Lue keskustelun säännöt.
Lapselle terve ruoka suhde? - Ylen artikkeli
31.12.2021 |
Luitteko Ylen artikkelin terveestä ruokasuhteesta? Olisko valveutuneita ihmisiä paikalla, jotka pohtineet, miten makealle person ja varsinaiselle ruualle nirson, alle kouluikäisen kanssa kannattaa ruuasta puhua tai käyttäytyä? Ylipaino-ongelmaa ei ole. Liikunta maistuu.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Lapselle terve ruoka suhde?
Häh? Ruokasuhde on yhdyssana... eli mistä tässä erikseen kirjoitetussa ruoka suhteessa on nyt kyse? Voisiko ap selvittää tarkemmin? Tai vaihtoehtoisesti edes opetella suomen kielen yhdyssanat, jotta olisi uskottava aloittamaan keskustelua edes aaveelläkään, jossa taso on tunnetusti aika matala, mitä äidinkielen osaamiseen saati muuhunkaan tulee...
No kiitos vaan, huomasin kyllä virheeni ihan itsekin (tai autocorrektin virheen).
Oliko muuta sanottavaa? Ja hyvää vuodenvaihdetta sullekin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mä olen ainakin hylännyt kaikki karkkipäiväsysteemit. Itselleni sellainen ei ainakaan tuottanut mitään hyvää, vaan pelkkää ahmimista silloin, kun se sallittu herkkupäivä oli. Meillä herkkuja syödään ns. tarpeen mukaan milloin vain. Arkena ei yleensä ole herkkuja tai jälkkäreitä, mutta jos jossain kylässä tarjotaan, saadaan lahjaksi suklaarasia tai tekee muuten vaan mieli katsoa leffa ja syödä karkkia keskiviikkoiltana, niin sitten syödään. Eikä jäädä jemmaamaan, että tulee se karkkipäivä.
Yritän myös välttää ruualla palkitsemista. Nyt vasta aikuisena olen tajunnut, kuinka tavallista se lapsena meillä oli ja millainen tunnesyöjä minusta on kasvanut. Esim. joka perjantai äiti osti munkit meille alkavan viikonlopun kunniaksi., se munkki liittyi siihen ilontunteeseen kouluviikon päätteeksi.
Mutta siis meillä harvemmin on nyt mitään herkkuja ja jälkkäreitä kotona, joten ns. oikean ruuan syöminen ei sinänsä liity herkkuihin, kun herkkuja on harvoin tarjolla, söit ruokaa tai et. Vaadin kaikkea maistamaan, mutta ei tarvii syödä jos ei tykkää. Toisinaan on sellaista ruokaa, mitä lapsi ei käytönnössä syö yhtään, mutta en halua lähteä sille linjalle, että joka ruokailulla on jotain lasta miellyttävää. Ja vaikka lounaalla ei olisi syönyt hyvin, saa silti mahdollisessa iltapäiväkahvipöydässä ottaa sen pullan, sitä ei tarvii ns. ansaita. Lukuunottamatta niiä tilanteita, kun lapsi tietää että heti ruuan jälkeen on jotain herkkua tulossa eikä sen takia meinaa malttaa syödä oikeaa ruokaa yhtään.
En tiedä, menenkö metsään tässä, mutta ainakin haluan yrittää jotain muuta, kuin olassa lapsuudessani oli, koska lopputulos ei ole ollut hyvä.
Vierailija kirjoitti:
No mä olen ainakin hylännyt kaikki karkkipäiväsysteemit. Itselleni sellainen ei ainakaan tuottanut mitään hyvää, vaan pelkkää ahmimista silloin, kun se sallittu herkkupäivä oli. Meillä herkkuja syödään ns. tarpeen mukaan milloin vain. Arkena ei yleensä ole herkkuja tai jälkkäreitä, mutta jos jossain kylässä tarjotaan, saadaan lahjaksi suklaarasia tai tekee muuten vaan mieli katsoa leffa ja syödä karkkia keskiviikkoiltana, niin sitten syödään. Eikä jäädä jemmaamaan, että tulee se karkkipäivä.
