Melkein seurustelen
Olen tapaillut yhtä miestä nyt puolisen vuotta. Nähdään säännöllisesti, yhteyttä päivittäin ja hän soittelee mulle joka päivä. Ollaan sovittu jo melko alussa että ei muita. Seurustelusta ei ole kuitenkaan puhuttu ja nyt haluaisin itse ottaa sen puheeksi. Omasta mielestäni tämä on nyt niin lähellä seurustelua, kun se voi olla. Pelottaa kuitenkin kun voisi kuvitella että mies ottaa sen itse puheeksi jos tarpeeksi ihastunut/rakastunut on? On sanonut että on kovasti ihastunut ja olen Ihana ja kaunis, mutta silti pelottaa ettei ole niin tosissaan kuin itse olen.
Ap.
Kommentit (33)
Ihmettelen miksi ette ole puolen vuoden aikana nähnyt toistenne sukulaisia tai kavereita?
Uskon samoin kuin joku toinen edellä eli että mies pitää itsestäänselvänä, että kyse on parisuhteesta, seurustelusta, sitoutuneesta tapailemisesta.
ikävää, kun ap:lta joutuu nyhtämään vastauksia, olisi mielenkiintoista tietää, miten seurustelu hänen mielestään eroaisi nykytilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa että se asia on niin että mies ei kuitenkaan ole täysin tosissaan kun ei itse ole seurustelua ottanut puheeksi
Ap
Sittenhän se selviää sekin niinkuin asiat yleensäkin, keskustelemalla. Rohkeutta vaan toivotan yleensäkin ottaa asioita esille ja keskusteluun, mitä siinä voi menettää? Siten saa totuuden selville. Mutta jos mies ei haluakaan seurustelua, niin tiedät sitten sen. Sen jälkeen sulla on mahdollisuus miettiä, haluatko itse jatkaa miehen kanssa vanhalla kaavalla, jos ei se johda koskaan syvempään. Tai sitten saat iloisia uutisia, että hän haluaa samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa että se asia on niin että mies ei kuitenkaan ole täysin tosissaan kun ei itse ole seurustelua ottanut puheeksi
ApSittenhän se selviää sekin niinkuin asiat yleensäkin, keskustelemalla. Rohkeutta vaan toivotan yleensäkin ottaa asioita esille ja keskusteluun, mitä siinä voi menettää? Siten saa totuuden selville. Mutta jos mies ei haluakaan seurustelua, niin tiedät sitten sen. Sen jälkeen sulla on mahdollisuus miettiä, haluatko itse jatkaa miehen kanssa vanhalla kaavalla, jos ei se johda koskaan syvempään. Tai sitten saat iloisia uutisia, että hän haluaa samaa.
Minä kyllä suosittelisin miettimään, mitä kysyy ja mistä haluaa keskustella. Jos mies tosiaan pitää itsestäänselvyytenä, että nyt ollaan parisuhteessa, niin hän voi pitää kummallisena kysymystä, haluaisiko hän alkaa seurustella. Miehet eivät kokemukseni mukaan myöskään ole innostuneita "hei mikä tää meidän juttu on" -tyyppisista kysymyksistä. Minusta ap:n kannattaisi nyt ihan ensimmäiseksi selvittää itselleen, että miten suhde hänen mielestään muuttuisi, jos se olisi seurustelua, ja sitten sitä kautta löytää ne olennaiset kysymykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa että se asia on niin että mies ei kuitenkaan ole täysin tosissaan kun ei itse ole seurustelua ottanut puheeksi
ApSittenhän se selviää sekin niinkuin asiat yleensäkin, keskustelemalla. Rohkeutta vaan toivotan yleensäkin ottaa asioita esille ja keskusteluun, mitä siinä voi menettää? Siten saa totuuden selville. Mutta jos mies ei haluakaan seurustelua, niin tiedät sitten sen. Sen jälkeen sulla on mahdollisuus miettiä, haluatko itse jatkaa miehen kanssa vanhalla kaavalla, jos ei se johda koskaan syvempään. Tai sitten saat iloisia uutisia, että hän haluaa samaa.
