Mies ei kerkeä näkemään koskaan!
Olen tapaillut/seurustellut tässä nyt parisen kuukautta erään miehen kanssa. Olimme alusta saakka todella ihastuneita ja kaikki on mennyt kuin oppikirjoissa, paitsi että emme näe kovin usein.
Laitamme joka päivä ja koko ajan viestiä ja mies on tässä ehdottomasti se aktiivisempi vaikka itsekkin siis olen aktiivinen. Nyt minua on kuitenkin alkanut häiritsemään kuinka harvoin näemme. Miehellä aina kaverit menee edelle ja vasta sitten kysyy millon voisin nähdä. Siirtää kuitenkin meidän jo sovittuja juttuja usein ja peruu viime hetkellä.
Miehen pitäisi tulla tänäänkin yöksi, perunut jo pari iltaa tässä peräkkäin, mutta laskin että 80% mahdollisuudella hän peruu. Hän on kuulemma nyt huonoa seuraa, hän pelkää että minä en jaksa valvoa niin myöhään ja muita saman tasoisia perusteluita.
Minusta tuntuu että hän lupaa jotain juttuja vain, että en pahoittaisi mieltäni, mutta ei tajua että pahoitan mieleni monta kertaa pahemmin kun hän peruu.
Vai miltä kuulostaa että mies on viikon reissussa mistä laittaa koko ajan viestiä ja soittelee, mutta ei jaksa/kerkeä nähdä pariin päivään reissun jälkeen.
Olen todella ihastunut ja tiedän miehenkin olevan. Hän puhuu minusta kaikille kavereille ja sukulaisille ja olen tavannut ison osan heistä. Viestiä tulee koko ajan ja kertoo avoimesti pitävänsä minusta. Tavatessamme käyttäytyy silmin nähden ihastuneesti, mutta kaverit menee aina edelle eikä osaa suoraan kysyä näkemistä itse. Alkaa ainakyselemään mitä teen tms, ja itse sitten kysyn vain suoraan että näkisimmekö, kun mies ei sitä saa suoraan suustaan.
Pitäisikö tästä tajuta jotain rivien välistä??
Kommentit (19)
"Miten ne kaverit ja harrastukset voi olla niiin tärkeitä... Itse kyllä olisin valmis jättämään treenit väliin (ja minä saan palkkaa tästä "harrastuksesta") jos olisin näin ihastunut kuin nyt eikä tilanne olisi tämä. "
Totuuden katsominen silmiin on ilmeisen vaikeaa näissä. Selvästikin te olette eri aaltopituudella ja näette tilanteen eri tavalla. Tuossa on lopputuloksena se, että joko kärsit hiljaa (ja mies voi yllättäen ilmoittaa, ettei oikein tiedäkään mitä haluaa) tai sitten alat voivotella hänelle ja vaatia lisää yhteistä aikaa, jonka seurauksena mies jättää sinut jossain vaiheessa, koska hänen mielestään roikut hänessä ja hän oikeastaan kaipaa vapaampaa elämää.
Eli ei tuo nyt niin umpirakastuneelta vaikuta, vaikka niin haluatkin ajatella. Hänellä riittää lemmekkyyttä silloin harvoin kun tapaatte, ja ehkä haluaa ottaa kaiken irti "suhteesta" olemalla tuolloin tunteikas, mutta tosiasiassa yhteinen aika ei merkitse hänelle niin paljoa, että olisi kiintynyt tai kokisi suurta tarvetta tulla luoksesi vs. harrastukset tai kaverit. Face the facts.
Tyypi vaihtoon. Jos se ei koskaan ehdi näkemään, niin ei ole mitään järkeä roikkua em. tyypissä. Uusi kaveri kierrokseen. Valitse sellainen, joka haluaa aidosti tapailla ja haluaa viettää aikaa kanssasi.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 22:56"]
Edellisessä suhteessa hänellä on ollut kova kuri, ei ole saanut lähteä minnekkään jne. joten kai se pelkää että siihen taas ollaan menossa, mutta kun en ole tuollainen jos vain pidetään meidän sopimukset niin sen kun tekee muun ajan mitä haluaa. AP
[/quote]
Ehkä tuo edellinen "paha nainen" onkin ollut samalla tavalla kohdeltu kuin sinäkin, eli mies olisi mieluiten huidellut vain menemään ja nainen on ilmaissut rajojaan, mitä taas sinä et uskalla vielä tehdä.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 23:07"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 22:56"]
Edellisessä suhteessa hänellä on ollut kova kuri, ei ole saanut lähteä minnekkään jne. joten kai se pelkää että siihen taas ollaan menossa, mutta kun en ole tuollainen jos vain pidetään meidän sopimukset niin sen kun tekee muun ajan mitä haluaa. AP
[/quote]
Ehkä tuo edellinen "paha nainen" onkin ollut samalla tavalla kohdeltu kuin sinäkin, eli mies olisi mieluiten huidellut vain menemään ja nainen on ilmaissut rajojaan, mitä taas sinä et uskalla vielä tehdä.