Yritän myös välttää ruualla palkitsemista. Nyt vasta aikuisena olen tajunnut, kuinka tavallista se lapsena meillä oli ja millainen tunnesyöjä minusta on kasvanut. Esim. joka perjantai äiti osti munkit meille alkavan viikonlopun kunniaksi., se munkki liittyi siihen ilontunteeseen kouluviikon päätteeksi.
Mutta siis meillä harvemmin on nyt mitään herkkuja ja jälkkäreitä kotona, joten ns. oikean ruuan syöminen ei sinänsä liity herkkuihin, kun herkkuja on harvoin tarjolla, söit ruokaa tai et. Vaadin kaikkea maistamaan, mutta ei tarvii syödä jos ei tykkää. Toisinaan on sellaista ruokaa, mitä lapsi ei käytönnössä syö yhtään, mutta en halua lähteä sille linjalle, että joka ruokailulla on jotain lasta miellyttävää. Ja vaikka lounaalla ei olisi syönyt hyvin, saa silti mahdollisessa iltapäiväkahvipöydässä ottaa sen pullan, sitä ei tarvii ns. ansaita. Lukuunottamatta niiä tilanteita, kun lapsi tietää että heti ruuan jälkeen on jotain herkkua tulossa eikä sen takia meinaa malttaa syödä oikeaa ruokaa yhtään.
En tiedä, menenkö metsään tässä, mutta ainakin haluan yrittää jotain muuta, kuin olassa lapsuudessani oli, koska lopputulos ei ole ollut hyvä.
Minusta systeemisiä kuulostaa tosi hyvältä ja pohditulta.
Erityisesti tuo kohta, että herkkuja ei tarvitse ansaita - ei edes kunnon ruualla, kuulostaa järkevältä. Meillä on nyt vähän tuo ehkä vinossa.
Ap
Up, löytyisikö vielä lisää asiallisia näkökulmia? Kiitos jo vastanneille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ap:lle on ongelma? Melkein kaikki lapset tykkää makeasta ja moni on myös nirso. Ei se tarkoita, että jokin on vialla.
Ei ole mitään isompaa ongelmaa, haluaisin kuulla fiksuilta ihmisiltä kommentteja, että ovatko pohtineet oman lapsensa terveen ruoka suhteen rakentamista.
Miten tasapainoilla normaalissa elämässä niin, ettei teini-iässäkään tarvitsisi huolehtia syömishäiriöistä.Nykytiedon valossa lasta ei pidä pakottaa, ja herkut tulee sallia. Mutta ei sekään varmaan ihan hyvä ole, jos lapsen ruoka koostuu vain herkuista
Muuta en osaa neuvoa, mutta koko tuosta herkun käsitteestä olisi hyvä luopua. Mikä tahansa ruoka on herkkua, jos se on sellaista josta satun pitämään ja hyvin valmistettu. Makeisista yms. puhuminen jonakin tavallista ruokaa parempana herkkuna, mutta kiellettynä tai säännösteltävänä, vain lisää niiden houkutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse toimin niin, että annoin lapseni eteen kaikenlaista ruokaa. Monipuolista. Hän sai maistella ja itse päätellä miltä maistuu, en päättänyt hänen puolestaan vaan löin kaikkea eteen. Hän on syönyt pienestä asti avokadot, oliivit, parsakaalit sun muut. Hän söi jopa graavilohta, mistä en itse pidä. Lapsi syö kaikkea kun siitä ei tehdä kamalaa numeroa siitä lapsen syömisestä. Nyt hän on teini-ikäinen, kaikki muu menee mutta parsakaali on alkanut tökkiä en tiedä miksi, mutta en pakota sitä syömään jos ei maistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ap:lle on ongelma? Melkein kaikki lapset tykkää makeasta ja moni on myös nirso. Ei se tarkoita, että jokin on vialla.