Minä kyllä suosittelisin miettimään, mitä kysyy ja mistä haluaa keskustella. Jos mies tosiaan pitää itsestäänselvyytenä, että nyt ollaan parisuhteessa, niin hän voi pitää kummallisena kysymystä, haluaisiko hän alkaa seurustella. Miehet eivät kokemukseni mukaan myöskään ole innostuneita "hei mikä tää meidän juttu on" -tyyppisista kysymyksistä. Minusta ap:n kannattaisi nyt ihan ensimmäiseksi selvittää itselleen, että miten suhde hänen mielestään muuttuisi, jos se olisi seurustelua, ja sitten sitä kautta löytää ne olennaiset kysymykset.
Minä olen vain ilmoittanut miehille, että en mene sänkyyn ellen seurustele. Minun kokemukseni mukaan miehillä ei ole ollut ongelmia tämän asian kanssa ja on hyvin pian sitten selvinnyt, että kiinnostaako miestä vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa että se asia on niin että mies ei kuitenkaan ole täysin tosissaan kun ei itse ole seurustelua ottanut puheeksi
ApSittenhän se selviää sekin niinkuin asiat yleensäkin, keskustelemalla. Rohkeutta vaan toivotan yleensäkin ottaa asioita esille ja keskusteluun, mitä siinä voi menettää? Siten saa totuuden selville. Mutta jos mies ei haluakaan seurustelua, niin tiedät sitten sen. Sen jälkeen sulla on mahdollisuus miettiä, haluatko itse jatkaa miehen kanssa vanhalla kaavalla, jos ei se johda koskaan syvempään. Tai sitten saat iloisia uutisia, että hän haluaa samaa.
Minä kyllä suosittelisin miettimään, mitä kysyy ja mistä haluaa keskustella. Jos mies tosiaan pitää itsestäänselvyytenä, että nyt ollaan parisuhteessa, niin hän voi pitää kummallisena kysymystä, haluaisiko hän alkaa seurustella. Miehet eivät kokemukseni mukaan myöskään ole innostuneita "hei mikä tää meidän juttu on" -tyyppisista kysymyksistä. Minusta ap:n kannattaisi nyt ihan ensimmäiseksi selvittää itselleen, että miten suhde hänen mielestään muuttuisi, jos se olisi seurustelua, ja sitten sitä kautta löytää ne olennaiset kysymykset.
Minä olen vain ilmoittanut miehille, että en mene sänkyyn ellen seurustele. Minun kokemukseni mukaan miehillä ei ole ollut ongelmia tämän asian kanssa ja on hyvin pian sitten selvinnyt, että kiinnostaako miestä vai ei.
Ok. Eipä se seurusteleminen näytä mitään silti muuttaneen, kun niitä miehiä on kuitenkin useita ollut :-D
Sano tyyliin "Tämähän alkaa tuntua seurustelulta, tuntuuko sinustakin?" Jos mies sanoo kyllä, toteat, että no mehän sitten seurustellaan ja hymyilet päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa että se asia on niin että mies ei kuitenkaan ole täysin tosissaan kun ei itse ole seurustelua ottanut puheeksi
ApSittenhän se selviää sekin niinkuin asiat yleensäkin, keskustelemalla. Rohkeutta vaan toivotan yleensäkin ottaa asioita esille ja keskusteluun, mitä siinä voi menettää? Siten saa totuuden selville. Mutta jos mies ei haluakaan seurustelua, niin tiedät sitten sen. Sen jälkeen sulla on mahdollisuus miettiä, haluatko itse jatkaa miehen kanssa vanhalla kaavalla, jos ei se johda koskaan syvempään. Tai sitten saat iloisia uutisia, että hän haluaa samaa.
Minä kyllä suosittelisin miettimään, mitä kysyy ja mistä haluaa keskustella. Jos mies tosiaan pitää itsestäänselvyytenä, että nyt ollaan parisuhteessa, niin hän voi pitää kummallisena kysymystä, haluaisiko hän alkaa seurustella. Miehet eivät kokemukseni mukaan myöskään ole innostuneita "hei mikä tää meidän juttu on" -tyyppisista kysymyksistä. Minusta ap:n kannattaisi nyt ihan ensimmäiseksi selvittää itselleen, että miten suhde hänen mielestään muuttuisi, jos se olisi seurustelua, ja sitten sitä kautta löytää ne olennaiset kysymykset.
Niin, keskustelemalla kyllä yleensä selviää, millaisen ihmisen kanssa olet tekemisissä ja ollaanko samalla linjalla vai ei. Jos joku on ollut minusta kiinnostunut ja minä hänestä ja asia on otettu puolin tai toisin esille, niin ei siinä kyllä yleensä kumpikaan ole vaivaantunut. Silloin jos on, niin kyseessä on ollut jotain muuta kuin aitoa kiinnostusta tai kiinnostusta mihinkään syvempään. Sen selvittyä on voinut itse päättää, haluaako olla siinä mukana.
