Onko teillä erikoisia kykyjä?

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 10:13"]

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 10:11"]

Siis mitä tuo näkökentän sumentaminen oikein tarkoittaa???

[/quote]

Mä osaan myös tuon ja mulla se tarkoittaa sitä, että vaikka katson kauas, tarkennan kuten katsoisin lähelle, tai toisinpäin. Tällöin kohteet näkyy sumeina. 

[/quote]

Aaa, ok. Eikö tuo ole ihan perustaito? Tai siis, luulin että kaikki osaa tän. :D

Kyky ottaa vastuu omasta toiminnasta, jopa pyytää anteeksi jos on aihetta.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 10:04"][quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 09:12"][quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 09:09"]

Noo ilmeisesti jotkut eivät osaa sumentaa näkökenttää. Mies ei vieläkään usko että teen tätä.... :D

[/quote]

Miltä sä näytät ulospäin kun teet sen? Mulle sanottiin että oon ihan aineissa, kaikki tuli vahtaamaan ympärille. Miten joku ei muka osaisi sitä?
[/quote]

Sama ^^ Uhkasivat viedä seuloihin, kun lastenkodilla ollessa tein tota :'D Ja siis ikinä en ole mihinkään aineisiin koskenut, en edes tupakkaan. Mihinkään. Jotkut sano, että näytti siltä, että mun silmät ''lasittu'' ja olin henkisesti ihan jossain muualla, vaikka fyysisesti olinkin siinä. Osaan myös ''tärisyttää'' silmiä silleen todella nopesti, puolelta toiselle.

t. teini
[/quote]

Nyt tulee pitkä kommentti :D

Minulle on myös useamman kerran iskenyt tunne, että nyt ei oo kaikki ok. Viimeisin oli ihan viikko sitten. Tuli tunne, että mun poikaystävän pelikaverilla (pelailevat netin kautta räiskintäpelejä, ei ole ikinä tavannut tätä ihmistä livenä, asuu noin 400km päässä täältä, en ole ikinä edes sanonut sille ihmiselle ''hei'') ei ole kaikki ok. En saanut sitä tunnetta pois, vaan lopulta pakotin laittaa poikaystävän viestiä tälle. Mitään ei kuulunut, joten poikaystävä soitti tälle. Saatiin tietää, että pelikaveri oli just tuntia kahta etukäteen joutunut sairaalaan, saanut jonkun kohtauksen, vissiin veli vastas puhelimeen tms en ole ihan varma. Kaveri oli jo hoidossa, mutta vielä silloin huonossa kunnossa.

Toinen oli sit paria kuukautta aiemmin tuli tunne, että pitää herättää poikaystävä. Tämä asuu jo yksin omassa asunnossaan ja oli sanonut menevänsä päiväunille. Joskus tunteja aikaisemmin oli sanonut tekevänsä ruokaa joskus tänään. Oli sit ihan pakko herättää tämä, soitin niin monta kertaa tämän puhelimeen, että heräsi. Tällä oli ollut pizza uunisa ja pizza kärysi jo ihan kunnolla. Palohälytin oli just paria päivää aikaisemmin revitty katosta, koska se oli alkanut huutamaan ja kukaan ei ollut vielä muistanut laittaa sitä takaisin. En tiedä miten iso juttu tosta olisi voinut tulla, mutta poikaystävä kiitti herätyksestä.

Viime kesänä mun sisko, ala-asteella oleva, lähti lenkille meidän terrierin kanssa. Olin muutenkin jo vähän lenkkiä vastaan, koska sisko tykkää käyttää koiraa uimassa ja koira ei oikein tottele vapaana ollessa. Siskolla ei ollut tuolloin puhelinta, mutta tuli tunne, että nyt on pakko löytää sisko ja koira. Sisko ei ollut kertonut minnepäin lähtee lenkille, mutta lähdin suoraan n. 3km päässä sijaitsevaan metsään, jonka toisella puolella on järvi. Juoksin koko matkan sinne. Kerkesin kävellä/hölkätä/juosta noin kilometrin metsässä polkua (ajattelin jo, että miks oon täällä, varmasti siskolla on kaikki ok), kun tulin suolle ja kuulin siskon huutavan minulle. Oli päästänyt koiran vapaaksi jo tässä vaiheessa, vaikka järvi olisi vasta n. kilometrin päässä. Koira, vesihulluna, juoksi suoraan suohon ja sisko oli mennyt hädissään perään. Sisko oli uponnut vähän yli reiteen suohon, ei uskaltanut mennä pidemmälle, muttei myöskään päässsyt enää pois ja koira oli vähän edempänä pää enää pinnalla. Revin risuja ja puun oksia (metsässä oli just kaadettu paljon puita ja siks niitä löytyi hyvin, onneksi!) suolle ja sain nostettua pikkusiskon ylös suosta ja sit pelastettiin koriakin. Ei kumpikaan lähtenyt lenkille tuon jälkeen ja sen huudon määrä, mitä sisko sai, kun vanhemmille selvis mitä on tapahtunut.

