Tein juuri erittäin suuren loppuelämääni koskevan päätöksen
Päätin odottaa siihen asti, että nuorin lapsi on 18v miehen haluttomuuden paranemista. Eli 17 vuotta. Tai siis ei mies edes ole kovin haluton, mutta ei vain pidä minua haluttavana naisena enää. Jos kerran avioliiton tarkoitus on perhe, itse en sitä tule tästä syystä rikkomaan niin kauan kuin on alaiköisiä lapsia taloudessa.
Kommentit (55)
Tarvitsen sen todellakin, muuten en pysty lopettamaan painostamista ja asian jatkuvaa vatvomista vähintään mielessäni. Ap
Meinaatko ottaa eton 17 vuoden päästä?
[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:22"]Meinaatko ottaa eton 17 vuoden päästä?
[/quote] Eron varmaan? En tiedä, mutta ainakin aion harrastaa seksiä :D ap
Lapsen takia tuo päätöksesi vaikuttaa hyvältä. Voi myös olla, että miehesi ja sinä löydätte vielä ratkaisun ongelmiinne, kun sinä olet päättänyt antaa aikaa.
Seksuaalisuus on voimavara ja suuri osa henkistä hyvinvointia. Jos mies ei sitä halua, suhteen e on jotenkin solmussa eikä vänkäämisesi auta asiaa. Hyvä siis, että olet sen lopettanut. Aika näyttää miten asiat etenevät. Jos tekisin päätöksen, että pysyn kynsin ja hampain suhteessa, vaikka sitten ilman seksiä, kietoisin henkisen hirttosilmukan kaulani ympäri. En koskaan tekisi niin, koska olen itselleni tärkeä ja arvostan elämän lahjaa!
Seksiä voin harrastaa yksinkin tässä tilanteessa. Ja harrastankin joka päivä. Ap
[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:29"]Seksiä voin harrastaa yksinkin tässä tilanteessa. Ja harrastankin joka päivä. Ap
[/quote]
Itsetyydytys ei korvaa yhteistä seksiä. Sellaista, jossa mies ottaa kainaloon ja halaa ja pussaa, nuolee ja nai sydämensä kyllyydestä. Ja seksin päälle kietoudutaan vielä yhteen ja ollaan henkisesti hyvin lähekkäin. Itsetyhdytys on ok, mutta ainoana seksin muotona silloin kun samassa huushollissa on myös mies, se on kuin kidutusta muistuttamassa siitä mistä kaikesta jää paitsi, kun mies ei halua.
Voit myös ap kysyä itseltäsi, mikset arvosta omia tunteitasi ja tarpeitasi, ja annat toisenkin kävellä niiden yli. Se olisi hedelmällisempää kuin tuollaiset marttyyripäätökset.
Mielenkiintoista miten paljon on pareja jolla on lapsi, mutta parisuhde karikoilla. Vai paljaastaako lapsen tuoma stressi lopullisesti paremmin sen sopivatko kumppanit yhteen vai ei. Koska minun nähdäkseni asioista puhuminen on osa parisuhdetta.
[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:34"][quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:29"]Seksiä voin harrastaa yksinkin tässä tilanteessa. Ja harrastankin joka päivä. Ap
[/quote]
Itsetyydytys ei korvaa yhteistä seksiä. Sellaista, jossa mies ottaa kainaloon ja halaa ja pussaa, nuolee ja nai sydämensä kyllyydestä. Ja seksin päälle kietoudutaan vielä yhteen ja ollaan henkisesti hyvin lähekkäin. Itsetyhdytys on ok, mutta ainoana seksin muotona silloin kun samassa huushollissa on myös mies, se on kuin kidutusta muistuttamassa siitä mistä kaikesta jää paitsi, kun mies ei halua.
[/quote] mies ei ole koskaan käyttäytynyt noin, nuolemiseenkin on saanut patistaa. Ei ole kidutusta, vaan terveydenhoitoa. Ehkä mun on helpompi kestää tilanne, koska mies on ainoa seksikumppanini kuin jos olisi kokemuksia hyvästä seksistä muiden kanssa. Ap
[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:49"]Mielenkiintoista miten paljon on pareja jolla on lapsi, mutta parisuhde karikoilla. Vai paljaastaako lapsen tuoma stressi lopullisesti paremmin sen sopivatko kumppanit yhteen vai ei. Koska minun nähdäkseni asioista puhuminen on osa parisuhdetta.
