Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni vaimo -sarja
04.01.2022 |
Vaikuttaa tosi hyvältä! https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/22/yksi-mies-kaksi-leskea-mieheni…
Onkohan tuo tosiaan ennen koronaa kuvattu ku noin vanha tuo artikkeli alunperin. Miksihän ei oo aiemmin julkastu.
Kommentit (765)
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä Sara Soulie ei sopinut rooliin. Mystisen ja introvertin virottaren rooliin olisi vaadittu ilmeikkäämpää ja silmillään näyttelevää naista, joka herättäisi katsojassa hellyyttä ja vähän sääliäkin.
Sara ei herättänyt kuin ärtymystä, vaikka hänkin oli uhri.
Nyt Evelin oli vaan totinen ja kylmä, eikä Sara saanut rooliin vaadittavaa herkkyyttä esiin yhtään.
Pirjo Lonka sen sijaan mykkänäytteli tosi hyvin ja vaikkei puhunut tunteistaan, ne näkyivät kasvoilta ja silmistä, herkkyys sai katsojan tuntemaan sympatiaa.
Sarjassa ei myöskään avattu yhtään Evelinin ja Ahtin suhdetta, että miten he ovat sen kymmenen vuotta eläneet ”avoliitossa” ja miten Ahti on selittänyt Evelinille Suomen asumiskuviot.
Tässä sarjassa oli paljon hyvää, mutta vikan jakson perusteella sanoisin, että tarinassa oli liikaa aukkoja ja tarina jäi kesken, vaikkei kunnolla jatkunutkaan.
Enemmän olisin kaivannut draamaa ja juonta, enkä ylipitkiä mukataiteellisia kohtauksia.
Esim.oletin loppuun asti, että Katri saa Konnun pyörimään (kun sai rahoituksenkin) ja nimittää Evelinin uudeksi tehtaanjohtajaksi.
Ekoviskoosihypetys typistyi kuitenkin yhtäkkiä ja Katri päätti myydä firman.
Mielestäni Evelinin sulkeutuneita tunteita näyteltiin vallan hyvin. Liian ilmeikäs näyttelijä olisi ylinäytellyt ja pilannut roolin. Evelin esitti kovanaamaa ja ilmeetöntä, suorastaan tunteetonta. Silti oli aivan selvää, että siellä kovan kuoren alla oli hyvin nuori ja syvästi tunteva ihminen. Ettekö te tunne tällaisia ihmisiä? Välillä se tunteellisuus purkautui ja näkyi. Erityisesti loppukohtauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sarjan idea oli todella mielenkiintoinen, mutta toteutus vähän plätsähti. Olisi ollut mukavaa nähdä ja kuulla edes jonkin verran millaista arkea Ahti oli molempien perheidensä kanssa elänyt kaikki vuodet, millaisia selityksiä keksinyt. Tähän viitattiin korkeintaan muutamilla lauseilla.
Kun tämä ei ollut tarina Ahdista ja hänen seikkailuistaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsä. Pitkäveteinen. Haahuilua
Tämä, ikävä kyllä, koska lonka on ihan lempparinäyttelijöitäni. Onneksi tämän voi katsoa areenasta, ja kelata ne pitkät naamankuvaamiset ja muut liian hitaat kohdat pois.
Tällaisille ihmisille Valitut Palat myy ihan varmasti niitä "kirjavalioitaan".
Vierailija kirjoitti:
Hesarissa oli mukava juttu käsikirjoittaja-ohjaajasiskoksista, jotka ovat tämän sarjan takana. Heillä oli ollut hankaluuksia saada sarjalle rahoitusta..! Ja miten suosittu se onkaan, sitähän katsovat "kaikki".