Ei ole mitään isompaa ongelmaa, haluaisin kuulla fiksuilta ihmisiltä kommentteja, että ovatko pohtineet oman lapsensa terveen ruoka suhteen rakentamista.
Miten tasapainoilla normaalissa elämässä niin, ettei teini-iässäkään tarvitsisi huolehtia syömishäiriöistä.Nykytiedon valossa lasta ei pidä pakottaa, ja herkut tulee sallia. Mutta ei sekään varmaan ihan hyvä ole, jos lapsen ruoka koostuu vain herkuista
Muuta en osaa neuvoa, mutta koko tuosta herkun käsitteestä olisi hyvä luopua. Mikä tahansa ruoka on herkkua, jos se on sellaista josta satun pitämään ja hyvin valmistettu. Makeisista yms. puhuminen jonakin tavallista ruokaa parempana herkkuna, mutta kiellettynä tai säännösteltävänä, vain lisää niiden houkutusta.
Tuo on hyvä pointti! Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse toimin niin, että annoin lapseni eteen kaikenlaista ruokaa. Monipuolista. Hän sai maistella ja itse päätellä miltä maistuu, en päättänyt hänen puolestaan vaan löin kaikkea eteen. Hän on syönyt pienestä asti avokadot, oliivit, parsakaalit sun muut. Hän söi jopa graavilohta, mistä en itse pidä. Lapsi syö kaikkea kun siitä ei tehdä kamalaa numeroa siitä lapsen syömisestä. Nyt hän on teini-ikäinen, kaikki muu menee mutta parsakaali on alkanut tökkiä en tiedä miksi, mutta en pakota sitä syömään jos ei maistu.
Tuohon itsekin alunperin pyrin, mutta systeemi hajosi kun tuli 4 v. nirsoiluvaihe. Mahtaa aa, että teillä pysynyt. 😀
Ap
En lukenut uutista, anteeksi. Tässä silti ajatuksia, joita meillä noudatetaan. Yksi monipuolisesti syövä lapsi ja yksi nirso, herkuista pitävä lapsi täällä.
Ei kommentoida mitenkään ruokailuja. Ei sanota, että söitpä hyvin tai söitpä huonosti. Puhutaan jonkin verran siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Ja, että niitä epäterveellisiäkin voi syödä välillä, mutta jonkinlainen tasapaino on oltava. Ja aikuisten tehtävä on huolehtia siitä tasapainosta. Jos jostain ruoasta ei pidä, pyydän maistamaan (en painosta jos ei pysty). Leipää ja hedelmää/kasvista saa tehdä tilalle, jos ruoka ei kelpaa. Kokataan yhdessä, lapset saavat päättää ruokia. Ylipäätään yritetään tarjota todella monipuolisesti kaikkea erikoistakin, että löytyisi nirsollekin mieluista ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En lukenut uutista, anteeksi. Tässä silti ajatuksia, joita meillä noudatetaan. Yksi monipuolisesti syövä lapsi ja yksi nirso, herkuista pitävä lapsi täällä.
Ei kommentoida mitenkään ruokailuja. Ei sanota, että söitpä hyvin tai söitpä huonosti. Puhutaan jonkin verran siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Ja, että niitä epäterveellisiäkin voi syödä välillä, mutta jonkinlainen tasapaino on oltava. Ja aikuisten tehtävä on huolehtia siitä tasapainosta. Jos jostain ruoasta ei pidä, pyydän maistamaan (en painosta jos ei pysty). Leipää ja hedelmää/kasvista saa tehdä tilalle, jos ruoka ei kelpaa. Kokataan yhdessä, lapset saavat päättää ruokia. Ylipäätään yritetään tarjota todella monipuolisesti kaikkea erikoistakin, että löytyisi nirsollekin mieluista ruokaa.
