Uusi työntekijä ei opi mitään, en tiedä, haluaako edes oppia (avautumista)

AV_mamma kirjoitti:

Koska hänen oppimiskykynsä on noin h u o  no, tulee hänelle tietysti enemmän huomauttelua virheistä. Viimeksi taas puhuttiin siitä, kun toinen työkaveri oli hänelle huomauttanut ja hänen mielestään tämä oli "nil li tys tä". Siis jos opettelee asioita, pitäisi pystyä ottamaan palautetta vastaan ja korjaamaan asiat, eikä jäädä kiu      kuttelemaan, että nyt "y    hyy joku nil  littää".

Ei se ei se ei se auta av-mammuska yhtään asiaa, että spämmäät samaa viestiä kolmesti. Meitä ei edelleenkään kiinnosta vattuakaan ongelmasi. Raskasta työpäivää ;)

Olin itse juuri tällainen hitaasti oppiva ja hajamielinen. MInun piti tehdä hyvin kaavamaistas talouden tehtävää (jokakpäiväinen pitkä lista eri ajoja ja listauksia). Tunsin epävarmuutta, koska prosessi piti tehdä monessa eri järjestelmässä ja yksikin virhe oli iso moka. Kaksi pomoa oli neuvomassa, kumpikin oli tottunut tekemään omalla tavallaan. Kun kysyin neuvoa, sain luennon jonka perusteella minulta sitten tivattiin vastausta kysymykseeni. En tajunnut mitään. Kesti varmaan 3kk että sain tehtyä niin hyvät ohjeet, että runsaalla kahvilla ja huolellisuudella sain päivän pakettiin. Heti kun tuli joku poikkeus, oli huone täynnä ihmisiä jotka ihmettelivät ja ajoivat ja listasivat ja tallensivat.

Kesti 6kk ennenkuin tajusin mitä olin oikein tekemässä, ja mitä kaikilla näillä järjestelmillä tehtiin. Keski kaksi vuotta ennenkuin pääsin muutamaan prosessin suoraviivaisemmaksi. Kesti kolme vuotta että se vähemmän pätevä pomo vaihtoi firmaa (vanhojen järjestelmärutiinien pudottaminen uusissa tehtävissä teki hänelle hyvää, hän on menestynyt urallaan). Kesti kolme ja puoli vuotta ennenkuin sain tämä toisen pomon paikan. Nyt on mennyt kuusi vuotta ja olen johtajan tittelillä ja mietin paikan vaihtoa.

Minä taidan olla tällainen hidas oppija, jolla vielä kaiken lisäksi on sosiaalisia vaikeuksia. Diagnoosia ei ole, mutta olen todennäköisesti autismin kirjolla.

Hakeuduin syksyllä pitkän työttömyyden jälkeen työkokeiluun, koska perinteinen työnhaku ahdistaa minua niin paljon. Olin siis motivoitunut ja halusin kovasti päästä nimenomaan siihen työpaikkaan. Ajattelin, että hitaana oppijana ehdin sen kahden kuukauden aikana oppia hyvin uudet asiat, mutta tosiasiassa minulle ei opetettukaan juuri mitään uutta, koska olin ”vain työkokeilussa”. Ala oli minulle siis jo tuttu, koska olin tehnyt keikkoja vuokrafirman kautta.

Sain silti määräaikaisen sopimuksen, mutta siinä missä työkokeilun aikana sain kehuja niin nyt kun olin ”oikeasti töissä” niin aloinkin saada moitteita, että olen liian hidas ja työskentelytapani ovat vääränlaiset. Yritin ottaa opiksi ja nopeuttaa tahtiani, mutta ilmeisesesti se ei riittänyt koska minulle ilmoitettiin ettei työsuhdetta jatketa ja suositeltiin palaamaan keikkatöihin. Luulen siis, että minut koetaan vain liian hankalana, koska olen muita hitaampi oppimaan, minulle saatetaan joutua näyttämään monta kertaa yksinkertaisetkin asiat (jos näytetään ensin kerran, sitten on välissä monta viikkoa niin olen jo ehtinyt unohtaa miten se meni) ja kun olen tosiaan as-piirteinen niin menee hirveästi energiaa sosiaaliseen kanssakäymiseenkin kun yritän koko ajan miettiä miten missäkin tilanteessa ”kuuluu” toimia ja minkä verran saa/pitää kysellä ja mikä taas on liikaa kyselyä.

