
Oma koti on tietysti aina oma koti, mutta onhan asuntola paljon parempi kuin taivasalla olo. Tämänhän sinä tiedät varmaan itsekin, kun olet kerran ulkona öitä viettänyt. Moni joutuu viettämään yhä, ja vuodesta toiseen. Sinä olet heihin nähden etuoikeutettu, siis ihan Suomessakin.
Entistä elämääsi et takaisin saa (kukaan meistä ei saa mennyttä takaisin), mutta se mitä ajattelet nykyisestä ja tulevasta, on muutettavissa. Mikäli niin haluat. Jos et halua, niin vaikea kenenkään on auttaa sinua silloin. :( Mutta kyse on todellakin halusta, tahdosta, asenteesta, ei mistään väistämättömästä tosiasiasta.
- sama
Ei ole. Tosiasiat eivät muutu, eikä muutu myöskään minun suhteeni niihin. Lobotomialla ehkä, mutta siihen en lähde.
Sitä, että joillakin muilla menee vielä huonommin, en pidä omana mittapuunani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa elintarvikkeista on kallistunut melkoisesti. Kahvinkin hinta oli TAAS noussut noin 0,50 eurolla. Yhden kuukauden aikana! Tavallinen vaaleapaahtoinen peruskahvi maksaa jo reippaasti yli 5 euroa paketti.
Lidlessä kahvipaketti maksaa 3,5e. Työttömyystuet nousee tänä vuonna 72sent/pv. Sillähän saa jo yhden nuudelipaketin lisää.
Toki jos on oikeasti rahasta tiukkaa niin leipäjonoon vaan. Tonneittain ruokaa menee roskiin niin hyvä vaan että hävikki pääsee käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan asunnossa asuva työtön ei ole kuollut ruoan puutteeseen. Yleensä ongelma on liian kallis asunto, lemmikkieläimet tai huono talouden hallinta, jos ruoasta joutuu luopumaan. Tunnen minimituilla asuvia, joilla jää hieman säästöönkin. En silti kadehdi tuota asemaa.
Suomessa elää kymmeniätuhansia eläkeläisiä, jotka joutuvat joka kuukausi miettimään ostavatko tarvitsemiaan lääkkeitä vai ruokaa.
Lääkekatto on vähän alla 600€ 2022 ja sen jälkeen pieni omavastuuosuus lääkkeestä. Toki aivan kaikki eivät kuulu välttämättä Kelakorvauksen piiriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen saajat ovat onnekasta porukkaa. Heidän tukiaan nostetaan, kun tarve on. Turha ruikuttaa siis.
Todelliset kärsijät ovat pienituloiset, jotka ovat juuri sillä rajalla, etteivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin vaan joutuvat elättämään itsensä.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Kuka tahansa pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot alittavat hyväksyttävät menot. Se on ihan puhtaasti laskennallinen etuus, eikä se "syrji" kertään.
Kuka tahansa pienituloinen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen vaikka tili olisi nollilla.
Jos on omaisuutta niin et saa mitään.No miksi edes pitäisi? Mielestäni sekin on jo paljon, että omistusasuntoon voi saada tt-tukea. Mihin muuhun sitä pitäisi saada? Kesämökkiin ja veneeseen?
TT-tuki on tarkoitettu kaikkein köyhimmille.
No mä olen köyhä, netto 660e. Tili on nollilla, toimeentulotukea ei tule. Talon ostin ja maksoin kun olin töissä. Myydä ei voi kun kukaan ei osta.
Ihan varmasti saat myytyä, jos myyt riittävän halvalla. Ei laissa ole varmaan mitään minimiä määritelty?
Minä myisin ihan pilkkahintaan/nimellisellä korvauksella mieluummin kuin kärvistelisin vuodesta toiseen jollain olemattomalla summalla. Mutta jokainen tekee tietysti omat valintansa.
Ohis. Minulta meni koti sellaisella pilkkahinnalla, että olen lopun ikääni veloissa eli ulosotossa ja minimituilla kurjissa oloissa. Tämä tilanne päättyy itse**haan.
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta se lienee eri kuin hänen, jolle vastasin. Ainakaan hän ei puhunut isoista veloista ja ulosotosta.
Ulosoton, velkojen tai rahan takia ylipäätään ei kannata itseltään henkeä ottaa. Elämässä on muutakin kuin raha.
Ulosotto ja köyhyys ovat minulle hyvät syyt ottaa itseltäni henki. Terveys meni kahden ensimmäisen ulkosalla nukutun yön aikana, ja nyt olen pari vuotta kirjaimellisesti maannut asuntolassa ainoana ajankulunani tämä tietokone. Se, että olen hengissä, johtuu vain sitä, että en saa käsiini riittävää määrää uni- tai muita lääkkeitä.
