Kokemuksia nuorisopsykiatrian osastosta?

up

Vastentahtoisesti, kaikki ärsytti, en saanut apua. Poltettiin pilveä parvekkeella, siitä alkoi narkkarin urani.

Menin vasten tahtoani, mutta parin viikon jälkeen aloin viihtymään. Tutustuin muihin nuoriin ja meillä oli oikeasti tosi hauskaa. Hoitajatkin oli mukavia, ja minulla olo hyvät välit omahoitajani kanssa. Lääkäri oli ehkä vähän ärsyttävä, mutta hän oli ulkomaalainen joten ei ymmärtänyt kunnolla kaikkea mitä sanoin.
Kyllä sain apua, teki hyvää olla erilaisesda ympäristössä missä kaikki on rytmitetty.

Ei ollut oikein mun paikka. En saanut apua, aiheutin niin paljon ongelmia että minut lähetettiin kotiin jotta tilanne osastolla rauhoittuisi, opin viiltelemään.
Ekan oleskelun jälkeen meni pari viikkoa ja olin siellä taas uuden itsariyrityksen jälkeen.
Huonakveri yritti itsemurhaa kaksi kertaa siellä osastolla.

Kokemuksia nuorisopsykiatrian osastosta?

Millaista siellä on? Menitkö sinne omasta tahdostasi vai vasten tahtoasi, viihdyitkö? Saitko siellä apua ongelmiisi? Oliko sinun siellä osastolla ollessasi työharjoittelijoita/oppisopimuksella olevia tms. töissä (jos oli, olivako mukavia/ärsyttäviä/tms)? Entäs vakkarihoitajat (ärsyttäviä/mukavia/tms.)?

Huonoja kokemuksia. Menin pakon edessä. En saanut apua. Ei ollut harjoittelijoita, yhtä psykologiharjoittelijaa lukuunottamatta, joka oli kyllä ihan hyvä tyyppi. Vakiohoitajat olivat pääsääntöisesti ärsyttäviä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. 

[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 23:24"]Menin vasten tahtoani, mutta parin viikon jälkeen aloin viihtymään. Tutustuin muihin nuoriin ja meillä oli oikeasti tosi hauskaa. Hoitajatkin oli mukavia, ja minulla olo hyvät välit omahoitajani kanssa. Lääkäri oli ehkä vähän ärsyttävä, mutta hän oli ulkomaalainen joten ei ymmärtänyt kunnolla kaikkea mitä sanoin.
Kyllä sain apua, teki hyvää olla erilaisesda ympäristössä missä kaikki on rytmitetty.
[/quote]

Slava?

Vasten tahtoa. Näin yhden itsemurhayrityksen (ranteet, kaula, kaikki vedetty auki vessassa) ja käyttöön saadut puhelimet olivat sellaisia, että niillä pystyi just ja just tekstaa. Kolmena ekana iltana sain väärät lääkkeet (ekana iltana en meinannut saada lääkkeitä ollenkaan, toisena tyrkyttivät nelinkertaista annosta mun psyykelääkkeitä ja kolmantena kaksinkertaista. Lääkemääriä ei pitänyt nostaa, henkilökunta vain sekoitti mun lääkkeet jonkun toisen potilaan lääkkeisiin tms). Ehkä kerran päivään oli psykologin minkälie kanssa juttelu ja muuten tapoin aikaa lukemalla lehtiä. Ainoa juttu, mikä toi päiviin sisältöä oli ruokailut, vaikken ennen tai jälkeen osaston välittänytkään ruuasta. En ole syömishäiriöinen, mutta käytän ruokaa vain energian lähteenä. En syö huvikseni, tai tylsyyttäni.

N17