Veljesparven keskellä kasvaneena oli kerrankin kiva lukea sisaruksista, joilla on aivan mahtava suhde :)
Hesarissa oli myös Laura Kytölän arvostelu 9.1 ja se oli aika laimea. Katsojamäärä ei toki kerro sitä, onko sarja katsottu loppuun vain välillä vaihdettu kanavaa :D
Ylen "katsojalukumittaus on pysynyt periaatteessa vuodesta 1987 samanlaisena. Viemme noin 1 100 talouteen mittalaitteet, jotka rekisteröivät tv-vastaanotinten katselun" (lainaus Ylen sivuilta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teidän mielestä oli tämän sarjan sanoma? Anteeksianto ja sovinto? Lähimmäisenrakkaus? Onhan tässä myös vahva poliittista vire EU-maiden välillä; koulutettu ja varakkaampi antaa anteeksi velan köyhemmälle ja kouluttomattomammalle lasten nimissä (tulevaisuus). Suomi maksoi koronatukia EU:lle 6 miljardia ja saa takaisin vain 2 miljardia.
Ymmärtääkseni ohjaaja/käsikirjoittajasisarukset ovat viettäneet lapsuutensa ja nuoruutensa Kumpulassa, vasemmistolaisvaltaisessa lähiössä.
En minä näe tässä mitään suoraa sanomaa, eikä sellaista tarvitse olla. Taide tarjoaa väyliä purkaa jotain solmuja sisällä, vaikka ne eivät ihan vastaisi sitä mitä kokee tai katsoo. Ja jos tämä jotain tarjoaa, niin tunteita. Pettymyksen, rakkauden, pelon, vihan, mustasukkaisuuden, alemmuudentunteen, kunnianhimon.. jne tunteita.
Tunteita oli paljon mutta en kokenut katharsis-ilmiötä. Liian teennäinen ja epärealistinen sarja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli hyvä sarja, itse näin sen tarinana häpeästä ja ulkoisten odotusten mukaan elämisestä vapautumisesta ja sitä kautta itsensä ja rauhan löytämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle jäi tunne, että tähän tarinaan tulee jatkoa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin vasta ensimmäisen osan. Aihe kiinnostava, mutta luulin jotenkin muunlaista toteutusta kuitenkin. Liian verkkainen, turhaa pitkitystä.
Tästä olisi saanut jotenkin tiivimmän tai tunteita olisi luullut nousevan pintaan paljon enemmän. Vai ovatko sitten suomalaiset näin viileän tyyniä, tuli mitä tuli.
Tässähän oli suhteellisen nuoren miehen äkillinen kuolema ja kaksoiselämän paljastuminen. Ja nämä ihmiset vaan kuljeskelevat miltei mykkinä poltellen tupakkaa. Kukaan ei oikein pura tunteitaan mihinkään suuntaan, haahuillaan yksin.
Aleksi sentään itki, mutta sekin yksin. Paitsi Aile tuli siihen kun kuuli itkun.
Tuo oli tosiaan varmaan monelle kuin itsestäänselvä kuvio, että "oikea" vaimo on eri asemassa kuin avovaimo. Vaikka tässä tilanteessa sillä ei luulisi olevan eroa. Tunnetasolla molemmille sekä lapsille yhtä rankkaa.Olet katsonut liikaa amerikkalaisia sarjoja. Nimenomaan tosielämässä ihmiset eivät reagoi kaikkeen niin voimakkaasti, vaan on hyvinkin tavallista, että kuljetaan "mykkinä poltellen tupakkaa". Ja näyttelijäntyön kannalta on kiinnostavampaa ilmaista tilannetta jotenkin muuten kuin huutamalla ja itkemällä, mikä olisi katsojan kannalta pikemminkin tunnetilojen alleviivaamista.
Tämä. Amerikkalaiseen tyyliin ylinäytellään, kaikki on suurta draamaa. Ero esim. japanilaiseen näyttelemiseen on valtava, vähän sama kuin vertaisi tämän vuoden elokuvaa johonkin mykkäfilmiin, missä suurieleisesti huudetaan ja ilmeillään. Ero näkyy ihan kaikissa genreissä, kannattaa vaikka katsoa (mikäli kestää lajityyppiä) kauhuelokuvat Ringu ja Kauna. Niistä on myös amerikkalaiset versiot. Se ei-amerikkalainen näyttely ei ole "eleetöntä" vaan hienovireisempää. Tunteet voidaan näyttää vain keholla tai silmillä, ei suurin voihkauksin ja irvistelyin.