[/quote]
hyvä pointti.
Pistin miehelle nyt viestiä, että ei tarvitse tulla tänään kerta on näin vaikeaa. Ja että minulla tulee vain paha mieli tästä kaikesta perumisesta ja selittelystä, eli parempi jos ei tulisi ollenkaan. AP
Varmaan voi myös olla ns. pelailija. Huono itsetunto jota pönkittää pelailemalla,ja pitämällä sut varpaillaan. Paras keino on joko sanoa suoraan mitä haluaa ja kysyä siltä sama. Tai jos tykkäät pelailla niin tee samallalailla. Mun mielestä suora puhe on aina paras vaihtoehto,mutta en olekkaan mies. Miehet ei osaa eikä ymmärrä vaan säikähtää.
Mulla oli just tommonen samanlainen suhde, mut mies ei kyllä kauheasti viestitellytkään. Kaikki sukulaiset näin ja nähdessämme oli tosi ihana mut ei juuri mitään yhteyttä kun ei oltu näkemässä. Kaverit meni edelle. Kestin sitä puoli vuotta ja sanoin että haluan erota. Mies ei edes kommentoinut asiaa ihmeellisemmin. Sanoi vaan että erotaan vaan. Hyppäs heti ettimään uutta muijaa itelleen. Tulin siihen tulokseen, että mä olin vaan semmonen "kulissi". Siitä oli vaan kiva kertoo kaikille et "mulla on tyttöystävä".
Sun pitää olla vähemmän saatavilla. Teet väärin siinä, että joustat ja olet aloitteellinen. Anna miehen metsästää sua. Anna hänen nähdä vaivaa. Älä ehdota tapaamisia ja jos hän siirtää sovitun tapaamisen, siirrä sinä seuraavan kerran. Jos hän on oikeasti kiinnostunut, hän näkee vaivaa ollakseen kanssasi. Jos kaverit menee vieläkin edelle, kiinnostus ei ole kovin syvää.
Jos se ei vaan oikeasti kerkeä näkemään...
Taidat olla hoito hoitojen joukossa.
Minä olen tuollainen nainen, jolla ei ole paljon aikaa nähdä ihanaa miestä. Siis mulla on koko ajan hirveä stressi ja ahdistus ja haluaisin hänen kanssa olla vaikka päivittäin, MUTTA EN JUMALAUTA EHDI! Itse olen tilanteeni aiheuttanut ja alkaa menemään jo yli. Töitä teen sikana ja vielä 3-vuorotyötä, joten kovin usein en ole koko viikonloppua vapaana, niin kuin mies on. Minulla on harrastuksia, joista nautin ja haluan harrastaa. Minulla on paljon ystäviä, joita haluan myös nähdä töiden lomassa jne. Ymmärrän, että mies on turhautunut ja vihainen, mutta silti se jaksaa olla vierellä. Yritän tehdä muutosta ja alkaa panostaa meihin ennen, kuin on myöhäistä. Inhoan oikeasti tätä kalenterin mukaan elämistä ja haluan rauhaa ja aion sen myös tehdä. Ikinä en kuitenkaan ole perunut sovittuja tapaamisia, en vain ole sopinut, kun ei ole ollut aikaa ja mies asuu vielä eri kaupungissa. Tiedän, ettei se mua kauaa jaksa katsella, mutta rupean yrittämään.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 22:22"]
Taidat olla hoito hoitojen joukossa.
[/quote]
On tosi kunnollinen, tiedän ennestään yhteisien kavereiden kautta. Seurusteli melkein kymmenen vuotta ja erosi viiime kesänä, kun halusi parisuhteen missä romantiikkaa ja tilanne exän kanssa oli mennyt kaveri/kämppis tasolle. Tapaillut tässä välissä yhtä naista, mutta lopetti jutun koska ei ollut valmis vielä silloin seurustelemaan eikä kokenut naista oikeaksi, mutta nyt on tilanne jo toinen ja haluaa seurustella kanssani vaikka minä voisin vielä kutsua tätä tapailuksi. AP
No me näemme kahden viikon välein vaikka haluaisimme nähdä useammin mutta en epäile miehen tunteiden voimakkuutta yhtään.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 22:29"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 22:22"]
Taidat olla hoito hoitojen joukossa.