Niiltä, jotka ovat selittäneet, että elämässä on muutakin kuin raha, olen kysynyt, mitä heidän mielestään minulla on. Yhtään vastausta en ole saanut.
Vaikea sanoa, kun en sinua tunne. Mutta koska pystyt kirjoittamaan tälle palstalle, sinulla on ainakin jossain määrin toimivat kädet ja aivot, samoin näkevät silmät. Siinä on jo kolme isoa asiaa.
Kenties muutkin aistisi toimivat? Ja jalat? Suuri osa sisäelimistä? Pystytkö kävelemään jossain miellyttävässä ympäristössä? Lukemaan kirjoja? Kuuntelemaan musiikkia? Onko joku ihminen, joka edes vähän välittää sinusta? Tai mahdollisuuksia löytää jostain sellainen? Löydät tälle listalle kyllä jatkoa.
Todennäköisesti olet vakavasti masentuntut. Hae siihen apua. Oikeasti.
Kiitos kommentistasi; aika harvoin saa kuullakseen muuta kuin vinoilua.
Mainitsemasi asiat ovat mielekkäitä vain niille, joilla edes jotkin elämän perusasiat - koti, kohtuullinen toimeentulo, työ, ihmissuhteet yms. - ovat olemassa tai kun ikää on vielä niin vähän, että jotain toivoa on. On yhdentekevää, olenko vakavasti masentunut vai en, koska siihen on tarjolla vain kahta apua: lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa. Kummallakaan ei kuitenkaan tuoda takaisin minun entistä elämääni eikä saada minua sietämään tätä nykyistä.
Kaikki oli kiinni uuden työpaikan löytymisestä. Ei löytynyt, ja tässä ollaan. On liian myöhäistä.
Oma koti on tietysti aina oma koti, mutta onhan asuntola paljon parempi kuin taivasalla olo. Tämänhän sinä tiedät varmaan itsekin, kun olet kerran ulkona öitä viettänyt. Moni joutuu viettämään yhä, ja vuodesta toiseen. Sinä olet heihin nähden etuoikeutettu, siis ihan Suomessakin.
Entistä elämääsi et takaisin saa (kukaan meistä ei saa mennyttä takaisin), mutta se mitä ajattelet nykyisestä ja tulevasta, on muutettavissa. Mikäli niin haluat. Jos et halua, niin vaikea kenenkään on auttaa sinua silloin. :( Mutta kyse on todellakin halusta, tahdosta, asenteesta, ei mistään väistämättömästä tosiasiasta.
- sama
Ei ole. Tosiasiat eivät muutu, eikä muutu myöskään minun suhteeni niihin. Lobotomialla ehkä, mutta siihen en lähde.
Sitä, että joillakin muilla menee vielä huonommin, en pidä omana mittapuunani.
Sinä olet valinnut ja päättänyt (tai sinun masennuksesi on), että sinun suhteesi tosiasioihin ei tule muuttumaan ja sinä olet valinnut ja päättänyt (tai sinun masennuksesi on), että mikä sinun mittapuusi on.
Jos sinä parantuisit masennuksestasi, näkisit asiat varmasti toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan asunnossa asuva työtön ei ole kuollut ruoan puutteeseen. Yleensä ongelma on liian kallis asunto, lemmikkieläimet tai huono talouden hallinta, jos ruoasta joutuu luopumaan. Tunnen minimituilla asuvia, joilla jää hieman säästöönkin. En silti kadehdi tuota asemaa.
Suomessa elää kymmeniätuhansia eläkeläisiä, jotka joutuvat joka kuukausi miettimään ostavatko tarvitsemiaan lääkkeitä vai ruokaa.
Lääkekatto on vähän alla 600€ 2022 ja sen jälkeen pieni omavastuuosuus lääkkeestä. Toki aivan kaikki eivät kuulu välttämättä Kelakorvauksen piiriin.
Tuohon kattoon päästääkseen on joko syötävä todella paljon tai hyvin kalliita lääkkeitä. En tiedä ketään, joka pääsisi edes lähelle tuota summaa. Sen pitäisi olla paljon alempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen saajat ovat onnekasta porukkaa. Heidän tukiaan nostetaan, kun tarve on. Turha ruikuttaa siis.
Todelliset kärsijät ovat pienituloiset, jotka ovat juuri sillä rajalla, etteivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin vaan joutuvat elättämään itsensä.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Kuka tahansa pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot alittavat hyväksyttävät menot. Se on ihan puhtaasti laskennallinen etuus, eikä se "syrji" kertään.
Kuka tahansa pienituloinen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen vaikka tili olisi nollilla.