Jep, kun on paljon katsellut aasialaisia tv-sarjoja ja leffoja, niin kyllä tökkää heti amerikkalainen näytteleminen tv-sarjoissa etenkin. Kovastihan joissain palkintogaaloissa jenkeissä yritetään palkita niitä hienovaraisempia näyttelijöitä välillä (McDormand + brittinäyttelijät), mutta ei ne kaupaksi ne leffat jenkeissä mene. Siellä on totuttu ylinäyttelemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä rannalla kuvattu? Kun nuoriso bilettää siinä alussa jossain rannalla missä kalliot.
Mieti samaa?
Kuvattu Marjaniemen rannalla, kallioiden takana Tammisaloon päin. Myös Katrin kämppä on Marjaniemessä, pienen venesataman vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarissa oli mukava juttu käsikirjoittaja-ohjaajasiskoksista, jotka ovat tämän sarjan takana. Heillä oli ollut hankaluuksia saada sarjalle rahoitusta..! Ja miten suosittu se onkaan, sitähän katsovat "kaikki".
Veljesparven keskellä kasvaneena oli kerrankin kiva lukea sisaruksista, joilla on aivan mahtava suhde :)
Hesarissa oli myös Laura Kytölän arvostelu 9.1 ja se oli aika laimea. Katsojamäärä ei toki kerro sitä, onko sarja katsottu loppuun vain välillä vaihdettu kanavaa :D
Ylen "katsojalukumittaus on pysynyt periaatteessa vuodesta 1987 samanlaisena. Viemme noin 1 100 talouteen mittalaitteet, jotka rekisteröivät tv-vastaanotinten katselun" (lainaus Ylen sivuilta).
Yle Areenassa ensimmäinen jakso on käynnistetty 882 023 kertaa. Viimeinen jakso 411 776. Noin puolet on päässyt loppuun asti. Finnpanelin mukaan keskikatsojamäärä viime viikolla tv:ssä oli 557 000.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka Ailen isä on, eikö olekaan Ahti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä Sara Soulie ei sopinut rooliin. Mystisen ja introvertin virottaren rooliin olisi vaadittu ilmeikkäämpää ja silmillään näyttelevää naista, joka herättäisi katsojassa hellyyttä ja vähän sääliäkin.
Sara ei herättänyt kuin ärtymystä, vaikka hänkin oli uhri.
Nyt Evelin oli vaan totinen ja kylmä, eikä Sara saanut rooliin vaadittavaa herkkyyttä esiin yhtään.
Pirjo Lonka sen sijaan mykkänäytteli tosi hyvin ja vaikkei puhunut tunteistaan, ne näkyivät kasvoilta ja silmistä, herkkyys sai katsojan tuntemaan sympatiaa.
Sarjassa ei myöskään avattu yhtään Evelinin ja Ahtin suhdetta, että miten he ovat sen kymmenen vuotta eläneet ”avoliitossa” ja miten Ahti on selittänyt Evelinille Suomen asumiskuviot.
Tässä sarjassa oli paljon hyvää, mutta vikan jakson perusteella sanoisin, että tarinassa oli liikaa aukkoja ja tarina jäi kesken, vaikkei kunnolla jatkunutkaan.
Enemmän olisin kaivannut draamaa ja juonta, enkä ylipitkiä mukataiteellisia kohtauksia.
Esim.oletin loppuun asti, että Katri saa Konnun pyörimään (kun sai rahoituksenkin) ja nimittää Evelinin uudeksi tehtaanjohtajaksi.
Ekoviskoosihypetys typistyi kuitenkin yhtäkkiä ja Katri päätti myydä firman.Mielestäni Evelinin sulkeutuneita tunteita näyteltiin vallan hyvin. Liian ilmeikäs näyttelijä olisi ylinäytellyt ja pilannut roolin. Evelin esitti kovanaamaa ja ilmeetöntä, suorastaan tunteetonta. Silti oli aivan selvää, että siellä kovan kuoren alla oli hyvin nuori ja syvästi tunteva ihminen. Ettekö te tunne tällaisia ihmisiä? Välillä se tunteellisuus purkautui ja näkyi. Erityisesti loppukohtauksessa.