Ja lisään, että meillä ei ole oikeastaan ikinä jälkiruokaa. Herkut on sitten erillinen tapahtuma. Koska eihän se oikea ruoka uppoa (edes aikuiselle välttämättä), jos tietää sen jälkeen olevan jotain omasta mielestään parempaa. Ei siis oikeastaan koskaan ole tilannetta, että pitäisi syödä oikea ruoka, jotta saa herkkuja. Ne herkut sitten on vasta parin tunnin päästä ruokailusta välipalana/elokuvaherkkuna tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut uutista, anteeksi. Tässä silti ajatuksia, joita meillä noudatetaan. Yksi monipuolisesti syövä lapsi ja yksi nirso, herkuista pitävä lapsi täällä.
Ei kommentoida mitenkään ruokailuja. Ei sanota, että söitpä hyvin tai söitpä huonosti. Puhutaan jonkin verran siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Ja, että niitä epäterveellisiäkin voi syödä välillä, mutta jonkinlainen tasapaino on oltava. Ja aikuisten tehtävä on huolehtia siitä tasapainosta. Jos jostain ruoasta ei pidä, pyydän maistamaan (en painosta jos ei pysty). Leipää ja hedelmää/kasvista saa tehdä tilalle, jos ruoka ei kelpaa. Kokataan yhdessä, lapset saavat päättää ruokia. Ylipäätään yritetään tarjota todella monipuolisesti kaikkea erikoistakin, että löytyisi nirsollekin mieluista ruokaa.
Ja lisään, että meillä ei ole oikeastaan ikinä jälkiruokaa. Herkut on sitten erillinen tapahtuma. Koska eihän se oikea ruoka uppoa (edes aikuiselle välttämättä), jos tietää sen jälkeen olevan jotain omasta mielestään parempaa. Ei siis oikeastaan koskaan ole tilannetta, että pitäisi syödä oikea ruoka, jotta saa herkkuja. Ne herkut sitten on vasta parin tunnin päästä ruokailusta välipalana/elokuvaherkkuna tms.
Järkevintä on syödä se "makea" ruokailun yhteydessä ihan terveyden kannalta.
Tuollaiset "välipalat" ja "elokuvaherkut" on typeryyttä ja terveydelle vahingollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut uutista, anteeksi. Tässä silti ajatuksia, joita meillä noudatetaan. Yksi monipuolisesti syövä lapsi ja yksi nirso, herkuista pitävä lapsi täällä.
Ei kommentoida mitenkään ruokailuja. Ei sanota, että söitpä hyvin tai söitpä huonosti. Puhutaan jonkin verran siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Ja, että niitä epäterveellisiäkin voi syödä välillä, mutta jonkinlainen tasapaino on oltava. Ja aikuisten tehtävä on huolehtia siitä tasapainosta. Jos jostain ruoasta ei pidä, pyydän maistamaan (en painosta jos ei pysty). Leipää ja hedelmää/kasvista saa tehdä tilalle, jos ruoka ei kelpaa. Kokataan yhdessä, lapset saavat päättää ruokia. Ylipäätään yritetään tarjota todella monipuolisesti kaikkea erikoistakin, että löytyisi nirsollekin mieluista ruokaa.
Ja lisään, että meillä ei ole oikeastaan ikinä jälkiruokaa. Herkut on sitten erillinen tapahtuma. Koska eihän se oikea ruoka uppoa (edes aikuiselle välttämättä), jos tietää sen jälkeen olevan jotain omasta mielestään parempaa. Ei siis oikeastaan koskaan ole tilannetta, että pitäisi syödä oikea ruoka, jotta saa herkkuja. Ne herkut sitten on vasta parin tunnin päästä ruokailusta välipalana/elokuvaherkkuna tms.
Järkevintä on syödä se "makea" ruokailun yhteydessä ihan terveyden kannalta.
Tuollaiset "välipalat" ja "elokuvaherkut" on typeryyttä ja terveydelle vahingollisia.