Jos on omaisuutta niin et saa mitään.No miksi edes pitäisi? Mielestäni sekin on jo paljon, että omistusasuntoon voi saada tt-tukea. Mihin muuhun sitä pitäisi saada? Kesämökkiin ja veneeseen?
TT-tuki on tarkoitettu kaikkein köyhimmille.
No mä olen köyhä, netto 660e. Tili on nollilla, toimeentulotukea ei tule. Talon ostin ja maksoin kun olin töissä. Myydä ei voi kun kukaan ei osta.
Ihan varmasti saat myytyä, jos myyt riittävän halvalla. Ei laissa ole varmaan mitään minimiä määritelty?
Minä myisin ihan pilkkahintaan/nimellisellä korvauksella mieluummin kuin kärvistelisin vuodesta toiseen jollain olemattomalla summalla. Mutta jokainen tekee tietysti omat valintansa.
Ohis. Minulta meni koti sellaisella pilkkahinnalla, että olen lopun ikääni veloissa eli ulosotossa ja minimituilla kurjissa oloissa. Tämä tilanne päättyy itse**haan.
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta se lienee eri kuin hänen, jolle vastasin. Ainakaan hän ei puhunut isoista veloista ja ulosotosta.
Ulosoton, velkojen tai rahan takia ylipäätään ei kannata itseltään henkeä ottaa. Elämässä on muutakin kuin raha.
Ulosotto ja köyhyys ovat minulle hyvät syyt ottaa itseltäni henki. Terveys meni kahden ensimmäisen ulkosalla nukutun yön aikana, ja nyt olen pari vuotta kirjaimellisesti maannut asuntolassa ainoana ajankulunani tämä tietokone. Se, että olen hengissä, johtuu vain sitä, että en saa käsiini riittävää määrää uni- tai muita lääkkeitä.
Niiltä, jotka ovat selittäneet, että elämässä on muutakin kuin raha, olen kysynyt, mitä heidän mielestään minulla on. Yhtään vastausta en ole saanut.
Vaikea sanoa, kun en sinua tunne. Mutta koska pystyt kirjoittamaan tälle palstalle, sinulla on ainakin jossain määrin toimivat kädet ja aivot, samoin näkevät silmät. Siinä on jo kolme isoa asiaa.
Kenties muutkin aistisi toimivat? Ja jalat? Suuri osa sisäelimistä? Pystytkö kävelemään jossain miellyttävässä ympäristössä? Lukemaan kirjoja? Kuuntelemaan musiikkia? Onko joku ihminen, joka edes vähän välittää sinusta? Tai mahdollisuuksia löytää jostain sellainen? Löydät tälle listalle kyllä jatkoa.
Todennäköisesti olet vakavasti masentuntut. Hae siihen apua. Oikeasti.
Kiitos kommentistasi; aika harvoin saa kuullakseen muuta kuin vinoilua.
Mainitsemasi asiat ovat mielekkäitä vain niille, joilla edes jotkin elämän perusasiat - koti, kohtuullinen toimeentulo, työ, ihmissuhteet yms. - ovat olemassa tai kun ikää on vielä niin vähän, että jotain toivoa on. On yhdentekevää, olenko vakavasti masentunut vai en, koska siihen on tarjolla vain kahta apua: lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa. Kummallakaan ei kuitenkaan tuoda takaisin minun entistä elämääni eikä saada minua sietämään tätä nykyistä.
Kaikki oli kiinni uuden työpaikan löytymisestä. Ei löytynyt, ja tässä ollaan. On liian myöhäistä.
Oma koti on tietysti aina oma koti, mutta onhan asuntola paljon parempi kuin taivasalla olo. Tämänhän sinä tiedät varmaan itsekin, kun olet kerran ulkona öitä viettänyt. Moni joutuu viettämään yhä, ja vuodesta toiseen. Sinä olet heihin nähden etuoikeutettu, siis ihan Suomessakin.
Entistä elämääsi et takaisin saa (kukaan meistä ei saa mennyttä takaisin), mutta se mitä ajattelet nykyisestä ja tulevasta, on muutettavissa. Mikäli niin haluat. Jos et halua, niin vaikea kenenkään on auttaa sinua silloin. :( Mutta kyse on todellakin halusta, tahdosta, asenteesta, ei mistään väistämättömästä tosiasiasta.
- sama
Ei ole. Tosiasiat eivät muutu, eikä muutu myöskään minun suhteeni niihin. Lobotomialla ehkä, mutta siihen en lähde.
Sitä, että joillakin muilla menee vielä huonommin, en pidä omana mittapuunani.