[/quote]
On tosi kunnollinen, tiedän ennestään yhteisien kavereiden kautta. Seurusteli melkein kymmenen vuotta ja erosi viiime kesänä, kun halusi parisuhteen missä romantiikkaa ja tilanne exän kanssa oli mennyt kaveri/kämppis tasolle. Tapaillut tässä välissä yhtä naista, mutta lopetti jutun koska ei ollut valmis vielä silloin seurustelemaan eikä kokenut naista oikeaksi, mutta nyt on tilanne jo toinen ja haluaa seurustella kanssani vaikka minä voisin vielä kutsua tätä tapailuksi. AP
[/quote]
no mikä on ongelma sitten? Mies haluaa seurustella kanssasi ja sitä kai sinäkin haluat?
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 22:36"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 22:29"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 22:22"]
Taidat olla hoito hoitojen joukossa.
[/quote]
On tosi kunnollinen, tiedän ennestään yhteisien kavereiden kautta. Seurusteli melkein kymmenen vuotta ja erosi viiime kesänä, kun halusi parisuhteen missä romantiikkaa ja tilanne exän kanssa oli mennyt kaveri/kämppis tasolle. Tapaillut tässä välissä yhtä naista, mutta lopetti jutun koska ei ollut valmis vielä silloin seurustelemaan eikä kokenut naista oikeaksi, mutta nyt on tilanne jo toinen ja haluaa seurustella kanssani vaikka minä voisin vielä kutsua tätä tapailuksi. AP
[/quote]
no mikä on ongelma sitten? Mies haluaa seurustella kanssasi ja sitä kai sinäkin haluat?
[/quote]
Olen ollut kaukosuhteessa nuorempana, enkä enää halua sellaista. Ja no sellainen olo minulla tällä hetkellä on, että olemme kaukosuhteessa. Viestitellään ja soitellaan, vaikka asumme parin kilometrin päässä toisistamme. Lisäksi pahoitan kieltämättä mieleni kun mies on koko ajan perumassa, mielummin sitten vain tulisi sponttaanisti kylään/yöksi, kun sekin vaihtoehto on, kuin että sovimme treffit ja suunnittelemme tekemistä, mutta sitten peruu. AP
Siis tarkoitatko että on valmis seurustelemaan kanssasi silloin kun tärkeämmiltä asioiltaan ehtii ??
Kerran tapailin muutaman kerran tuollaista miestiä. Kun kysyin milloin viikonloppuna nähtäisiin niin vastasi ettei vielä tiedä (taisi olla torstai iltapäivä) niin lähdin perjantaina töiden jälkeen vanhemmilleni viikonlopuksi kylään enkä ottanut enää ikinä tyyppiin yhteyttä. Minä en tosiaankaan jää viikonlopuksi yksin kämppään odotttelemaan josko herralle sopisi näkeminen jossakin kohden. Eri asia jos olisi selittänyt edes vähän omia suunnitelmiaan ja olisi sovittu vaikka että yrittää keretä perjantai iltana näkemään niin olisin jäänyt perjantai illaksi odottamaan. Soittihan tuo tyyppi sitten joskus puolivuotta myöhemmin yllättäen ja kosi. Sai muuten rukkaset...
Jos kunnioittaa ja pitää toisesta niin kyllä se näkyy siinä haluaako nähdä. Jos kaverit ja harrastukset menee aina eelle niin en kyllä viitsisi haaskata aikaa moiseen tyyppiin.
Tiedän tilanteen.:( Tiedän ton molemmilta kanteilta katsottunakin jopa.
Tiedän, että tuo tuntuu kurjalta, mutta mitäs jos lakkaisit odottamasta ja elämästä sen ympärillä mitä mies tekee tai kulloinkin ajattelee tekevänsä? Mitäs jos sanoisit, että kuules, en tie mitä teen, meen varmaan minnalle katsomaan sinkkuelämää ja syömään suklaata, soittelen jollen saanut sokerirasituksesta tarpeekseni. Tai jos mies on tulossa käymään, niin vedät viime hetkellä piuhat irti ja sanot, että kaveri tässä soittelikin, mennään varmaan juomaan cosmopolitanit baariin. Tuu mukaan jos jaksat tms. Eli siis alat junailla omia menojasi ja olojasi ihan itsesi ja kavereittesi kautta, ja järjestät omaa aikaa ihan itsellesi.