En tiedä mitä pitäisi tehdä, kun haluaisin kovasti vakituisen työpaikan, mutta en näköjään pärjää yksinkertaisimmassakaan suorittavassa työssä. Olen pitänyt itseäni ihan normaaliälyisenä, peruskoulussa olin matikassa ja äikässä luokan parhaimpia. Ymmärrän siis hyvin ettei työyhteisö voi joustaa loputtomiin tai muut tehdä pitkään ylitöitä yhden hitaan oppijan takia, tuntuu vain kurjalta kun kuitenkin näen itsessäni potentiaalia jos vain jotenkin saisin enemmän aikaa oppia ja päästä sisälle uuteen työpaikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä taidan olla tällainen hidas oppija, jolla vielä kaiken lisäksi on sosiaalisia vaikeuksia. Diagnoosia ei ole, mutta olen todennäköisesti autismin kirjolla.

Hakeuduin syksyllä pitkän työttömyyden jälkeen työkokeiluun, koska perinteinen työnhaku ahdistaa minua niin paljon. Olin siis motivoitunut ja halusin kovasti päästä nimenomaan siihen työpaikkaan. Ajattelin, että hitaana oppijana ehdin sen kahden kuukauden aikana oppia hyvin uudet asiat, mutta tosiasiassa minulle ei opetettukaan juuri mitään uutta, koska olin vain työkokeilussa. Ala oli minulle siis jo tuttu, koska olin tehnyt keikkoja vuokrafirman kautta.

Sain silti määräaikaisen sopimuksen, mutta siinä missä työkokeilun aikana sain kehuja niin nyt kun olin oikeasti töissä niin aloinkin saada moitteita, että olen liian hidas ja työskentelytapani ovat vääränlaiset. Yritin ottaa opiksi ja nopeuttaa tahtiani, mutta ilmeisesesti se ei riittänyt koska minulle ilmoitettiin ettei työsuhdetta jatketa ja suositeltiin palaamaan keikkatöihin. Luulen siis, että minut koetaan vain liian hankalana, koska olen muita hitaampi oppimaan, minulle saatetaan joutua näyttämään monta kertaa yksinkertaisetkin asiat (jos näytetään ensin kerran, sitten on välissä monta viikkoa niin olen jo ehtinyt unohtaa miten se meni) ja kun olen tosiaan as-piirteinen niin menee hirveästi energiaa sosiaaliseen kanssakäymiseenkin kun yritän koko ajan miettiä miten missäkin tilanteessa kuuluu toimia ja minkä verran saa/pitää kysellä ja mikä taas on liikaa kyselyä.

En tiedä mitä pitäisi tehdä, kun haluaisin kovasti vakituisen työpaikan, mutta en näköjään pärjää yksinkertaisimmassakaan suorittavassa työssä. Olen pitänyt itseäni ihan normaaliälyisenä, peruskoulussa olin matikassa ja äikässä luokan parhaimpia. Ymmärrän siis hyvin ettei työyhteisö voi joustaa loputtomiin tai muut tehdä pitkään ylitöitä yhden hitaan oppijan takia, tuntuu vain kurjalta kun kuitenkin näen itsessäni potentiaalia jos vain jotenkin saisin enemmän aikaa oppia ja päästä sisälle uuteen työpaikkaan.

Tuo työkokeilutyöpaikkasi kuulostaa omituiselta, ristiriitaista palautetta. Älä lannistu siitä, vaan etsi uutta työpaikkaa. Olisikohan sinulle hyötyä uravalmentajien palveluista? Työkkäreilläkin on sellaisia.