Sinä olet valinnut ja päättänyt (tai sinun masennuksesi on), että sinun suhteesi tosiasioihin ei tule muuttumaan ja sinä olet valinnut ja päättänyt (tai sinun masennuksesi on), että mikä sinun mittapuusi on.
Jos sinä parantuisit masennuksestasi, näkisit asiat varmasti toisin.
Kenen muun mittapuilla minun pitäisi ajatella, jollei omillani.
Autapa nyt ja kerro, miten seuraava tilanne pitäisi nähdä toisin kuin minä sen nyt näen: minulla ei enää ole kotia, työtä, rahaa, autoa, kävelykykyä eikä läheisiä ihmisiä (sen enempää kuin kaukaisiakaan). Etsi noista lähtökohdista syy herätä aamulla muulla mielellä kuin pettyneenä sihen, että herää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen saajat ovat onnekasta porukkaa. Heidän tukiaan nostetaan, kun tarve on. Turha ruikuttaa siis.
Todelliset kärsijät ovat pienituloiset, jotka ovat juuri sillä rajalla, etteivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin vaan joutuvat elättämään itsensä.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Kuka tahansa pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot alittavat hyväksyttävät menot. Se on ihan puhtaasti laskennallinen etuus, eikä se "syrji" kertään.
Kuka tahansa pienituloinen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen vaikka tili olisi nollilla.
Jos on omaisuutta niin et saa mitään.No miksi edes pitäisi? Mielestäni sekin on jo paljon, että omistusasuntoon voi saada tt-tukea. Mihin muuhun sitä pitäisi saada? Kesämökkiin ja veneeseen?
TT-tuki on tarkoitettu kaikkein köyhimmille.
No mä olen köyhä, netto 660e. Tili on nollilla, toimeentulotukea ei tule. Talon ostin ja maksoin kun olin töissä. Myydä ei voi kun kukaan ei osta.
Ihan varmasti saat myytyä, jos myyt riittävän halvalla. Ei laissa ole varmaan mitään minimiä määritelty?
Minä myisin ihan pilkkahintaan/nimellisellä korvauksella mieluummin kuin kärvistelisin vuodesta toiseen jollain olemattomalla summalla. Mutta jokainen tekee tietysti omat valintansa.
Ohis. Minulta meni koti sellaisella pilkkahinnalla, että olen lopun ikääni veloissa eli ulosotossa ja minimituilla kurjissa oloissa. Tämä tilanne päättyy itse**haan.
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta se lienee eri kuin hänen, jolle vastasin. Ainakaan hän ei puhunut isoista veloista ja ulosotosta.
Ulosoton, velkojen tai rahan takia ylipäätään ei kannata itseltään henkeä ottaa. Elämässä on muutakin kuin raha.
Ulosotto ja köyhyys ovat minulle hyvät syyt ottaa itseltäni henki. Terveys meni kahden ensimmäisen ulkosalla nukutun yön aikana, ja nyt olen pari vuotta kirjaimellisesti maannut asuntolassa ainoana ajankulunani tämä tietokone. Se, että olen hengissä, johtuu vain sitä, että en saa käsiini riittävää määrää uni- tai muita lääkkeitä.
Niiltä, jotka ovat selittäneet, että elämässä on muutakin kuin raha, olen kysynyt, mitä heidän mielestään minulla on. Yhtään vastausta en ole saanut.
Vaikea sanoa, kun en sinua tunne. Mutta koska pystyt kirjoittamaan tälle palstalle, sinulla on ainakin jossain määrin toimivat kädet ja aivot, samoin näkevät silmät. Siinä on jo kolme isoa asiaa.
Kenties muutkin aistisi toimivat? Ja jalat? Suuri osa sisäelimistä? Pystytkö kävelemään jossain miellyttävässä ympäristössä? Lukemaan kirjoja? Kuuntelemaan musiikkia? Onko joku ihminen, joka edes vähän välittää sinusta? Tai mahdollisuuksia löytää jostain sellainen? Löydät tälle listalle kyllä jatkoa.
Todennäköisesti olet vakavasti masentuntut. Hae siihen apua. Oikeasti.
Kiitos kommentistasi; aika harvoin saa kuullakseen muuta kuin vinoilua.
Mainitsemasi asiat ovat mielekkäitä vain niille, joilla edes jotkin elämän perusasiat - koti, kohtuullinen toimeentulo, työ, ihmissuhteet yms. - ovat olemassa tai kun ikää on vielä niin vähän, että jotain toivoa on. On yhdentekevää, olenko vakavasti masentunut vai en, koska siihen on tarjolla vain kahta apua: lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa. Kummallakaan ei kuitenkaan tuoda takaisin minun entistä elämääni eikä saada minua sietämään tätä nykyistä.