Annan näinkin typerän ja kylmän neuvon ihan siksi, että antaisin sen kahden vuoden takaiselle itselleni. Elin suhteessa, jossa mies ei ottanut minua ykkösenä eikä oikein kakkosenakaan, ja minä tyhmä elin jossain tyhjiössä tuntematta itseäni, joko sadatellen miehen poissaoloa ja puhelinta vahtien tai sitten miehen luo menossa tai miestä luokseni odottellen. Kadun vieläkin, että roikuin noin voimakkaasti hänessä enkä malttanut keskittyä itseeni, perheeseeni, ihmissuhteisiini - olisin ihan hyvin voinut olla sisarusteni ja vanhempieni kanssa enemmän tekemisissä. Ihan huomaamattani tulin myös juoneeksi paljon vitutukseeni ja samaten kaverisuhteeni kärsivät, sillä he näkivät enää itsensä unohtaneen raunion joka hyppelehti miehen pillinvisluun mukaan. Ei kai mies sitä tahallaan tehnyt, meillä olivat erilaiset näkemykset parisuhteen hoidosta tai yhdessäolosta. Jos olisin kylmästi laittanut puhelimen kiinni ja lakannut odottamasta ja laittamasta miestä etusijalle, niin olisin saanut enemmän irti omasta elämästäni. Kaiken huipuksi olisin saanut tilanteeseen toivottua etäisyyttä, mikä olisi aukaissut silmäni monelta muultakin seikalta.
Sitten se toinen puoli - sitä ennen olin etänä tekemisissä (en puhu "suhteessa"- olemisesta) miehen kanssa, jonka kanssa yhteydenpito oli juuri kuvatun kaltaista. Puhelin pirisi taukoamatta ja juttua riitti, mutta näimme todella harvoin. Halusin omaa tilaa ja mies ei antanut sitä, vaan hänen yhteydenpitonsa oli aika vaativaakin jopa. Tuo aika meni sumussa, ja mitä enemmän mies kyseli perääni ja ilmoitti jokaisesta kahvikupillisestakin, niin sitä vähemmän halusin nähdä häntä. Jossain vaiheessa menimme siihen pisteeseen, että riitelimme yhteydenpidosta. En jaksanut enää roikkua linjoilla, ja varsinkin kun olin meistä se joka painoi kahta työtä, halusi nähdä enemmän kavereita omalla paikkakunnallaan ja elää (siis tehdä muutakin kuin istua koneella tai näprätä puhelinta), niin mies vain notkui kotonaan ja odotti että menen sinne pitämään hänelle seuraa. Ahdistuin valtavasti miehen ripustautumisesta (en siis syytä sua siitä, en tarkoita sitä niin) ja sitä enemmän halusin vetäytyä omiin oloihini.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 22:40"]
Siis tarkoitatko että on valmis seurustelemaan kanssasi silloin kun tärkeämmiltä asioiltaan ehtii ??
Kerran tapailin muutaman kerran tuollaista miestiä. Kun kysyin milloin viikonloppuna nähtäisiin niin vastasi ettei vielä tiedä (taisi olla torstai iltapäivä) niin lähdin perjantaina töiden jälkeen vanhemmilleni viikonlopuksi kylään enkä ottanut enää ikinä tyyppiin yhteyttä. Minä en tosiaankaan jää viikonlopuksi yksin kämppään odotttelemaan josko herralle sopisi näkeminen jossakin kohden. Eri asia jos olisi selittänyt edes vähän omia suunnitelmiaan ja olisi sovittu vaikka että yrittää keretä perjantai iltana näkemään niin olisin jäänyt perjantai illaksi odottamaan. Soittihan tuo tyyppi sitten joskus puolivuotta myöhemmin yllättäen ja kosi. Sai muuten rukkaset...
Jos kunnioittaa ja pitää toisesta niin kyllä se näkyy siinä haluaako nähdä. Jos kaverit ja harrastukset menee aina eelle niin en kyllä viitsisi haaskata aikaa moiseen tyyppiin.
[/quote]
hän kyllä selittää tarkkaan miksi ei kerkeä näkemään. Selittää myös että harrastus kiireet loppuvat kesään mennessä. Ehkä eniten ärsttää, että joudun käyttämään sanaa "selittää".
Miten ne kaverit ja harrastukset voi olla niiin tärkeitä... Itse kyllä olisin valmis jättämään treenit väliin (ja minä saan palkkaa tästä "harrastuksesta") jos olisin näin ihastunut kuin nyt eikä tilanne olisi tämä. Lisäksi tiedän, että kyllä ne kaverit venaa. Olenhan ollut suurimman osan elämästäni maailmalla.
Tekisi mieli sanoa miehelle, että hänen pitäisi varmasti kasvaa hetki sinkkuna, mutta en uskalla koska tykkään hänestä liikaa. Edellisessä suhteessa hänellä on ollut kova kuri, ei ole saanut lähteä minnekkään jne. joten kai se pelkää että siihen taas ollaan menossa, mutta kun en ole tuollainen jos vain pidetään meidän sopimukset niin sen kun tekee muun ajan mitä haluaa. AP