Eli jotenkin vaistoan noita vaaratilanteita. Noita on useampiakin, muttei viitsi kertoa enempää, koska tästä tuli jo piiitkä kommentti.

t. teini

Pystyn käsittelemään erittäin kuumia astioita, esineitä. Tunnen kipua mutta pystyn sivuuttamaan sen tiputtamatta astioita maahan. Tunne on kuumotusta eikä niinkään kipua.Kuumat kattilat pystyn nostamaan liedeltä ja tyhjentämään veden ilman patalappuja.

Kylmää taas en kestä yhtään, jos vaikka tarvii ottaa jääpaloja ja laitaa niitä lasiin tunne hirveää kipua. Telepatiaa joidenikin ihmisten kanssa.

Mä osaan heiluttaa korvia, vetää kielen keskiosan taakse niin että vaan kielen reunat näkyy. Lisäksi osaan puhua kielillä ja selittää niitä.

Osaan syödä hampurilaisen suttaamatta joka paikkaa.

up

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 08:36"]

En tiedä, onko tämä nyt mikään kyky, vai puhdasta sattumaa, mutta viimeisen parin vuoden aikana, kun näen odottavan parin, tuijotan heitä hetken kasvoihin ja pystyn sitten sanomaan: "nuo saavat (esim) pojan". Olen siis arvannut jokaisen odottajan lapsen sukupuolen oikein. Minun täytyy nähdä molempien vanhempien kasvot, jotta voin "nähdä" kumpi sieltä on tulossa. Joskus myös pelkästään äidin kasvojen näkeminen riittää, mutta yleensä tarvitsen molemmat. Veikkaukseni ovat osuneet sen verran nappiin (eli joka kerta oikein), että eilen eräs ystäväni sanoi minulle:" ja sinä vauvakuiskaaja et kerro mulle kumpaa odotan, haluan sen olevan yllätys!" (Ei siis vihaisesti sanonut, ja naurettiinkin asialle). No, lupasin olla kertomatta, mutta "tiedän" tosiaan kumpi sieltä tulee.. :-)

[/quote]

VITTU MITÄ PASKAA.

Ei. Olen täysin kyvytön.

Mutta kyykkyjä minä teen! Ja paljon. Sen takia minulla onkin nyt todella piukka perse.

Minäkin osaan tuon näkökentän sumentamisen!

Näen paljon unia ja muistankin niistä suurimman osan vielä aamulla. Pystyn heräämisen jälkeen tietoisesti jatkamaan unta siihen mihin se jäi, tosin en tiedä voiko tätä nyt erityisesti kyvyksi sanoa?

Lisäksi olen aina (niin kauan kuin muistan) ollut sellainen, että yhtäkkiä saatan ajatella vanhaa ammattikoulukaveria - mitä sille kuuluu, onkohan sillä vielä oma hevonen? Sitten jossain ollaankin sattumalta nähty ja vaihdettu pikaiset kuulumiset, niin kaveri onkin sanonut että joutui viemään hevosensa lopetettavaksi aikaisemmin samalla viikolla. Kummallista, niin kummallista.

Yleensä on ihan pieniä, mitättömiä juttuja, esimerkiksi monesti olen ajatellut mitä keskustelukaveri sanoo seuraavaksi ja niin onkin sitten tapahtunut. Kerran puhuttiin kaverin kanssa erilaisista ihmisistä ja kun nykyään harvemmin nähdään, hän alkoi kertomaan itsestään ihmisenä. Siinä puhetta kuunnellessa mieleeni tuli sana "boheemi" ja kuinka ollakaan seuraavassa lauseessa hän kertoi olevansa omasta mielestään hyvinkin boheemi kaupunki-ihminen.

Viimeisin isompi vastaavanlainen juttu tapahtui, kun ajattelin omaa puolisoani - oli yötä vasten lähdössä ajaan 300 kilometrin päästä kotiin. Tuli outo tunne, että toivottavasti kaikki menee hyvin kun pitkä matka edessä ja vielä yöaikaan. Aamulla viiden aikaan tulikin Whatsappiin kuvaviesti lunastukseen menevästä autosta ja keulaan juosseesta hirvestä. Auto oli hirven lisäksi ainut joka koki fyysisiä vammoja. Onneksi.

En usko mihinkään yliluonnolliseen, enkä oikeastaan ajattele näitä sattumia ennen kuin taas osuu kohdalle. Erikoista. Tai sitten ei?

Tää itseasiassa hyvä aloitus! Itse osaan tärisyttää silmiä silleen nopeasti ja kans sumentaa näkökentän. Ui juma, tein sen nytkin, väsyneenä ja vahingossa.😅 Mut tosta silmien tärisyttämisestä sen verran että olen osannut sen jo varmasti koko ikäni. Ja aina, aina kun menen uuteen paikkaan (esim kouluun) tai tutustun johonkin, heistä kukaan, ei kukaan ole osannut tätä! :0

Ja varmaan joka viikko pyytävät minua näyttämään taitoni. :D

Vierailija kirjoitti:

Noo ilmeisesti jotkut eivät osaa sumentaa näkökenttää. Mies ei vieläkään usko että teen tätä.... :D

Eikö? Erikoista.  Kyllä minä vaan osaan.

Mä olen helkkarin hyvä olemaan tekemättä yhtään mitään.

Käytän mun jalkoja melko taitavasti, kotona paljonkin jos kädet ovat täynnä niin jaloilla sitten avaan kaappeja ja nostan tavaroita. 😂