Kaikki oli kiinni uuden työpaikan löytymisestä. Ei löytynyt, ja tässä ollaan. On liian myöhäistä.
Oma koti on tietysti aina oma koti, mutta onhan asuntola paljon parempi kuin taivasalla olo. Tämänhän sinä tiedät varmaan itsekin, kun olet kerran ulkona öitä viettänyt. Moni joutuu viettämään yhä, ja vuodesta toiseen. Sinä olet heihin nähden etuoikeutettu, siis ihan Suomessakin.
Entistä elämääsi et takaisin saa (kukaan meistä ei saa mennyttä takaisin), mutta se mitä ajattelet nykyisestä ja tulevasta, on muutettavissa. Mikäli niin haluat. Jos et halua, niin vaikea kenenkään on auttaa sinua silloin. :( Mutta kyse on todellakin halusta, tahdosta, asenteesta, ei mistään väistämättömästä tosiasiasta.
- sama
Ei ole. Tosiasiat eivät muutu, eikä muutu myöskään minun suhteeni niihin. Lobotomialla ehkä, mutta siihen en lähde.
Sitä, että joillakin muilla menee vielä huonommin, en pidä omana mittapuunani.
Sinä olet valinnut ja päättänyt (tai sinun masennuksesi on), että sinun suhteesi tosiasioihin ei tule muuttumaan ja sinä olet valinnut ja päättänyt (tai sinun masennuksesi on), että mikä sinun mittapuusi on.
Jos sinä parantuisit masennuksestasi, näkisit asiat varmasti toisin.
Kenen muun mittapuilla minun pitäisi ajatella, jollei omillani.
Autapa nyt ja kerro, miten seuraava tilanne pitäisi nähdä toisin kuin minä sen nyt näen: minulla ei enää ole kotia, työtä, rahaa, autoa, kävelykykyä eikä läheisiä ihmisiä (sen enempää kuin kaukaisiakaan). Etsi noista lähtökohdista syy herätä aamulla muulla mielellä kuin pettyneenä sihen, että herää.
Omillasi tietenkin, mutta kun niitä mittapuita voi muuttaa. Koko elämäänsä ei tarvitse ajatella ja mitata asioita samalla tavalla. Joka ikinen hetki voi muuttaa omat ajatuksensa ja sen, miten suhtautuu niihin asioihin, joita ei voi muuttaa.
Ei minunkaan tilanteeni ihanteellinen ole. Olen työtön, vähän rahaa, perussairauksia, jotka oireilevat päivttäin, ei perhettä, rakkain ihminen kuoli hiljattain, asunto, joka voisi olla paljon viihtyisämpi. Mutta löydän kymmeniä ellei satoja syitä elää joka päivä.
En minä tiedä, miten kokisin sinun tilanteesi, mutta veikkaan, että etsisin niitä syitä elää vaikka joka hel'etin kiven ja kannon alta.
En jaksa vääntää enempää, mutta toivotan sulle tsemppiä ja toivon, että jotain apua jostain saat. Tai jos todella tarvitset ihmeen, niin toivon, että sellainen tapahtuu. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen saajat ovat onnekasta porukkaa. Heidän tukiaan nostetaan, kun tarve on. Turha ruikuttaa siis.
Todelliset kärsijät ovat pienituloiset, jotka ovat juuri sillä rajalla, etteivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin vaan joutuvat elättämään itsensä.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Kuka tahansa pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot alittavat hyväksyttävät menot. Se on ihan puhtaasti laskennallinen etuus, eikä se "syrji" kertään.
Kuka tahansa pienituloinen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen vaikka tili olisi nollilla.
Jos on omaisuutta niin et saa mitään.No miksi edes pitäisi? Mielestäni sekin on jo paljon, että omistusasuntoon voi saada tt-tukea. Mihin muuhun sitä pitäisi saada? Kesämökkiin ja veneeseen?
TT-tuki on tarkoitettu kaikkein köyhimmille.
No mä olen köyhä, netto 660e. Tili on nollilla, toimeentulotukea ei tule. Talon ostin ja maksoin kun olin töissä. Myydä ei voi kun kukaan ei osta.
Ihan varmasti saat myytyä, jos myyt riittävän halvalla. Ei laissa ole varmaan mitään minimiä määritelty?
Minä myisin ihan pilkkahintaan/nimellisellä korvauksella mieluummin kuin kärvistelisin vuodesta toiseen jollain olemattomalla summalla. Mutta jokainen tekee tietysti omat valintansa.
Ohis. Minulta meni koti sellaisella pilkkahinnalla, että olen lopun ikääni veloissa eli ulosotossa ja minimituilla kurjissa oloissa. Tämä tilanne päättyy itse**haan.