[/quote] Meillä oli pitkään ongelmia jo ennen toista lasta. Puhuttu on, ainakaan jos se minun aloitteesta lähtee, ei ole auttanut. Ap
[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:43"]Voit myös ap kysyä itseltäsi, mikset arvosta omia tunteitasi ja tarpeitasi, ja annat toisenkin kävellä niiden yli. Se olisi hedelmällisempää kuin tuollaiset marttyyripäätökset.
[/quote] Kuten sanoin, aion vielä harrastaa seksiä. Kyllä sitä viisikymppisenäkin vielä ehtii. Aion pitää itseni niin hyvässä kunnossa kuin ikinä pystyn. Nyt vain en voi lasten takia päätyä kuin tähän päätökseen odottaa. Ap
[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:07"]
En. Olen harkinnut tätä pitkään. Mikä teistä alapeukuttajista olisi parempi päätös tilanteessa? Ap
[/quote]
No suksit vittuun sen ukkos luota. Eihän tuollaista naista tarvitse miehen sietää.
Sekin kyllä ajatuksen tasolla auttaa jaksamaan, että hankkisin esim. vuoden kuluttua salasuhteen. Mutta tiedän etten kuitenkaan hanki, kannattaako sitä edes miettiä. Ehkä ajatuksena kannattaa, sillä se muistuttaa siitä, että seksiä kyllä saisin sillä tavalla jos haluaisin. Ap
[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:09"]
Avioliiton tarkoitus on perhe, eikä se, että isi antaa äidille munaa kun äiti haluaa. Ap
[/quote]
Ok. Sulla ei sitten ole käsitystäkään rakkaudesta, hellyydestä ja niiden osoittamisesta mikä on tarpeellista ja inhimillistä kahden ihmisen välillä. Seksi on osa parisuhdetta. Selvästi olet noin katkera ilman ja alentuva puhetyyli munan antamisesta.
Tietysti olen katkera. Miten voisin olla olematta?!
Mutta pystyn nielemään sen ja keskittymään muihin asioihin. Ap
Pysyt liitossa, käyt hakemassa munaa muualta, toimii.
[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:14"]
Teen töitä lasten kanssa, ja ap on oikeassa. Kyllä se on lapselle kamalaa, kun vanhemmat eroavat. Murkkuikäiselle usein monen vuoden kriisi, ja aika hukassa on moni sellainen, jonka välit yleensä isään ovat vuosien varrella jääneet. Mutta vaikka vanhemmat olisivat kuinka välittäviä, ero on iso kriisi lapselle aina.
Jep ja kaltaisesi idiootin perikuvat laukovat ehdottomia totuuksia elämättä itse suhteessa jolla ei ole jatkuvuutta. Ero on ero ja vastuuton vanhempi hylkää lapsensa. Ei se rakkaudeton liitto ole lapsille parempi asia tai riitaisa helvettisuhde joten voit tunkea nuo mielipiteesi rajoittuneeseen hanuriisi. Joka ikinen teistä joka jauhaa tuota paskaa että parempi jatkaa liittoa ette tiedä millaisia traumoja NE lapset saa jotka elää sitä arkea-aikuisten tunnekylmyyttä. Tunnevammat on yhtä kamalia kuin eron vahvasti kriisinä kokeva joten nuo on ei voittoa tilanteita molemmat. Lakatkaa syyllistämästä eroavia, se ei ole teidän elämäänne.
Seksuaalisiin ongelmiin sen sijaan löytyy apua, ja pienten lasten vanhempien ongelmat usein aikakin korjaa. Sitä ennen voi turhautumiaan hoitaa vaikka yksinkin.
[/quote]
Yleensä en näin päin asioita ala kääntämään, mutta nyt on pakko sanoa, että entäs jos alloituksen olisi tehnyt mies? "Päätin antaa vaimolle 17 vuotta aikaa parantua haluttomuudestaan, jota on ollut nyt pikkulapsiaikana." Olisi varmaan saanut useitakin "näytä lapsillesi miehen mallia" -vastauksia? Ihan naurettavaa.
Hyvä Ap! Uskon, että tarvitset mielenrauhasi vuoksi tuon 17 vuoden ajatusleikin. Muunlaista rajaa olisi vaikeaa vetää. Ihan varmasti löydätte aikanaan ratkaisun, tilanne saattaa laueta jo asennemuutoksellasi (no pun intended).