Kyse on ehkä ennemminkin siinä, miten asian esittää. Puolen vuoden jälkeen nyt ei mielestäni ole enää "hätiköityä" selvittää suhteen laatua kysymällä, että seurustellaanko me vai onko tämä jotain muuta, Eri asia alkaa selvittelemään sellaisia kolmen viikon jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa että se asia on niin että mies ei kuitenkaan ole täysin tosissaan kun ei itse ole seurustelua ottanut puheeksi
ApSittenhän se selviää sekin niinkuin asiat yleensäkin, keskustelemalla. Rohkeutta vaan toivotan yleensäkin ottaa asioita esille ja keskusteluun, mitä siinä voi menettää? Siten saa totuuden selville. Mutta jos mies ei haluakaan seurustelua, niin tiedät sitten sen. Sen jälkeen sulla on mahdollisuus miettiä, haluatko itse jatkaa miehen kanssa vanhalla kaavalla, jos ei se johda koskaan syvempään. Tai sitten saat iloisia uutisia, että hän haluaa samaa.
Minä kyllä suosittelisin miettimään, mitä kysyy ja mistä haluaa keskustella. Jos mies tosiaan pitää itsestäänselvyytenä, että nyt ollaan parisuhteessa, niin hän voi pitää kummallisena kysymystä, haluaisiko hän alkaa seurustella. Miehet eivät kokemukseni mukaan myöskään ole innostuneita "hei mikä tää meidän juttu on" -tyyppisista kysymyksistä. Minusta ap:n kannattaisi nyt ihan ensimmäiseksi selvittää itselleen, että miten suhde hänen mielestään muuttuisi, jos se olisi seurustelua, ja sitten sitä kautta löytää ne olennaiset kysymykset.
Niin, keskustelemalla kyllä yleensä selviää, millaisen ihmisen kanssa olet tekemisissä ja ollaanko samalla linjalla vai ei. Jos joku on ollut minusta kiinnostunut ja minä hänestä ja asia on otettu puolin tai toisin esille, niin ei siinä kyllä yleensä kumpikaan ole vaivaantunut. Silloin jos on, niin kyseessä on ollut jotain muuta kuin aitoa kiinnostusta tai kiinnostusta mihinkään syvempään. Sen selvittyä on voinut itse päättää, haluaako olla siinä mukana.
Kyse on ehkä ennemminkin siinä, miten asian esittää. Puolen vuoden jälkeen nyt ei mielestäni ole enää "hätiköityä" selvittää suhteen laatua kysymällä, että seurustellaanko me vai onko tämä jotain muuta, Eri asia alkaa selvittelemään sellaisia kolmen viikon jälkeen.
Yritin tuossa edellä nimenomaan vihjata, että ei pidä kysyä "seurustellaanko me vai onko tämä jotain muuta" vaan selvittää ensin itselleen, miten seurusteleminen eroaisi nykytilanteesta ja kysyä sitten niitä asioita, jotka siihen liittyen askarruttavat.
Jos puolisoni olisi aikoinaan kysynyt minulta puolen vuoden jälkeen, että "seurustellaanko me vai onko tämä jotain muuta" niin olisin ollut että WHAT?! Ja sen jälkeen kysynyt, että mitä ihmettä seurusteleminen sitten muuta tarkoittaisi kuin juuri sitä, mitä meillä parhaillaan on.
Tää tuntuu jakavan mielipiteitä milloin on seurustelua ja mikä tapailua. Kovinkaan paljoa se ei muuttaisi sitä mitä nyt ollaan, olisi vain varmuus että ollaan asian kanssa samalla aaltopituudella. Silti mielestäni se ei ole seurustelua ennenkuin siitä yhdessä on puhuttu. Eri asia jos olisi vaikka tavattu ne kaverit ja vanhemmat. En varmaan siksi ole silti ihmetellyt tuota, koska meillä on vähän välimatkaa ja ehditään nähdä vain viikonloppuisin.
Ap.
Rikot sääntöjä. 1v tapailua, 3v seurustelua, 2v kihloissa, 2v naimisissa ja sitten lapsi.
Olet säälittävä jos jo 6kk sisään halua miettiä seurustelua