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta se lienee eri kuin hänen, jolle vastasin. Ainakaan hän ei puhunut isoista veloista ja ulosotosta.
Ulosoton, velkojen tai rahan takia ylipäätään ei kannata itseltään henkeä ottaa. Elämässä on muutakin kuin raha.
Ulosotto ja köyhyys ovat minulle hyvät syyt ottaa itseltäni henki. Terveys meni kahden ensimmäisen ulkosalla nukutun yön aikana, ja nyt olen pari vuotta kirjaimellisesti maannut asuntolassa ainoana ajankulunani tämä tietokone. Se, että olen hengissä, johtuu vain sitä, että en saa käsiini riittävää määrää uni- tai muita lääkkeitä.
Niiltä, jotka ovat selittäneet, että elämässä on muutakin kuin raha, olen kysynyt, mitä heidän mielestään minulla on. Yhtään vastausta en ole saanut.
Vaikea sanoa, kun en sinua tunne. Mutta koska pystyt kirjoittamaan tälle palstalle, sinulla on ainakin jossain määrin toimivat kädet ja aivot, samoin näkevät silmät. Siinä on jo kolme isoa asiaa.
Kenties muutkin aistisi toimivat? Ja jalat? Suuri osa sisäelimistä? Pystytkö kävelemään jossain miellyttävässä ympäristössä? Lukemaan kirjoja? Kuuntelemaan musiikkia? Onko joku ihminen, joka edes vähän välittää sinusta? Tai mahdollisuuksia löytää jostain sellainen? Löydät tälle listalle kyllä jatkoa.
Todennäköisesti olet vakavasti masentuntut. Hae siihen apua. Oikeasti.
Kiitos kommentistasi; aika harvoin saa kuullakseen muuta kuin vinoilua.
Mainitsemasi asiat ovat mielekkäitä vain niille, joilla edes jotkin elämän perusasiat - koti, kohtuullinen toimeentulo, työ, ihmissuhteet yms. - ovat olemassa tai kun ikää on vielä niin vähän, että jotain toivoa on. On yhdentekevää, olenko vakavasti masentunut vai en, koska siihen on tarjolla vain kahta apua: lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa. Kummallakaan ei kuitenkaan tuoda takaisin minun entistä elämääni eikä saada minua sietämään tätä nykyistä.
Kaikki oli kiinni uuden työpaikan löytymisestä. Ei löytynyt, ja tässä ollaan. On liian myöhäistä.
Oma koti on tietysti aina oma koti, mutta onhan asuntola paljon parempi kuin taivasalla olo. Tämänhän sinä tiedät varmaan itsekin, kun olet kerran ulkona öitä viettänyt. Moni joutuu viettämään yhä, ja vuodesta toiseen. Sinä olet heihin nähden etuoikeutettu, siis ihan Suomessakin.
Entistä elämääsi et takaisin saa (kukaan meistä ei saa mennyttä takaisin), mutta se mitä ajattelet nykyisestä ja tulevasta, on muutettavissa. Mikäli niin haluat. Jos et halua, niin vaikea kenenkään on auttaa sinua silloin. :( Mutta kyse on todellakin halusta, tahdosta, asenteesta, ei mistään väistämättömästä tosiasiasta.
- sama
Ei ole. Tosiasiat eivät muutu, eikä muutu myöskään minun suhteeni niihin. Lobotomialla ehkä, mutta siihen en lähde.
Sitä, että joillakin muilla menee vielä huonommin, en pidä omana mittapuunani.
Sinä olet valinnut ja päättänyt (tai sinun masennuksesi on), että sinun suhteesi tosiasioihin ei tule muuttumaan ja sinä olet valinnut ja päättänyt (tai sinun masennuksesi on), että mikä sinun mittapuusi on.
Jos sinä parantuisit masennuksestasi, näkisit asiat varmasti toisin.
Kenen muun mittapuilla minun pitäisi ajatella, jollei omillani.
Autapa nyt ja kerro, miten seuraava tilanne pitäisi nähdä toisin kuin minä sen nyt näen: minulla ei enää ole kotia, työtä, rahaa, autoa, kävelykykyä eikä läheisiä ihmisiä (sen enempää kuin kaukaisiakaan). Etsi noista lähtökohdista syy herätä aamulla muulla mielellä kuin pettyneenä sihen, että herää.
Omillasi tietenkin, mutta kun niitä mittapuita voi muuttaa. Koko elämäänsä ei tarvitse ajatella ja mitata asioita samalla tavalla. Joka ikinen hetki voi muuttaa omat ajatuksensa ja sen, miten suhtautuu niihin asioihin, joita ei voi muuttaa.
