Onko juoksulenkki 5 km / 30 min "mitään"?

Puolituntia liikuntaa riittää. Ja kun sen tekee 2-3 x per viikko niin sillä kunto säilyy ja jopa paranee, varsinkin aloittelijoilla. Jos 5km olet jaksanut juosta yhteen menoon, niin kunto on jo hyvä. Juostessa hyvä tekniikka sekä alkulämmittelyt on tärkeitä jotta polvet pysyy kunnossa.

Välillä voit myös tehdä kävelylenkkiä vähän pitempään esim 1h

Kaikki liikunta on aina parempi kuin mitään. Itse on en juurikaan juokse tuon pidempiä lenkkejä. Intervalleja, eli vuorotellen juoksua ja kävelyä, teen pidempiäkin.

Mikä tahansa urheiluun tms. käytetty aika on aina pois jääkaapin äärestä. Se lienee suurimman osan tavallisen liikkujan treeneistä tärkein merkitys, koska kaloreita mitä suuhunsa laittaa ei saa mitenkään urheilulla kulutettua. Mikä tahansa ajanviete, joka vie pois napostelusta (jääkaapin läheisyydestä) on hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain harva aikuinen ihminen oikeasti jaksaa juosta tai edes hölkytellä yli 20 min kerrallaan. On siis valtavan hyvä tulos että jaksat.

No nyt kyllä meni satuilun puolelle.

Surkea kunto ja/tai sisu on jos 20min juoksua ei onnistu ollenkaan.

Kyllähän tuon juoksee ylipainoinen vetelyskin ihan vain päättäväisyydellä.

” sitä suu puhuu, mitä sydän on täynnä”💔

Otan osaa pahaan oloosi.

Suosittelen lenkkeilyä🤘

Kyllä se on mitään, hyvin vahvasti. Sekin olisi mitään että kävelisit 30 minuuttia, mutta tuo on jo liikuntaa.

Hieno homma jos ei tunnu miltään, se tarkoittaa että olet kunnossa. Et ehkä huippu-urheilijan kunnossa, mutta silti erittäin hyvässä kunnossa joka sallii sinun elää terveenä täysipainoista elämää.

Olen itse huomannut viime vuoden aikana selvästi, että pienikin liikunta on todella paljon parempi kuin ei mitään. Ihan vaikka 10 minuuttia jotain sykettä nostavaa illalla parantaa minulla levon aikaisia mitattavia arvoja selvästi, ja olen aamulla levänneempi ja paremmalla tuulella. Älykelloa käyttäessä näkee lukemista selvästi eron, ja pidemmällä aikavälillä se tuntuu olossakin.

5km kävelykin päivittäin on jo erittäin hyvä verrattuna nollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain harva aikuinen ihminen oikeasti jaksaa juosta tai edes hölkytellä yli 20 min kerrallaan. On siis valtavan hyvä tulos että jaksat.

No nyt kyllä meni satuilun puolelle.

Surkea kunto ja/tai sisu on jos 20min juoksua ei onnistu ollenkaan.

Kyllähän tuon juoksee ylipainoinen vetelyskin ihan vain päättäväisyydellä.

Kyllä, siinä pitää päästä yli vaan siitä tunteesta että nyt sydän stoppaa. Kannattaa kuitenkin ensin tarkastuttaa oma sydänterveys että voi rääkätä itseään.

Ihmiset aina turhaan miettii "riittääkö tää liikunta mihinkään?". KAIKKI liikunta on plussaa. Vaikka korttelin ympäri kävely. Ilon kautta!

Siis olen vakavasti sitä mieltä, että nämä itsekuri- ja rääkkäysintoilijat ovat tehneet kansanterveydelle enemmän pahaa kuin suklaatehtailijat. Heillä on tuolta viime vuosisadan puolivälistä ollut suosikkimantrat, että sen kun syöt itsekurilla vähemmän kuin kulutat ja liikunnan pitää tuntua pahalta, muuten ei tehoa. Nämähän eivät todistetusti ole totta, vaan alisyömällä ja ylikuntoilemalla saa nopeasti ajettua itsensä seinään. Sitten sydän hakkaa jo sängystä noustessa ja hirveä nälkävelka pistää ahmimaan. Liikkumaton ihminen palaa nopeasti vanhoihin tapoihinsa, joilla sentään selviää arkipäivästään.

Itsekin sain ysärillä rasitusvamman, kun vanhanaikainen valmentaja tolkutti että älä ruikuta, tee vaan, kuuluukin sattua. No, sattui siksi että jänne oli paukahtamassa ja paukahtikin sitten.

Kyllä liikunnan oikeasti pitää tuntua hyvältä, syömisen samoin. Ei saa jatkuvasti kärsiä eikä olla nälkä. Maksimisuorituksia yritetään sellaisina päivinä joina se tuntuu hyvältä, ja silloinkin pitää tuntea vain hyvää lihaskipua ja väsymystä. Se on sitä oikeaa liikuntaa, jota pystyy jatkamaan läpi eliniän, ja silloin se on tehokkaimmillaan.

Tuohan on suht reipasta kävelyä, ei kyllä juoksuksi voi mainostaa, korkeintaan kevyttä hölköttelyä.

Mulla on nyt niin huono kunto (tai jotain muuta häikkää syykkeessä) että pelkästä arkiolemisestakin tulee aktiivisuusrannekkeeseen että kardiologinen kuorma korkea

Tavisliikkujalle talvikeleillä oikein hyvä vauhti. Urheilijalle ei.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on nyt niin huono kunto (tai jotain muuta häikkää syykkeessä) että pelkästä arkiolemisestakin tulee aktiivisuusrannekkeeseen että kardiologinen kuorma korkea

Tämä on todella tärkeä huomio. Itselläni oli näin vauvavuoden aikana. Ilmeisesti nukuin niin vähän ja huonosti, että keho oli koetuksella jo arkipäivän askareissa. Silmissä musteni, kun nousin portaita, vaikka harrastin vielä raskauden aikana maastojuoksua.

Tuntui hiton pahalta, kun sekä puoliso että neuvola vihjailivat ja ehdottelivat, että kannattaisi harrastaa liikuntaa niin jaksaisi paremmin. Että ei kannata antaa periksi ja jäädä sohvalle. Ja ketut. Heti kun aloin saada yhtenäisiä öitä ja 8 tunnin unia, alkoi luonnostaan tehdä mieli liikkua.

Onneksi on näitä älyrannekkeita. Tarkkailkaa itseänne, selvittäkää miksi keho on kuormittunut. Terve keho haluaa liikkua, jokin on pielessä jos siihen tarvitaan tuskaa ja pakottamista.

Mulla tavoitteena 5km ihan vaan hölkäten ilman kävelypausseja, ajasta viis. Joten on se jotain!

Lenkien pituutta vaihtamalla voi kehittää monia asioita, kuten esimerkiksi:

- Maksiminopeutta

- Vauhtikestävyyttä

- Peruskestävyyttä

Se "juoksukunto" eli peruskestävyys nousee parhaiten, kun juoksee matalalla sykkeellä (130-140) reilun tunnin lenkkejä.

Noi viiden kilometrin pyrähdykset ovat tietenkin hyödyllisiä, kun niissä yleensä vetää hieman kovempaa ja eri ominaisuudet kehittyvät kuin peruskuntoa kasvattavalla lenkillä. Joku matalasykkeinen 5km lenkki on lisäksi hyvä palautumiseen, mutta peruskunnon kasvattamiseen siitä ei ole, ellet ole ensimmäistä kertaa 20 vuoteen menossa juoksemaan.