Tein juuri erittäin suuren loppuelämääni koskevan päätöksen
Päätin odottaa siihen asti, että nuorin lapsi on 18v miehen haluttomuuden paranemista. Eli 17 vuotta. Tai siis ei mies edes ole kovin haluton, mutta ei vain pidä minua haluttavana naisena enää. Jos kerran avioliiton tarkoitus on perhe, itse en sitä tule tästä syystä rikkomaan niin kauan kuin on alaiköisiä lapsia taloudessa.
Kommentit (55)
Miksi tuhlata se yksi ja ainut elämä tuollaiseen?
Koska on mennyt lupaamaan myötä ja vastamäessä. Ja mennyt pari lastakin tekemään. Ap
Seksi on osa parisuhdetta, mutta VAIN osa. Ihan järkevän päätöksen olet tehnyt. Kun perheessä on pieni lapsi, ei seksi läheskään kaikilla ole ykkösasia. Mieskin voi olla yksinkertaisesti vain väsynyt, jos yöt nukkuu huonosti ja päivät on töissä. Mäkättävä ja painostava vaimo päälle, niin vähemmästäkin halut katoaa. Antakaa ajan kulua ja lapsen kasvaa, jo 5 vuoden päästä tilanne voi olla aivan toinen.
Niinpä. Kuten jo sanoin, olen itsekin käyttäytynyt erittäin huonosti ja ongelmaa on "käsitelty" erittäin epäkypsästi kummankin toimesta. Eikä tässä edes olla oltu vuotta seksittä, mutta se on tullut selkeästi ilmi, ettei mies sitä nyt oikein halua, tai haluaa todella paljon vähemmän ja harvemmin kuin minä. Ap
Oikeesti mä sanon että on muuten aivan perseestä elää perheessä, missä vanhemmat ei oo kovin rakastuneita. Oon oikeesti toivonut että ne eroais. Pienenäki jo aistin asian. Mä toivoisin vaan että mun vanhemmat olis onnellisia.
Mä arvostan sun päätöstä, ap :) Jos todellakin olet sinut asian kanssa eikä se vaikuta kodin ilmapiiriin, niin hienoa. Liian moni pariskunta eroaa nykyään, kun "ei ole enää niin kivaa yhdessä". Lapset oireilevat päiväkodeissa ja kouluissa erittäin vahvasti. Mutta eroa haluavat pariskunnat perustelevat juurikin noilla "meillä on vain yksi elämä" tai "lapset sopeutuvat kyllä" tai "parempi lapsillekin, että erotaan, niin eivät saa väärää parisuhdemallia" -kommenteilla. Mutta tätähän tää yhteiskunta harrastaa nykyään laajemmaltikin: ollaan itsekkäitä joka asiassa ja "mulle heti kaikki nyt" -mentaliteetilla porskutetaan eteenpäin. Tsemppiä ap ja voihan tuoss käydä erittäinkin hyvin ja miehesi jossain vaiheessa heräilee huomaamaan, että hänellähän on upea NAINEN rinnallaan :)
[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:14"]Teen töitä lasten kanssa, ja ap on oikeassa. Kyllä se on lapselle kamalaa, kun vanhemmat eroavat. Murkkuikäiselle usein monen vuoden kriisi, ja aika hukassa on moni sellainen, jonka välit yleensä isään ovat vuosien varrella jääneet. Mutta vaikka vanhemmat olisivat kuinka välittäviä, ero on iso kriisi lapselle aina.
Seksuaalisiin ongelmiin sen sijaan löytyy apua, ja pienten lasten vanhempien ongelmat usein aikakin korjaa. Sitä ennen voi turhautumiaan hoitaa vaikka yksinkin.
[/quote]
Älä yleistä. Mun omat vanhemmat erosi kun olin 14. Olin pelkästään tyytyväinen heidän erosta. Ja av-mammojen kauhistukseksi muutin vielä asumaan isäni luokse ja olen erittäin lämpimissä väleissä äitipuoleni kanssa äitäni unohtamatta.
Kiitos 49. Keskityn nyt ennen kaikkea näkemään itseni eri silmin kuin mies, jotta itsetuntoni voisi rakentua uudelleen miehestä riippumattomaksi. Sekin on aika vaikeaa varmasti kun on niin pitkä suhde ja tosiaan ainoa vakava suhde elämässäni. Ap
Naisten tapa toimia on aina ottaa ero. Miehen työpaikan menetys, terveydelliset ongelmat, haluttomuus... Aina vain ratkaisuna on ero. Suurin osahan otetaan naisten aloitteesta, kuten tilastoista nähdään. Ap on virkistävä poikkeus, kun yrittää ensin ratkaista yhdellä pienellä osa-alueella olevan luultavasti väliaikaisen ongelman.
ooo, perääntykää ihmiset. Meillä on täällä marttyyri.
Tein eilen vielä lisää päätöksiä: itse en lopeta aloitteiden tekemistä. Aion tehdä joka päivä jonkinlaisen fyysisen aloitteen ja seksialoitteen aina kun tilaisuus tulee (ei kovin usein tule). Mitenkään muuten en asiaa pidä esillä. Mies on joskus sanonut, että seksiaiheiset puheeni ahdistavat sitä ja toiminta
olisi parempi keino. Niin koitan sitten toimia kuten ehdotti.
Siitä olen kyllä eri mieltä, että ongelma on pienellä osa-alueella OMAN hyvinvointini kannalta, mutta lapsille sillä ei toki ole merkitystä.
Ap
[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:02"]Onko miehen testosteronitasot tutkittu? Siihen on yksinkertainen verikoe ja hoito vai helpoimmillaan olla ruokavaliohoitoa, toki on lääkkeitä.
[/quote] Tähän liittyen muuten mainittava, että miehellä on ollut tyypillisesti haluja vähentävä lääkitys sen ajan kun ongelmaa on ollut, nyt on lopettamassa sitä (osin toiveestani) ja myös parantanut elintapojaan ja laihtunut. Miehen mielestä ongelma on koko ajan ollut ongelmat suhteessa ja se, että mulla on epärealistisia käsityksiä siitä, millaista yli 10v yhdessäolleiden seksielämä on... ap
Niin no, minä en aio olla tunnekylmä. Toivon yhä, että mies alkaisi nähdä minut taas naisena, eikä vain äitinä tai kaverina. Ap