Ei minunkaan tilanteeni ihanteellinen ole. Olen työtön, vähän rahaa, perussairauksia, jotka oireilevat päivttäin, ei perhettä, rakkain ihminen kuoli hiljattain, asunto, joka voisi olla paljon viihtyisämpi. Mutta löydän kymmeniä ellei satoja syitä elää joka päivä.
En minä tiedä, miten kokisin sinun tilanteesi, mutta veikkaan, että etsisin niitä syitä elää vaikka joka hel'etin kiven ja kannon alta.
En jaksa vääntää enempää, mutta toivotan sulle tsemppiä ja toivon, että jotain apua jostain saat. Tai jos todella tarvitset ihmeen, niin toivon, että sellainen tapahtuu. <3
Et tietenkään jaksa vääntää enempää, mutta minua silti kiinnostaisi kuulla niistä kymmenistä ellei sadoista elämisen syistä, joita sinä joka päivä löydät. Minulle eivät usein mainitut linnunlaulut ja kahvikupilliset riitä, kun kolmen kuukauden välein on petipaikkakin katkolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa elintarvikkeista on kallistunut melkoisesti. Kahvinkin hinta oli TAAS noussut noin 0,50 eurolla. Yhden kuukauden aikana! Tavallinen vaaleapaahtoinen peruskahvi maksaa jo reippaasti yli 5 euroa paketti.
Lidlessä kahvipaketti maksaa 3,5e. Työttömyystuet nousee tänä vuonna 72sent/pv. Sillähän saa jo yhden nuudelipaketin lisää.
Toki jos on oikeasti rahasta tiukkaa niin leipäjonoon vaan. Tonneittain ruokaa menee roskiin niin hyvä vaan että hävikki pääsee käyttöön.
Kaikilla ei ole Lidliä. Eikä leipäjonoja ole joka paikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen saajat ovat onnekasta porukkaa. Heidän tukiaan nostetaan, kun tarve on. Turha ruikuttaa siis.
Todelliset kärsijät ovat pienituloiset, jotka ovat juuri sillä rajalla, etteivät ole oikeutettuja mihinkään tukiin vaan joutuvat elättämään itsensä.
En ymmärrä tätä logiikkaa. Kuka tahansa pienituloinen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos tulot alittavat hyväksyttävät menot. Se on ihan puhtaasti laskennallinen etuus, eikä se "syrji" kertään.
Kuka tahansa pienituloinen ei ole oikeutettu toimeentulotukeen vaikka tili olisi nollilla.
Jos on omaisuutta niin et saa mitään.No miksi edes pitäisi? Mielestäni sekin on jo paljon, että omistusasuntoon voi saada tt-tukea. Mihin muuhun sitä pitäisi saada? Kesämökkiin ja veneeseen?
TT-tuki on tarkoitettu kaikkein köyhimmille.
No mä olen köyhä, netto 660e. Tili on nollilla, toimeentulotukea ei tule. Talon ostin ja maksoin kun olin töissä. Myydä ei voi kun kukaan ei osta.
Ihan varmasti saat myytyä, jos myyt riittävän halvalla. Ei laissa ole varmaan mitään minimiä määritelty?
Minä myisin ihan pilkkahintaan/nimellisellä korvauksella mieluummin kuin kärvistelisin vuodesta toiseen jollain olemattomalla summalla. Mutta jokainen tekee tietysti omat valintansa.
Ohis. Minulta meni koti sellaisella pilkkahinnalla, että olen lopun ikääni veloissa eli ulosotossa ja minimituilla kurjissa oloissa. Tämä tilanne päättyy itse**haan.
Olen pahoillani tilanteestasi, mutta se lienee eri kuin hänen, jolle vastasin. Ainakaan hän ei puhunut isoista veloista ja ulosotosta.
Ulosoton, velkojen tai rahan takia ylipäätään ei kannata itseltään henkeä ottaa. Elämässä on muutakin kuin raha.
Ulosotto ja köyhyys ovat minulle hyvät syyt ottaa itseltäni henki. Terveys meni kahden ensimmäisen ulkosalla nukutun yön aikana, ja nyt olen pari vuotta kirjaimellisesti maannut asuntolassa ainoana ajankulunani tämä tietokone. Se, että olen hengissä, johtuu vain sitä, että en saa käsiini riittävää määrää uni- tai muita lääkkeitä.
Niiltä, jotka ovat selittäneet, että elämässä on muutakin kuin raha, olen kysynyt, mitä heidän mielestään minulla on. Yhtään vastausta en ole saanut.
Vaikea sanoa, kun en sinua tunne. Mutta koska pystyt kirjoittamaan tälle palstalle, sinulla on ainakin jossain määrin toimivat kädet ja aivot, samoin näkevät silmät. Siinä on jo kolme isoa asiaa.
