Rehellisesti: mitä ajattelet kun joku punastuu?

Niinpä niin, että ilmeisesti sillä on tunne-elämää ainakin jossain määrin. 

Musta se on vaan sympaattista, tykkään heti ihmisestä enemmän.

Että häkeltyi jostakin, mitä näki tai kuuli. Ihastus tai vihastus. Tai jokin muu jännitys.

En tee numeroa, koska tiedän, miten kiusallinen vaiva punastelu on. Minulle on aina naureskeltu suureen ääneen punasteluitani, eikä se ainakaan auta asiaa.

En ajattele yhtään mitään. Pysyn rauhallisena.

Ei ole ruman näköistä.. ihan normaalia.

Etenkin nuorempana kärsin jatkuvasta punastelusta ja tuntui todella nöyryyttävältä, kun muut siitä huomauttelivat ja ilkkuivat. Niinpä kun näen jonkun punastuvan, haluan yrittää tehdä tilanteesta mahdollisimman helpon tälle, jatkaa keskustelua kiinnittämättä huomiota punastumiseen tai jos toinen itse ottaa sen puheeksi ja on vaivautunut, osoittaa etten tuomitse häntä. Toisaalta mietin, että ehkei pitäisi kuvitella muiden kokevan punastumista yhtä vaikeana asiana kuin se on ollut mulle, mutta jokatapauksessa koitan toimia niin ettei toisen tarvitse kiusaantua tilanteessa enempää.

Olen aina ihmetellyt miksi punastumisesta pitää huomauttaa. Itsellä oli tämä vaiva nuorempana ja monia kertoja siitä piti huomauttaa, siis ihan aikuisten vaikka olin silloin teini. Jopa opettaja saattoi huomauttaa koko luokan kuullen asiasta kysyttyäni minulta ensin jotain teineille todella noloa, joka ei liittynyt millään lailla opetukseen.

Miksei vaan voi antaa sen asian olla, tavallaan ignoorata koko jutun.

En ymmärrä miksi punastumista voisi pitää kiusallisena vaivana? Onko vaikka kilpirauhasen liikatoiminta kiusallista? Yksi työkaveri sanoi aina kaikille, et taas vaihdevuodet aiheuttaa kuumotusta. Ei sitä edes huomannu. Hänestä itsestään tuntui siltä, että naama on punainen. Mutta so what, oli syy mikä tahansa.

En muista että olisin ikinä nähnyt kenenkään punastuvan. Onkohan se kaikille edes mahdollista.

Mun ihastukseni kohde punastelee, mutta en oikein tulkitse sitä mitenkään. Mielestäni se on söpöä, mutta ei se minuun liity mitenkään, sillä tunne ei ole molemminpuolinen. Ehkäpä ihastukseni tunteet jotenkin välittyvät vain helposti ulospäin eri asioista.

Minä punastun helposti. Ja siis olen aina vähä punainen, couperosaa kai ja ohut iho tms.

Minusta tuntuu todella pahalta kun joku huomauttaa punoituksesta. Älkää tehkö niin. Minusta se tuntuu erittäin ikävältä. Enkä ymmärrä miksi toisen ulkonäköä pitää kommentoida.

Siihen tottuu itse ainakin vanhempana ja voivoi jos jotain häiritsee.

Ihmisille ominaista.

"Yksikään eläin ei kuitenkaan punastu samasta syystä kuin ihminen. Meillä kasvojen punaiseksi lehahtaminen viestii häpeän tai nolouden kokemuksista, kainoudesta, esiintymisjännityksestä tai jopa flirttailusta.

Jotkin eläimet, esimerkiksi koirat, voivat kokea hämmennyksen tai nolouden tunteita. Ne eivät kuitenkaan reagoi tilanteeseen punastumalla."

Ei ole noloa. Noloa on jos joku huomauttaa siitä!

Toivon että kyse on häpeän, nolouden kokemuksista, kainoudesta tai esiintymisjännityksestä, mutta ei ainakaan flirttailusta. :D

Minä katsoin kerran käytävän toisessa päässä poispäin kävelevää huomiotaherättävän komeaa miestä takaapäin, ja sitten näin, kun häntä vastaan tullut nainen tuli vastaan minua, ja hän oli punainen. Olin varma, että hän oli punastunut tuon huomiotaherättävän komean miehen takia.

Hei, boom-boom-boomeri, jäitä hattuun, ota coolimmin.

Vierailija kirjoitti:

Mun ihastukseni kohde punastelee, mutta en oikein tulkitse sitä mitenkään. Mielestäni se on söpöä, mutta ei se minuun liity mitenkään, sillä tunne ei ole molemminpuolinen. Ehkäpä ihastukseni tunteet jotenkin välittyvät vain helposti ulospäin eri asioista.

Mullakin oli punasteleva ihastus (tapailukumppanini), oli maailman söpöintä <3 Mutta ei se hänelläkään ihastumiseen liittynyt, vaikka ajattelin niin aluksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ihastukseni kohde punastelee, mutta en oikein tulkitse sitä mitenkään. Mielestäni se on söpöä, mutta ei se minuun liity mitenkään, sillä tunne ei ole molemminpuolinen. Ehkäpä ihastukseni tunteet jotenkin välittyvät vain helposti ulospäin eri asioista.

Mullakin oli punasteleva ihastus (tapailukumppanini), oli maailman söpöintä <3 Mutta ei se hänelläkään ihastumiseen liittynyt, vaikka ajattelin niin aluksi.

Älä nyt ainakaan mene sanomaan punastelijalle "oot niin söpö kun punastut". Itselleni kävi niin, että tapailumies kiusoitteli minua punastumisesta ja hehkutti "söpöyttäni" - itse tunsin olevani todella ruma helottavan naamani kanssa ja halusin vajota maan alle. Tuntui todella nöyryyttävältä.

- ap

Tunnen myötätuntoa koska punastelen itsekin herkästi. Jos joku punastuu, koitan viedä huomion itseeni.