En tarkoittanut ilmeikkäällä kasvojen vääntelyä, vaan silmien kautta tulkintaa ja pieniä mikroilmeitä. Toisaalta Souliesta en pitänyt Metsäjätissäkään, samanlainen kylmä, etäinen hahmo oli siinäkin...
Vierailija kirjoitti:
Kuka Ailen isä on, eikö olekaan Ahti?
No on, etkö ole katsonut sarjaa? Siinähän Katri vaatii dna-testin.
Eiköhän aika harva tavis katsele jotain aasialaisia sarjoja tai elokuvia. Ei kukaan minun tutuistani.
Tekotaiteellista tuo liika hidastelu. Ei nopeampi tempo tarkoita, että tulos olisi silloin huonompi.
Me ihmiset olemme nopeampia oivaltamaan ilman, että olisimme tyhjäpäitä.
Nopea oivaltaja oivaltaa nopeampaa kerrontaa. Ilmeisesti hitaat oivaltaljat tarvitsevat nyt sitten tälläistä hidasta etenemistä. Että varmaan ehtivät käsittää jutun jujun.
Niinhän se on oikeassakin elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän aika harva tavis katsele jotain aasialaisia sarjoja tai elokuvia. Ei kukaan minun tutuistani.
Tekotaiteellista tuo liika hidastelu. Ei nopeampi tempo tarkoita, että tulos olisi silloin huonompi.
Me ihmiset olemme nopeampia oivaltamaan ilman, että olisimme tyhjäpäitä.
Nopea oivaltaja oivaltaa nopeampaa kerrontaa. Ilmeisesti hitaat oivaltaljat tarvitsevat nyt sitten tälläistä hidasta etenemistä. Että varmaan ehtivät käsittää jutun jujun.
Niinhän se on oikeassakin elämässä.
Tämä sarja on tehty hidasälyisille. Kuka nainen ei kymmenessä vuodessa ymmärtäisi että ukko pettää + muut epäuskottavat kuviot.
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö joku minkä maalainen Aleksin näyttelijä on? Kuulostaa niin vieraalta aksentilta puhe. Nimikin on EI-suomalainen.
Tämä. Näyttelijällä on selvä aksentti, ja olen ihmetellyt eikö kukaan muu huomaa, kun täällä on kuitenkin käsitelty näyttelijän puhetta - ettei siitä saa selvää. Hän yrittää ilmeisesti peitellä aksenttia mumisemalla, ja tämä tekee puheesta hyvin epäselvää, ei sinällään ainakaan pelkästään itse aksentti.
Epäloogista, ettei se virolainen vaimo ihmetellyt mitään vaikka Ahti ilmeisesti vietti joulut ja juhlapyhät jne. oikean vaimonsa kanssa. Tai toisinpäin. Eli eivät muka tietäneet toisistaan mitään.
Epäloogista miksi perintöfirman asiat eivät yhtään olleet kiinnostaneet Katria ja hän ei ollut selvillä firman tilanteesta lainkaan. Luulisi edes hiukan kiinnostaneen.
Miksiköhän molemmat naiset olivat allekirjoittaneet tuon asiakirjan kun eivät tietäneet mikä se oli ja mihin nimensä laittoivat.
Epäloogista, että nykyään joku niin tekee.
Alue: Aihe vapaa
En minä näe tässä mitään suoraa sanomaa, eikä sellaista tarvitse olla. Taide tarjoaa väyliä purkaa jotain solmuja sisällä, vaikka ne eivät ihan vastaisi sitä mitä kokee tai katsoo. Ja jos tämä jotain tarjoaa, niin tunteita. Pettymyksen, rakkauden, pelon, vihan, mustasukkaisuuden, alemmuudentunteen, kunnianhimon.. jne tunteita.