Mummojen ei tarvitse hoitaa lapsenlapsiaan?!

Ja jouluksi on turha odottaa kylään.

eikä tosiaan odottaa vastavuoroisesti apua kun itse vanhenee.



Vanhainkodit on täynnä mummoja ja mammoja, joita kukaan sukulaisista ei halua luokseen tai käy katsomassa ja heitä sitten säälitään. Joskus laittaa miettimään, että voisiko vika olla siinä vanhuksessa kuitenkin tai siinä kuinka hän on menneinä vuosikymmeninä kohdellut lapsiaan ja lastenlapsiaan? Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan...

Toisaalta onhan se hyvä kun miettii et kukaan ei varmaankaan odota et me vastavuoroisesti tehtäis mitään. Saas nähdä miten käy kun mummo alkaa tarviin apua. Järjestän kyllä sen niin et ainakaan mulla ei ole aikaa. Sukulaisille aion sanoa ihan suoraan et apua ei saatu ja apua ei tule. Ehkäpä muut sukulaiset sit auttaa enemmän :) Mummolla on aika paljon ystäviä mut lapsia vain yksi.

Käsittämätöntä on kuitenkin se, ettei mummo haluaisi hoitaa heitä. Ehkä kunto on niin huono tai jotain muuta vastaavaa. Onneksi omat vanhempani tekevät vaikka voltteja omien lastenlastensa vuoksi ja heidän suhteensa lapsiini on kuin upean läheinen. Kaikki lähtee rakkaudesta.

mä en ainakaan haluaisi edes että isovanhempien kaikki eläkepäivät menisi lastenhoidossa. ei ne jaksa niin paljon. lastenhoito pitää olla vapaaehtoinen, kiva ja iloinen asia, ei mikään velvollisuus ja pakkopulla

lastenhoidossa, jos esim. katsoo lapsen perään kerran viikossa tai kahdessa, pari tuntia kerrallaan. Tuskin kukaan haluaisikaan, että isovanhemmat olisivat lapsen kokopäiväisiä hoitajia. Ääps, paitsi tiedän tapauksen, jossa mummo on PPH ja hoitaa lastensa lapset...

että itsekin vanhenet. Tapa, millä vanhemmat kohtelevat isovanhempia, siirtyy lapsille. Tulet saamaan todennäköisesti saman vastauksen kun olet itse vanha.

Ei mulla ainakaan ole oikeen minkäänlaista suhdetta toiseen mummooni sillä muistan että aina oli hyvin vastahakoista kun kysyttiin että päästäiskö yökylään. Toinen mummo otti AINA, mutta ikävä kyllä hän oli pitkään huonokuntoisena vanhainkodissa ja vuodeosastolla ja nyt kuollut. :(

Meillä on babysitteri 12h/ viikko koska mummolla ei ole aikaa ikinä. Mummo on suht. nuori mutta aikaa on vain kerran kuussa. Ei auta mummo vaikka joutuisin sairaalaan tai olisin oksennustaudissa vaan mieheni on tultava töistä kotiin. Hyvä esim. on kun olin synnyttämässä kuopusta niin mummo soitti sairaalaan heti vauvan syntymän jälkeen miehelleni ja pyysi tätä kotiin kun ei saanut vaihdettua vaippaa 3,5 vuotiaalle.

mun äiti ei suostu hoitamaan hetkeäkään mun lastani koska on kuulemma jo lapsensa hoitanut eikä enempää halua. Olen 3-vuotiaan muksun yh ja apua on siis ihan turha odottaa. Vanhemmilla on vielä kotona omia lapsia, nuorin 6v. Minä kyllä joudun hoitamaan sisaruksiani, mutta omaani sinne ei saa hoitoon viedä. Sisko on 15v ja rahaa vastaan on pari kertaa ottanut äitini luokse hoidettavakseen poikani, niin että lapsi nukkuu siskoni huoneessa ja tämä hoitaa sen kokonaan yksin. Helvetin reilua. Isää pojallani ei ole eikä siis myöskään isovanhempia siltä puolelta.

Ihme ajattelua, että mummon pitäisi hoitaa lapsensa lapsia, jotta lapset sitten hoitaisivat häntä sen ajan koittaessa. Mummo on sen pakollisen urakkansa jo tehnyt, kun on OMAT lapsensa saanut aikuisiksi; lapsenlapset on vapaaehtoinen homma. Mun äiti hoitaa paljon meidän lapsia ja ehdottaa usein itse että voisi tulla avuksi, mutta aina ollaan silti järjetetty asiamme niin, että ei olla hänestä riippuvaisia. Mummo on ekstraa ja hupia, me yksin olemme kuitenkin vastuussa lastemme hoidosta.

Kukaan ei tässäkään ketjussa ole varmaan puhunut mistään jatkuvasta tai kokopäiväisestä hoitoautomaatista, vaan satunnaisesta avittamisesta hädän hetkellä.

Mutta en minäkään ymmärrä, etteivät halua. En tarkoita, että lastenlasten kanssa olisi oltava koko ajan/täyttä viikkoa. Mutta en minä ymmärrä sitä, että lapsille ei ole lainkaan aikaa. Minun mielestä perhe tarkoittaa sitä, että autetaan vuorollaan niitä, joilla avun tarvetta on.



Meilläkin äitini tulee joskus hoitamaan lapsiani, vaikka asuukin kolmen tunnin ajomatkan päässä. Minä puolestani haluan uskoa, että sitten kun äitini tarvitsee apua, hän sen meille kertookin ja me sitä yritämme järjestää. Tietenkin työssäkäyvän on vaikeampi päästä apuun kuin eläkeläisen. Olen onnellinen, että lapsillani on isovanhemmat, jotka oikeasti haluavat olla osana lapsiemme elämää.



En kuitenkaan haluaisi, että lapsemme olisivat vanhemmillamme hoidossa koko ajan. Sitä varten on päivähoitosysteemit. Meillä käyvät PPH:lla. Mutta on kiva, että on tarvittaessa varahoitaja, anoppi tulee lyhyelläkin varotusajalla. Pyrimme siihen, ettemme pyydä hoitoapua kovin usein. Kumpikin mummo " työllistyy" ehkä yhteensä max. kahdeksi viikoksi vuodessa. Isoisät vähän vähemmän siinä sivussa.