Kun muutit aikoinaan lapsuuskodista omillesi,mikä oli se ruoka jota teit/söit jatkuvasti?
Minulla munakokkeli,munat oli halpoja eikä taidot oikein riittäneet muuhun :D Tai sitten paahdoin vain leipää ja keitin kahvia.
Kommentit (57)
Oon kikkailut 10-vuotiaasta saakka, joten edullista perusruokaa tein keittoja, perunaa ja jauhelihakastiketta/lihapullia, makkarakastiketta, kiusauksia jne, perunamuusia ja uuniseitä) Mikä oli tietysti tosi hieno juttu niin mummolasta sain perunat, porkkanat, raparperit ja herukat ( säilytykseen asti) ja kesällä salaattia, herneitä, tomaattia ja kurkkua. Asia mikä tuntui silloin tosi tavalliselta, mutta jota nykyään kovasti arvostan.
En osannut kokata mitään, kun ei kotona opetettu, eikä annettu harjoitella. Tein siis 2000 luvun puolivälissä aina niitä pirkan lisää vain vesi pastapusseja tai nuudeleita. Nykyään osaan jo kokata, mutta oli kyllä ankeaa osaamisen ja rahan puolesta.
Chili sin carne. Maissia, papuja, jotain Felixin valmistomaattikastiketta, sipulia ja riisiä. Oli muka niin hyvää :D
Tonnikalakastike ja makaroni/riisi. Lämpimät voileivät mikrossa.
Mansikkajäätelö!
Lapsuudenkodissa olin ainoa, joka sitä rakasti ja kun muutin omilleni, söin joka päivä 250 ml eli puolet 0,5 litran jäätelöpaketista. Ah sitä autuutta!
Pakasteranskalaisia ja sekaan makkaraa, nakkeja tai kalapuikkoja. Todellista terveysruokaa.
Spagetti ja jauhelihakastike. Kastike oli purkki kermaa
Vierailija kirjoitti:
En osannut kokata mitään, kun ei kotona opetettu, eikä annettu harjoitella. Tein siis 2000 luvun puolivälissä aina niitä pirkan lisää vain vesi pastapusseja tai nuudeleita. Nykyään osaan jo kokata, mutta oli kyllä ankeaa osaamisen ja rahan puolesta.
Mitä teit koulussa kotitaloustunneilla, kun sieltäkään ei mitään oppeja jäänyt mieleesi?
Näitä ihmettelen, kun poikani kaverille makkaran paistaminen takkatulella oli "kokkaamista". Hänelle oli huippuelämys, kun hän sai laittaa täytteet omaan pizzaansa, ja katsoa kun se pizza paistui uunissa.
Sitä poikamiehen makaronilaatikkoa, eli jauhelihaa ja makaronia, tein ihan itse lihapullia ja perunamuusia, spagetti ja jauhelihakastike, grilliltä hampurilaista ja ranskalaiset makkaralla. Eipä se äiti poikaa paljoa kokkailemaan opettanut, koskaan en ollut ruokaa tehnyt itse ennenkuin omassa asunnossani. Täytyy kyllä sanoa että omat lapseni ovat pelkästään jo mun eli isänsä kanssa saaneet kokata ihan reilusti enemmän. Välillä on päivä jolloin poikani kanssa jopa otetaan ja leivotaan joku kiva piirakka tai tee leipiä iltapalaksi. M36v
Aika lyhyitä aikoja oltu omillaan, joskus kun sain töitä ostin innoissani hampurilaisen, tiesin kumminkin jollain vaistolla työ jäi lyhyeksi. Useimmiten voileipiä ja kahvia.
Kunnon ruokaa laitoin heti kun oli väkeä.
Nakit ja ranskalaiset uuniin. Se oli viikonloppuisin vakio.
Vierailija kirjoitti:
Makaronia ja lihapullia ruskeakastikkeella valmis tölkistä,söin 3 kk sitä.
Ja täällä kauhisteltiin, jos joutuisi olemaan karanteenin ajan ilman vihanneksia.
Kehuvaa vettä pikanuudeleiden päälle, purkista tonnikalaa joukkoon ja lopuksi rouskutin pari kokonaista porkkanaa. Olen laiska syömään ja vielä laiskempi kokki, ei minulla ollut edes uunia enkä kertaakaan sitä kaivannut.
Eläisin varmaan vieläkin näin mutta puoliso ja lapset ovat turhan vaativia.
Risottoa eli riisiä, jauhelihaa ja hernemaissipaprikaa.
Makaronimössöä, eli makaronia ja jauhelihaa.
Paistettuja munia.
Roiskeläppiä ja lihapiirakoita.
Ruuan kanssa aina limpparia, joskus siideriä.
Lihoin aika paljon :/
Muutin Ruotsiin.Pizzat tekivät tuloaan. Söin pizzaa vapaapäivinä. Ihanaa aikaa.
Veriletut.
Olin vielä lukiossa ja mieheni töissä ja meillä oli ruokarahaa 10 mk/pvä.
Sillä sai 1/2 ranskanleipää ja 1/2 litraa maitoa ja 10 verilettua. Noilla elettiin 1. yhteinen vuosi poissa kotoa. Ei ollut ylipainoa
Ensimmäinen reissu oli sisäoppilaitoksessa, missä oli 4 kertaa päivässä ruoka. Iltapalaksi vähän leipää söin asuntolassa. En koskaan jäänyt viikonlopuksi sinne, niin ei tarvinnut itse kokkailla mitään.
Toisella reissulla sain syödä töissä. Viikonloppuisin kai jotain kokkailin, mutta ei ole mieleeni jäänyt mikään yksittäinen ruoka, mitä olisin erityisen paljon kokannut. Ehkä erilaisia keittoja?
Opiskeluaikana ihmettelin sitä, kun moni kertoi syövänsä jotain yhtäsamaa, esim. maksalaatikkoa, einespizzoja, tonnikalapastaa, kuka mitäkin. Mutta siis joka päivä samaa ruokaa. Ja perusteluna: "Muuhun ei ole varaa." "Säästän sillä, että syön vain tätä yhtä ruokaa." Ikään kuin sillä, se olisi maailman ainut halpa ruoka juuri hänelle. Ikään kuin se kaverin "ainasama" olisi juuri hänelle jotenkin kalliimpaa, vaikka se on kaverille se ainut, mihin on varaa?