No jaa. Meillä jatketaan silti näin. On muuten päiväkodeissakin välipalana pannaria (hillolla), omenakukkoa, pullaa, (sokeri)kiisseliä jne. Ei niitä ennen mitään terveellistä syödä.
Ehkä en vain ymmärrä, mutta jos mietitään, että lounaaksi olisi kalakeittoa, niin mitä väliä on sillä, syökö mustikkapiirakkasiivun lounaan päälle ja välipalaksi sitten leivän verrattuna siihen, että söisi lounaalla isomman annoksen kalakeittoa ja välipalaksi mustikkapiirakkasiivun (näin leipä jäisi kokonaan pois).
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastaajille. Juuri tuo meilläkin käytössä, että herkut vasta ruuan jälkeen.
Eniten epäilen meidän systeemissä sitä, että välillä meinaa mennä riitelyksi kun painosta lasta syömään jotain kunnon ruokaa. Mietin, että onko se haitallista ruokasuhteelle.
On erittäin haitallista, sotkee lapsen mahdollisuuden syödä intuitiivisesti.
Herkut voi syödä milloin vaan, jotta ne säilyy neutraaleina. Vaikka samalla muun ruoan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut uutista, anteeksi. Tässä silti ajatuksia, joita meillä noudatetaan. Yksi monipuolisesti syövä lapsi ja yksi nirso, herkuista pitävä lapsi täällä.
Ei kommentoida mitenkään ruokailuja. Ei sanota, että söitpä hyvin tai söitpä huonosti. Puhutaan jonkin verran siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Ja, että niitä epäterveellisiäkin voi syödä välillä, mutta jonkinlainen tasapaino on oltava. Ja aikuisten tehtävä on huolehtia siitä tasapainosta. Jos jostain ruoasta ei pidä, pyydän maistamaan (en painosta jos ei pysty). Leipää ja hedelmää/kasvista saa tehdä tilalle, jos ruoka ei kelpaa. Kokataan yhdessä, lapset saavat päättää ruokia. Ylipäätään yritetään tarjota todella monipuolisesti kaikkea erikoistakin, että löytyisi nirsollekin mieluista ruokaa.
Ja lisään, että meillä ei ole oikeastaan ikinä jälkiruokaa. Herkut on sitten erillinen tapahtuma. Koska eihän se oikea ruoka uppoa (edes aikuiselle välttämättä), jos tietää sen jälkeen olevan jotain omasta mielestään parempaa. Ei siis oikeastaan koskaan ole tilannetta, että pitäisi syödä oikea ruoka, jotta saa herkkuja. Ne herkut sitten on vasta parin tunnin päästä ruokailusta välipalana/elokuvaherkkuna tms.
Järkevintä on syödä se "makea" ruokailun yhteydessä ihan terveyden kannalta.
Tuollaiset "välipalat" ja "elokuvaherkut" on typeryyttä ja terveydelle vahingollisia.
No jaa. Meillä jatketaan silti näin. On muuten päiväkodeissakin välipalana pannaria (hillolla), omenakukkoa, pullaa, (sokeri)kiisseliä jne. Ei niitä ennen mitään terveellistä syödä.
Ehkä en vain ymmärrä, mutta jos mietitään, että lounaaksi olisi kalakeittoa, niin mitä väliä on sillä, syökö mustikkapiirakkasiivun lounaan päälle ja välipalaksi sitten leivän verrattuna siihen, että söisi lounaalla isomman annoksen kalakeittoa ja välipalaksi mustikkapiirakkasiivun (näin leipä jäisi kokonaan pois).
Et todellakaan ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastaajille. Juuri tuo meilläkin käytössä, että herkut vasta ruuan jälkeen.
Eniten epäilen meidän systeemissä sitä, että välillä meinaa mennä riitelyksi kun painosta lasta syömään jotain kunnon ruokaa. Mietin, että onko se haitallista ruokasuhteelle.
On. Ei saa painostaa.
Onhan tuo aloitus nyt törkeä. Ruoka suhde...