Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa niin että sekoan varmasti kohta. :(
20.04.2015 |
Eikä ole ketään kenelle puhua! Tuntuu että kaikki kaatuu yhdellä kertaa niskaan... Raha-asiat, asuntoasiat, parisuhde, sukulaiset, oma lapsuus traumatisoi...
En halua kovin yksityiskohtaisesti ruotia asioitani täällä, mutta kaipaan neuvoja kipeästi. Koen siis olevani todella yksinäinen ja masentunut. Pienten lasten kotiäitinä vielä tällä hetkellä, joten olisi hyvin tärkeää saada pää nopeasti kuntoon, ihan jo lapsia ajatellen. Usein mietin ja syyllistänkin itseäni miksi olen ylipäätään halunnut lapsia tällaiseen tilanteeseen. Mutta näin syväksi masentuneisuus on muuttunut vasta toisen lapsen synnyttyä ja muutettuamme eri paikkakunnalle, syrjään ns.tukiverkostosta.
En koe olevani henkisesti yhtä vahva ja energinen kun "pitäisi olla". Olen todella herkkä, paljon ajatteleva ja ahdistun helposti. Tällöin lamaannun enkä meinaa saada mitään aikaiseksi. Haaveilen vaan siitä että jonain päivänä asiat kääntyvät vielä paremmaksi. Mitä voin tehdä?! En kehtaa myöntää kenellekään todellista tilannetta. Onneksi mieheni on ihan täysipäinen ja henkisesti kunnossa. Hän onkin ainoa tukeni ja turvani, sekä hyvä ja osallistuva isä lapsillemme, mutta pelkään kauanko hänkään jaksaa katsella tällaista vätystä. Läheisiä ystäviä ei ole, johtuen osittain omasta vetäytyneisyydestäni ja taustoistani.
Kommentit (7)
Soita
Mielenterveysseuran valtakunnallisen kriisipuhelin 010 195 202 ma–pe klo 9–06, la klo 15–06 ja su klo 15–22.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisen löysin, saiskohan tuolta jutteluapua
(Vertaistukea masentuneille äideille)
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 23:00"]
Varaa lääkärille aika, vai oletko jo hoidossa? Masennusta voidaan hoitaa, jos sulla se todetaan. Voimia!
[/quote]
Olen nuorempana, ennen parisuhdetta ja lapsia, käynyt useamman vuoden keskustelemassa ja minulla oli tuolloin mielialalääkityskin. Rankkoja kokemuksia lapsuudessa, sekä koulukiusattuna elämistä usean vuoden ajan, jotka vaikuttavat identiteettiini vielä tänäkin päivänä, vaikka kuinka yritänkin keskittyä vain tähän päivään. Luulin jo päässeeni kaikesta yli, mutta omien lasten synnyttyä olen samalla taas alkanut alitajuisesti ruotia omia lapsuuden kokemuksiani. Lisäksi tämä kaikki muu, raha- ja asuntokuvio vie voimia.
Täytyy yrittää ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä jälleen terapiaan. Häpeän vain. Takaraivossa on myös pelko että anoppini saa jotain kautta tietää asiasta. Hän on todella kärkäs mielipiteissään ja ennenkin lytännyt minut täysin masennustaustani vuoksi. Ei ole oikeastaan koskaan uskonut pärjäämiseeni. Koen hänet hieman uhkaavana, vaikka tiedänkin pohjimmiltaan tarkoittavan hyvää. Hänestä tulee vain vahvasti mieleen sellainen koulukiusaajahenkinen ihminen, eli juuri päinvastainen mitä itse olen.
Kuulostat fiksulle ja mukavalle tyypille! En oikein osaa auttaa mutta toivon että saat asioitasi järjestymään. Jos tuntuu että sekoatniin mene ihmeessä lääkäriin!, täällä nyt väsyneitä mammoja näköjään kun ei kukaan vastaa.
Jos oot ollut aiemmin terapiassa niin varmaan jatkoa järjestyy helpommin. Kannustan sua lasten ja perheenkin takia lähtemään hoitoon.
Antaisin piutpaut tuollaiselle anopille ja hänen typerille mielipiteilleen. Olet rohkea kun haet apua!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskusteluapu voisi olla hyvä ratkaisu. Muista myös levätä tarpeeksi. Päivä kerrallaan. Voimia ja siunausta <3
Varaa lääkärille aika, vai oletko jo hoidossa? Masennusta voidaan hoitaa, jos sulla se todetaan. Voimia!