Asiakaspalvelutyö ja vapaa-ajan tilanteet...

Onko kellään kokemusta siitä, kun asiakaspalvelutyö ja vapaa-ajan tilanteet törmäävät toisiinsa?
Itselläni on sattunut seuraavanlainen episodi: naapurissa asuva sekopäämummo tuli kertaalleen parkkipaikalla jotain huutamaan minulle. Huusin takaisin. Sekopäämummo oli tunnistanut minut kun olen töissä eräässä liikkeessä, jossa myydään kuluttajille palveluja. Oma työminä ja kotiminä on melkoisen erilainen. Työminä on se ystävällinen asiakaspalvelija. Kotiminä on äreä ja kiukkuinen, huudan taatusti sekopäämummolle takaisin jos huutaa minulle omalla vapaa-ajalla.

Sekopäämummo oli valittanut esimiehelleni. Esimieheni on valitettavasti hyvin ruskeakielinen ihminen, joka nuolisi mummon hanurin kyllä oitis putipuhtaaksi. Noh esimiehen puhutteluun. Esimiehen kanssa tuli huutoriita, kun idiootti ei tajua sitä ettei vapaa-ajalla tarvitse olla ystävällinen perseennuolija.
Valitin esimiehen toiminnasta luottamushenkilölle ja esimiehen esimiehelle. Asiasta tuli isompi palaveri. Onneksi ravintoketjussa ylempi esimies oli järkevämpi ja totesikin, ettei työnantaja voi vaikuttaa siihen, miten vapaa-ajalla käyttäytyy.