Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suhde arkistunut liikaa

Vierailija
04.01.2022 |

Kannattaako vain luovuttaa, kun kokee olevansa toiselle pelkkä itsestäänselvyys ja seurustelua on kestänyt vasta noin vuoden. Tapaamiset ovat harventuneet murto-osaan entisestä, mitään yhteisiä kivoja juttuja ei enää keksitä, vaan suurin osa ajasta möllötetään sohvalla nettiä selaten. Olen itsekin passivoitunut tapaamisten ehdottamisessa (kyllä, oma vika!), koska koen että seurani tulee aina viimeisenä kaiken muun jälkeen miehen arvojärjestyksessä. Muutos suhteen alkuaikoihin on suuri ja siksi olen hämilläni. Ikään kuin nyt kun suhde on ns. vakiintunut, siihen ei enää tarvitse panostaa miehen mielestä lainkaan ja mun pitäisi olla tyytyväinen, vaikka emme tapaa kuin kerran viikossa ja lopun ajan mies istuu kotonaan katsomassa videoita ja juomassa kaljaa.

Kuulostanko minä teistä vaativalta? Sellainenkin kyllä olen, en sitä kiellä. Ihmettelen vain, kun minusta meillä oli hauskaa ainakin ensimmäiset puoli vuotta. Sen jälkeen suhde vähitellen lipsui nykyiseen malliin, joka ei ainakaan itselleni tunnu hyvältä tilanteelta. Kuitenkin kaipaisin enemmän kumppania, enkä satunnaista tapailusuhdetta :(

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
04.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, ette vaan kuulosta yhteensopivilta. Sitä on vaikea pakottaa jos ei vaan tiettyä kemiaa ole ja yhdessäolo tuntuu vaikealta, kokemusta on. Siinä ihan sama mitä tekemistä yrittää yhdessä keksiä, se tuntuu väkisin väännetyltä.

Vierailija
22/23 |
04.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Seitsemän vuoden kokemus moisesta miehestä. Mun neuvo tän kokemuksen jälkeen: EROA! NYT! Ei tuo tule muuttumaan kuin huonompaan suuntaan.

Miksi jäin niin pitkäksi aikaa tuollaiseen suhteeseen? Näin toisessa paljon hyvää ja jäin odottamaan, että tulisi kuorestaan ulos. Suhteen alussa tapahtui myös isoja menetyksiä miehen lähipiirissä ja ajattelin hänen käytöksensä olevan tapansa surra. Ei ollut, ei muuttunut (kuin huonompaan), ei häntä vaan kiinnosta muut kuin hän itse ja hänen tarpeet. Osa ihmisistä valitettavasti vain on tällaisia vajavaisia.

Voit yrittää perinpohjaista keskustelua, mutta jos ei pysty keskustelemaan (sinun / olosuhteiden syyttäminen kaikesta ei ole rakentavaa keskustelua) niin älä tuhlaa elämääsi vaan jatka matkaasi. Parempi yksinkin kuin kivireen kanssa, joka negatiivisuudellaan myrkyttää ympäristönsä.

Terveisin N44

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
04.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun miestä ei kiinnosta ainakaan mikään tekeminen, ei edes seksi. Puhumiseen hänestä ei ole. Ei halunnut viettää jouluakaan minun kanssa, koska sellainen kuulemma ahdistaa.... Te tai puhu nyt sellaisen kanssa jotain... Olen jättänyt monet kerrat, mutta aina mies on pitkänkin ajan päästä kiemurrellut takaisin ja esittänyt hetken muuttunutta......En ymmärrä... Eikö olisi hänellekin parempi olla ilman minua, kun ei kerta minun kanssa oleminen kuitenkaan kiinnosta.

Ikävää :(

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän yhdeksän