Kenties muutkin aistisi toimivat? Ja jalat? Suuri osa sisäelimistä? Pystytkö kävelemään jossain miellyttävässä ympäristössä? Lukemaan kirjoja? Kuuntelemaan musiikkia? Onko joku ihminen, joka edes vähän välittää sinusta? Tai mahdollisuuksia löytää jostain sellainen? Löydät tälle listalle kyllä jatkoa.
Todennäköisesti olet vakavasti masentuntut. Hae siihen apua. Oikeasti.
Kiitos kommentistasi; aika harvoin saa kuullakseen muuta kuin vinoilua.
Mainitsemasi asiat ovat mielekkäitä vain niille, joilla edes jotkin elämän perusasiat - koti, kohtuullinen toimeentulo, työ, ihmissuhteet yms. - ovat olemassa tai kun ikää on vielä niin vähän, että jotain toivoa on. On yhdentekevää, olenko vakavasti masentunut vai en, koska siihen on tarjolla vain kahta apua: lääkkeitä tai ammattikuuntelijaa. Kummallakaan ei kuitenkaan tuoda takaisin minun entistä elämääni eikä saada minua sietämään tätä nykyistä.
Kaikki oli kiinni uuden työpaikan löytymisestä. Ei löytynyt, ja tässä ollaan. On liian myöhäistä.
Oma koti on tietysti aina oma koti, mutta onhan asuntola paljon parempi kuin taivasalla olo. Tämänhän sinä tiedät varmaan itsekin, kun olet kerran ulkona öitä viettänyt. Moni joutuu viettämään yhä, ja vuodesta toiseen. Sinä olet heihin nähden etuoikeutettu, siis ihan Suomessakin.
Entistä elämääsi et takaisin saa (kukaan meistä ei saa mennyttä takaisin), mutta se mitä ajattelet nykyisestä ja tulevasta, on muutettavissa. Mikäli niin haluat. Jos et halua, niin vaikea kenenkään on auttaa sinua silloin. :( Mutta kyse on todellakin halusta, tahdosta, asenteesta, ei mistään väistämättömästä tosiasiasta.
- sama
Ei ole. Tosiasiat eivät muutu, eikä muutu myöskään minun suhteeni niihin. Lobotomialla ehkä, mutta siihen en lähde.
Sitä, että joillakin muilla menee vielä huonommin, en pidä omana mittapuunani.
Sinä olet valinnut ja päättänyt (tai sinun masennuksesi on), että sinun suhteesi tosiasioihin ei tule muuttumaan ja sinä olet valinnut ja päättänyt (tai sinun masennuksesi on), että mikä sinun mittapuusi on.
Jos sinä parantuisit masennuksestasi, näkisit asiat varmasti toisin.
Kenen muun mittapuilla minun pitäisi ajatella, jollei omillani.
Autapa nyt ja kerro, miten seuraava tilanne pitäisi nähdä toisin kuin minä sen nyt näen: minulla ei enää ole kotia, työtä, rahaa, autoa, kävelykykyä eikä läheisiä ihmisiä (sen enempää kuin kaukaisiakaan). Etsi noista lähtökohdista syy herätä aamulla muulla mielellä kuin pettyneenä sihen, että herää.
Takerrut menneeseen, ihan selkeästi, siihen mitä sinulla ei enää ole. Sinun pitäisi käyttää aikasi siihen mitä voit saada, miten voit elämäsi saada takaisin. Kuulostat hyvin masentuneelta, kannattaisi se lääke ja apu ottaa vastaan. Mutta jos et itse halua auttaa itseäsi, tilanteesi paranevan, ei kukaan muukaan taida siihen kyetä. Jotain rahaa varmasti saat kelalta, vaikea uskoa että ihminen tänä päivänä Suomessa jätettäisiin täysin tulottomaksi. Puhelinkin sinulla on. Jos et saa asuntoa nykyiseltä paikkakunnalta, soita jollekin toiselle. Koska asut asuntolassa, asut ilmeisesti isossa kaupungissa. Etsi se asunto vaikka Inarista, sielläkin asuu ja elää ihmisiä. Suomi on täynnä tyhjiä asuntoja. Veikkaan että saisit muutakin tukea kuin peruspäivärahan. Siinä jo yksi tavoite tälle vuodelle. Kun saat oman kodin, vaikka vaatimattomankin, se auttaa kaikessa muussakin.
Vierailija kirjoitti:
Työtön pääsee leipäjonoon, matalapalkkaorja ei edes sinne.
Tämä. Matalapalkkatyöntekijä on monessa suhteessa ahtaammassa asemassa kuin työtön.
Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa.