Eikö teitä pelota TTIP?

[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 21:54"][quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 21:41"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 17:49"]

Nytkö vihreät ovat huolissaan geenimanipuloidun ruuan tulosta Eurooppaan? Ihme takinkääntäjiä. Monsanton soijanhan piti pelastaa koko maapallo nälkäkuolemalta. Syökää soijaa, syökää soijaa ja tungetaan sitä kouluruokailuunkin pakolla. 

[/quote] Oisko sulla vähän puurot, vellit, soijat ja Monsantot sekaisin? Laitatko lähteen, jossa näin todistetaan? Tiedätkö mitä eroa on geenimanipuloinnilla, maailman suurimmalla maatalous- ja muiden kemikaalien tuottajalla, lähiruualla ja lihantuotannolla? Lue - älä luule.

[/quote]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Monsanto

Monsanton kehittämä geenimuunneltu soija on kohdannut varsinkin Euroopassa kuluttajien vastustusta
[/quote]
Ja sinä oletat kaiken soijan olevan geenimuunneltua?

Vapaakauppa on hyvä juttu, mutta avoimuuden puute neuvotteluissa huono juttu.

Miksi tästä aiheesta ei keskustella näin vaalien alla? Aihehan on aivan käsittämättömän tärkeä!!! Tunteeko kukaan ketään toimittajaa, jolle tästä voisi vinkata?

[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 21:37"]

Mua pelottaa kauheesti tää t-tippi. Kuset tuli housuun ja vauvalla onneksi vaippaan. Vaimolla on lääkkeet. Tuleeko tänne nyt sitten geenimuunneltuja homoja USA:sta ? Entä kiihtyykö ilmastonmuutos ? Pelottaa tua USA. Onneksi Venäjä on naapurissa, pääsee sentään johonkin turvaan.

[/quote] Vitsit nii. Mitä tälläsistä tippelöistä, kuhan ei anneta homojen mennä naimisiin. Nii. 

[quote author="Vierailija" time="18.04.2015 klo 11:05"]

Vapaakauppa on hyvä juttu, mutta avoimuuden puute neuvotteluissa huono juttu.

[/quote] Sekä tuo investointisuoja on aivan käsittämätön. Maailmalla on jo lukuisia esimerkkejä, mihin se johtaa. Ja Kokoomus vielä haluaa sen sisällytettäväksi tuohon sopimukseen!! Stubb painostanut kriittisesti kirjoittavaa toimittajaa!!

UP UP UP UP!! Tärkeä aihe.

Tätähän tää on. Kyllä kiinnostaa hitosti paljonko nykänen joi ja mitä tuksu teki, mutta pätkääkään ei kiinnosta se onko meillä suomalaisilla enää milliäkään valtaa tämän maan asioihin viiden vuoden kuluttua. Sitten äänestetään kokoomusta, kun se on olevinaan hienoa, eikä suoda yhtään ajatusta sille että ne on MYYMÄSSÄ SUOMEN!

Pitää varmaan ruveta kaivamaan jotain poteroa metsään, tai turhaa varmaan sekin koska kohtahan sen mun metsänkin saa viedä kuka vaan jolla on tarpeeksi rahaa.

Perussuomalaisten, Keskustan, kristillisdemokraattien ja Kokoomuksen europarlamentaarikot ovat antaneet julkisen tukensa TTIP-vapaakauppasopimukselle.

PS on muutenkin myynyt sielunsa, toivottavatsi Itsenäisyyspuolue vielä jonain päivänä lyö itsensä läpi.

up

Pelottaa.

Tässä on nyt yksi toimittaja joka tuosta on kirjoittanut. Juttu on sinänsä aika köykäinen, mutta kannattaa lukea kommentitkin huolella läpi.

Niin siis se linkki..:

linkki

Ihan samanlaisia ihmisiä ne "pahat ja mystiset" jenkit myös on. Ei nekään mitään myrkkyjä halua syödä. Teidän vihervasurien jenkki-pelko on naurettavaa.

 
 
 
Yle uutiset:
 

Nykyinen investointisuoja tuskin kelpaa parlamentille  

Euroopan ja Yhdysvaltojen väliseen TTIP-vapaakauppasopimukseen kaavailtu investointisuoja on herättänyt kiivasta vastustusta eri puolilla Eurooppaa. Parlamentissa asian esittelijänä toimiva saksalaismeppi Bernd Lange arvioi, etteivät europarlamentaarikot hyväksy sopimukseen ainakaan nykyisen kaltaista investointisuojaa.

Talous

Euroopan ja Yhdysvaltain välistä TTIP-vapaakauppasopimusta on pohdittu Euroopan parlamentissa viime viikkoina oikein urakalla. Europarlamentaarikot ovat käyneet vääntöä erityisesti sopimukseen kaavaillusta investointisuojasta eli niin kutsutusta ISDS-mekanismista.

Kansainvälisen kaupan INTA-valiokuntaa johtava sosiaalidemokraattiseen ryhmään kuuluva saksalainen Bernd Lange arvioikin, ettei nykymallinen investointisuoja tule menemään parlamentissa läpi.

– Vanhanaikainen investointisuoja ei mene läpi. Meidän täytyy nyt miettiä, onko järjestelmä tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi, sillä tavoitehan on kaikkien investointien kohteleminen tasapuolisesti. Olen aivan varma, että se onnistuu ilman nykyistä investointisuojaa, asissa esittelijänä toimiva Lange sanoo.

Kriitikoiden mukaan investointisuoja voisi altistaa valtiot suuryritysten kiristykselle. Näin voisi käydä, jos valtioiden ja yritysten välisiä riitoja saavat ratkoa kansallisista oikeusjärjestelmistä riippumattomat yksityiset välimiestuomioistuimet.

Satoja muutosesityksiä

TTIP-sopimuksen herättämien ristiriitojen syvyyttä kuvaa, että europarlamentaarikot tehtailivat liki 900 muutosesitystä Langen tekemään alkuperäisesitykseen. Nyt parlamenttiryhmät neuvottelevat lopullisen kannanoton sanamuodoista. Äänestyksessä asian pitäisi olla kesäkuun toisella viikolla. 
Komission näkemys investointisuojasta saadaan nykytiedon mukaan toukokuun 7. päivänä. Tähän asti komissio on korostanut investointisuojan tarpeellisuutta ja katsonut, että ongelmat voidaan ratkoa nykyjärjestelmää korjaamalla.

Lange näkee asian toisin. 

– Meidän täytyy mennä kohti pysyvää kansainvälistä tuomioistuinta aivan samaan tapaan kuin Maailman kauppajärjestössä, jonka alaisuudessa kilpailu- ja tukiaisriitoja ratkotaan pysyvässä tuomioistuimessa, hän sanoo.

Julkiset hankinnat kriittinen asia

Uutta tuomioistuinta ei kuitenkaan polkaista pystyyn hetkessä. Investointisuojan kannattajat muistuttavatkin, että koko TTIP-sopimus voi vesittyä, jos Eurooppa sanoo investointisuojalle ei. Pelkona on, että Yhdysvallat kieltäytyy tuolloin avaamasta julkisia hankintojaan eurooppalaisille yrityksille.

– Julkiset hankinnat ovat yksi neuvotteluiden tärkeimmistä kysymyksistä. Jos julkisten hankintojen osalta ei saada tyydyttävää ratkaisua, tilanteesta tulee todella hankala. Investointisuoja ei ole niin kriittinen, sillä Yhdysvalloillekin on tärkeintä investointien tasapuolinen kohtelu. Yhdysvallat hyväksyi juuri Australian kanssa vapaakauppasopimuksen, jossa ei ole ISDS-mekanismia, Lange muistuttaa.

Parlamentti äänestää TTIP-kannastaan kesäkuussa. Kanta ei sido komissiota, mutta sillä on iso merkitys jatkoneuvotteluille,  koska parlamentti voi vain hyväksyä tai hylätä lopullisen sopimuksen.

[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 11:47"]TTIP pelottaa, mutta äänestän silti persuja, koska haitallinen maahanmuutto pelottaa vielä paljon enemmän. Vapaakauppasopimus voidaan myöhemmin purkaa - työläästi ja hankalasti, mutta voidaan kuitenkin. Sen sijaan mamuista ei päästä ikinä eroon sen jälkeen kun ne saa Suomen kansalaisuuden, vaan niistä ja niiden lapsista tulee osa Suomen kansaa, joka päättää siitä millaista elämää minunkin lapseni tulee myöhemmin elämään.
[/quote]
Ei tule osaksi Suomen kansaa vaikka suomessa syntyy ja ikänsä elää. Katso vaikka Baltian maiden venäläisiä, niistä ei ikinä tule lättiläisiä tai virolaisia.
Mutta emme silti kaipaa suomeen yhtään turkkilaista tai muita jotka eivät naisten kanssa osaa edes käyttäytyä

Mitä enemmän luen Venäjän sponsoroimaa pelottelua ja valheiden levittelyä tästä aiheesta, sitä lämpimämmin kannatan TTIP-sopimusta <3

[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 21:38"]

Jos se toteutuu, niin sittenhän voidaan lopettaa äänestäminen, omistaminen ja vaikuttaminen ja vaan odottaa mitä suuryritykset päättävät suomessa toteuttaa ja yksityistää eli takavarikoida itselleen omaan käyttöön. 

[/quote]Kyllä aika villejä uskomuksia on nyt levitelty. Ei kannattaisi ihan kaikkea ottaa todesta.

UUTISET
NÄKÖKULMAT
Näkökulmat 18.12.2013 klo 14:05 | päivitetty 18.12.2013 klo 15:11
Näkökulma: Alexander Stubb vakuuttaa komission äänellä - vapaakauppasopimus on riskitön
Tällä viikolla käynnistyi Yhdysvaltojen ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen kolmas neuvottelukierros. Yle Uutiset Suoran linjan toimittaja Jaana Kivi tapasi ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin toimittajille järjestetyssä aamiaistilaisuudessa, jossa keskusteltiin meneillään olevien TTIP-sopimusneuvottelujen sisällöistä.

Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb puhui 12.12 toimittajille ajankohtaisista kauppapoliittisista kysymyksistä Kuva: Mikko Koski / Yle

Jos joku asia epäilyttää, se herättää kritiikkiä. Jos sama asia epäilyttää monia, se herättää voimakasta kritiikkiä. Tämä ei ole scifiä, vaan täysin luonnollista.

Stubb avaa aamiaistilaisuuden toteamalla, että tulemme kuulemaan kovaa retoriikkaa sopimusneuvotteluista mitä lähemmäs EU:n parlamenttivaaleja mennään. Stubbin mukaan Euroopassa on iso joukko ihmisiä, jotka vastustavat neuvotteluja. Stubb toteaakin, että kun yhdistetään EU, Yhdysvallat, vapaa kauppa ja globalisaatio samaan kattilaan, saadaan liian herkulliset speksit kritiikille.

–Kun kyse on viidestäkymmenestä prosentista maailman bruttokansantuotetta ja kolmestakymmenestä prosentista koko maailmankauppaa, saadaan vielä hienot sopat keitettyä, naureskelee ministeri.

Tämän jälkeen ministeri toteaa, että moni europarlamentaarikko, moni puolue ja moni EU-maan hallitus tulee suhtautumaan skeptisesti näiden neuvottelujen etenemiseen. Ensi vuodelle kaavaillaan peräti viittä neuvottelukierrosta, joten kritiikkiin onkin syytä varautua.

Komission pr-taktiikka

Vielä hetki sitten komissio unelmoi, että saisi käydä neuvotteluja kaikessa rauhassa mediahiljaisuudessa. Ilmeisimmin komissio kuitenkin yllättyi siitä, miten tutkijoiden kriittinen silmä sattuikaan osumaan sopimusneuvottelujen sisältökysymyksiin ja salailuun.

Näin voidaan ainakin päätellä Corporate Europe Observatoryn julkisuuteen vuotamasta salaisesta asiakirjasta, joka paljastaa komission reagoineen Euroopan laajuiseen kritiikkiin luomalla TTIP-sopimusta käsittelevän viestintästrategian. Strategiassa painotetaan kaikkien sopimukseen liittyvien pelkojen ja kritiikin kumoamista jäsenmaiden julkisissa keskusteluissa.

Euroopan laajuinen kritiikki on kasvattanut neuvotteluprosessiin kohdistuvaa painostusta. Julkinen kritiikki, ja sen myötä tuleva poliittinen paine, ovat neuvottelujen onnistumisen pahimmat viholliset. Komission mukaan paisuvia epäilyksiä on pyrittävä kaikin keinoin lievittämään ennen kuin kauppasopimus on viety lopulliseen päätökseen.

Vuotanut viestintästrategia esittää, että median huomio tulisi kiinnittää TTIP:n positiivisiin puoliin, kuten viennin kasvattamiseen ja työpaikkojen lisäämiseen. Strategialla varmistetaan, että jokaisessa EU:n jäsenmaassa on laaja julkinen ymmärrys siitä mitä TTIP on ja mitä se puolestaan ei ole. Komission mukaan sopimuksesta ei missään nimessä seuraa negatiivisia vaikutuksia kansalaisten terveyteen tai jäsenmaiden ympäristöön.

Komission strategiassa painotetaan, että viestinnän on oltava mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Komission linjaa, että tämän ohella on kuitenkin kunnioitettava neuvottelujen salassapitoa. Näin taataan vaikutusvaltaisten kolmansien osapuolien julkinen turva neuvottelujen ajaksi.

Strategia ohjeistaa puhumaan sopimusneuvotteluista yhdellä ja ainoalla äänellä, eli komission äänellä.

Tämänhetkinen unelma komissiolle onkin, että valtamedian kerronta antaisi laajan tuen neuvottelujen logiikalle ja sopimuksen sisällölle. Sen kaikelle sisällölle aina investointisuojista patenttioikeuksiin ja ylikansalliseen riitojenkäsittelymekanismi ICSID:n saakka.

Tätä samaa komission ääntä myös ministeri Stubb tautologisesti toistaa.

Työpaikkoja tulee tai sitten menee

Komissio takaa, että vapaakauppasopimus tuo Eurooppaan talouskasvua ja töitä. Komission mukaan bruttokansantuote molemmilla puolilla Atlanttia kasvaisi sopimuksen myötä puoli prosenttia vuosittain vuoteen 2027 mennessä. Tämä olisi siis noin 86 miljardia euroa vuodessa jaettuna koko alueen kesken. Komission mukaan kaupan kasvu on arviolta noin 28 prosenttia ja uusia työpaikkoja luotaisiin Eurooppaan noin kaksi miljoonaa.

Stubbin mukaan taloudellinen syy sopimuksen solmimiselle on yksiselitteisen selkeä: yli puolet koko maailman bruttokansantuotteesta tuotetaan EU:ssa ja Yhdysvalloissa, sekä yli kolmekymmentä prosenttia maailmankaupasta tulee näistä maista.

Kaikki komission käyttämät arviot sopimuksen hyödyistä perustuvat komission lontoolaiselta CEPR-keskukselta tilaamaan selvitykseen. Selvityksen laatijana toimii taloustieteilijä ja entinen Yhdysvaltain kauppaministeriön tutkimusjohtaja Joseph Francois.

Suomessa ulkoministeriö käyttää komission lukujen lisäksi lähteenään Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta tilaamaansa kyselyä, johon vastasi 104 suomalaista yritystä. Kyselyn perusteella vedetään johtopäätöksiä siitä, kuinka vapaakauppasopimus vaikuttaisi positiivisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin yhdenmukaistamalla kaupankäynnin sääntöjä.

Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastopäällikkö Markku Keinänen vilautti aamiaistilaisuuden aikana sivulauseessa, että tilattu kysely perustuu lähinnä vain ”fiilispohjaiseen arviointiin sopimuksen mahdollisista hyödyistä”.

Myös komission lupailemien työpaikkojen suhteen voidaan olla skeptisiä. Esimerkiksi The Guardian kertoo, että lupaukset vapaakauppasopimusten luomista työpaikoista ovat osoittautuneet jossain määrin valheellisiksi. Lisäksi senaattori Bernard Sanders syyttää avoimesti Yhdysvaltojen vapaakauppapolitiikkaa tuloerojen kasvamisesta sekä kotimaisen teollisuuden ja työpaikkojen vähenemisestä. Sanderssin mukaan monikansallisten korporaatioiden sijaan Yhdysvaltojen tulisi noudattaa kauppapolitiikkaa, joka lisää kotimaista tuotantoa.

Vaikutukset pelkkää fiktiota

Stubbin mielestä poliittinen syy sopimuksen solmimiseen piilee muun muassa siinä, että EU ja Yhdysvallat ovat arvomaailmaltaan erittäin lähellä toisiaan, halusimme sitä tai emme.

–Tämä vapaakauppasopimus on hieno asia, eikö olekin. Suomen bruttokansantuotteesta neljäkymmentä prosenttia on vientiä, siksi se on hienoa, riemuitsee ministeri Stubb.

Tämän jälkeen Stubb heittää ilmoille listan TTIP-sopimuksen sisältökohdista: palvelut, tullit, kaupan tekniset esteet, kaupan sääntely ja yhteistyö, julkiset hankinnat, teollisuuskysymykset, terveys- ja kasvinsuojelukysymykset ja energia. Stubbin mukaan pahimmat haasteet liittyvät maatalouden säädöksiin ja investointikysymyksiin ja erityisen tärkeää Suomelle olisi sopimuksen mukana tulevat julkiset hankinnat.

–Säännösten yhdenmukaistaminen ei tarkoita sitä, että esimerkiksi suomalaista työlainsäädäntöä tai ympäristölainsäädäntöä lähdettäisiin muuttamaa, vakuuttaa Stubb.

Myös pelot monikansallisen kaivosteollisuuden yrityksistä muuttaa Suomen ympäristölainsäädäntöä ovat ministerin mukaan pelkkää fiktiota.

–Jos Suomeen tulee monikansallista kaivosteollisuutta, se toimii Suomen lainsäädännön mukaan. Se ei sen vaikeampaa ole, piste.

Kritiikkiä onkin esitetty siitä, miten sopimus vaikuttaisi nimenomaan julkisen palvelutuotannon tulevaisuuteen, esimerkiksi terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuuteen. Jos julkisten palvelujen yksityistämistä on tarkoitus jatkaa tätä rataa, on Suomi kieltämättä oivallinen investointikohde monikansallisille terveysfirmoille.

Stubbin vakuuttelusta huolimatta vapaakauppasopimus saattaa tuntua vaikutusherkässä työ- ja ympäristölainsäädännössä ennakoimattomalla tavalla. Lisäksi sopimuksella on roolinsa myös yritysten verotuskäytänteissä ja säätelyssä.

Entä mitä aiotaan tehdä monikansallisten yritysten verojärjestelyille näinä veronkierron kulta-aikoina.

Loputonta vääntöä investointisuojasta

–Investointisuojasta saa helposti maalattua mörköjä seinille, tyynnyttelee Stubb.

Stubbin mukaan investointisuoja on erittäin pieni osa koko vapaakauppasopimusta, eikä se välttämättä loppupeleissä ole se tekijä, joka tuottaa lisäarvoa yrityksille.

–Jos suoraan sanotaan, investointisuojat antavat erittäin hyvän turvan maalle ja yrityksille. Ne parantavat kilpailukykyä, kohtelua ja investointien houkuttelevuutta. Miksi näin, koska silloin kyseinen yritys voi olla varma siitä, että maahan on turvallista investoida, jatkaa Stubb.

Stubbin mukaan Suomen intressi on houkutella mahdollisimman paljon kansainvälisiä investointeja maahan. Jos tämä on maamme lähtökohta, silloin on Stubbin mukaan intresseissä myös viestittää, että Suomi on hyvä ja turvallinen investointikohde. Stubb lisää, että mahdollisissa riitautumistilanteissa on hyvä tehdä selväksi, että Suomi on osa kansainvälistä sopimusraamia, jossa löytyy ongelmatapauksissa ratkaisu esimerkiksi ylikansallisesta ICSID-menettelystä.

Stubb painottaa, että riitojenratkaisumenettelyyn harvemmin halutaan mennä, koska oikeudenkäynti on hirveä osuma kohdemaan investoinneille. Stubb ei siis suinkaan näe huolta siksi, että oikeudenkäyntikulut ovat kohdemaalle hyvin suuret, tai siksi, että koko ICSID-mekanismi voi painostavuudellaan jättää kansalliset säädökset ja oikeudellisen suvereniteetin jalkoihinsa. Stubbin mukaan osuma on rankka siksi, koska investointien riitauttaminen viestii muulle maailmalle, että kohdemaahan ei kannata investoida.  

Lissabonin sopimuksen myötä investointisuojista neuvottelu on siirtynyt täysin komission haltuun. Komissio neuvottelee vapaankauppasopimuksen mukana tulevista investointisuojasopimuksista kaikkien jäsenmaiden, myös Suomen, puolesta. Riitatilanteissa komissio neuvottelee myös ICSID-välimieskäytänteet jäsenmaidensa puolesta.

Kuten kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi on todennut, että ICSID-järjestelmässä mukana olevat juristit eivät pidä tärkeimpänä itse päätöksiä, vaan koko ICSID-järjestelmän olemassaoloa. Järjestelmän avulla luodaan valtioihin kohdistuvaa painetta, jonka alaisuudessa sovitaan korvausmenettelyistä ja säädöskäytänteistä. Kaikki tämä tapahtuu ylikansallisen juridiikan ja lakimiesbisneksen ehdoilla.

–Investointisuojasopimuksista tehdään vesitiiviitä ja niistä tullaan poistamaan kaikki yritykset iskeä kohdemaahan. Investointisuojiin pistetään klausuuli, joka estää kaikki yritykset vaatia investointisuojaa ”postiluukun kautta”, vakuuttaa Stubb.

Tutkijat ovat kuitenkin todenneet, että pahimmassa tapauksessa Yhdysvaltojen vapaakauppasopimukset investointisuojineen ja ICSID-menettelyineen ovat tukeneet finanssikapitalismin likaisempia muotoja, kuten esimerkiksi korppikotkarahastoja. Lisäksi investointisuojaan saattaa sisältyä riskejä rahastoista, jotka eivät investoi maahan varsinaisen liiketoiminnan pyörittämiseksi, vaan investoinnit tehdään vahingonkorvauskanteiden ja voiton tavoittelun toivossa.

Tällaiset rahastot saattaisivat tehdä investointeja esimerkiksi kaivosoikeuksiin, mutta näitä investointeja ei koskaan olisi tarkoitus käyttää varsinaiseen kaivostoimintaan. Tällaisen”patent trolling”-menettelyn tarkoituksena olisi odotella kohdemaan lainsäädännön muutosta, kuten ympärisölainsäädännön tiukennusta, jolloin rahastot saisivat syyn haastaa valtion riitojenratkaisumenettelyyn.

Kukapa nyt ei haluaisi, että Suomeen investoidaan, siksi suuri peukutus investoinneille. Hienoa on myös se, jos investointisuojasopimuksiin ei jätetä takaportteja avoimiksi.

Syytä on kuitenkin pohtia, kenen neuvotteluosapuolen näkökulmasta suojaus on vesitiivistä. The Guardianin mukaan Corporate Europe Observatory paljastaa, että komissio on toistaiseksi neuvotellut erilaisten riskeistä kyselevien kansalaisjärjestötahojen kanssa kahdeksan kertaa, kun yritysjohtajien ja lobbareiden kanssa neuvottelupöydän ääreen on istuttu peräti 119 kertaa. Kaikki nämä korporaatiotapaamiset on käyty suljetuin ovin, eikä niiden sisällöistä ole tiedotettu ulospäin.

Syytä on muistaa, että neuvotteluosapuolten käsissä on sopimus, joka on erittäin ideologisesti latautunut, ja joka herättää valtavan määrän intohimoja. Sopimus, johon monet tahot yrittävät osaltaan vaikuttaa usealta eri suunnalta, ja jonka avulla kauppapolitiikan valta-asetelmat kirjoitetaan uusiksi.

Lisäksi TTIP on sopimus, joka yhdistettynä vallitsevaan talouskuripolitiikkaan, saattaa aiheuttaa entistä vahvemman imun kohti kahtiajakautunutta Eurooppaa.

Kirjoittaja on Yle Uutiset Suora linja-ohjelman toimittaja.

Twitter: @Jahakivi

[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 19:24"]

"Yksittäiselle suomalaiselle sopimus tarkoittaisi todennäköisesti amerikkalaistuotteiden hintojen laskua. Lopulliset vaikutukset riippuvat siitä, kuinka kunnianhimoinen sopimus saadaan neuvoteltua."- Alex Stubb

Suosi suomalaista? Miten tämä nyt sitten auttaa Suomen viennin kasvussa?

[/quote]Siten, että suomalaisia tuotteita on helpompi viedä Pohjois-Amerikkaan kuin nykyään. Suomen vienti USA:han ja Kanadaan on jo nyt isompi kuin paljon puhuttu Venäjän-vienti. TTIP-sopimus tulee lisäämään sitä entisestään. Lisää työpaikkoja on minusta hyvä asia.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2015 klo 00:16"]

Mitä enemmän luen Venäjän sponsoroimaa pelottelua ja valheiden levittelyä tästä aiheesta, sitä lämpimämmin kannatan TTIP-sopimusta <3

[/quote]

Älä viitsi olla tyhmä. Jos osaat ajatella omin aivoin, huomaat varmaan, että kumpikin suurvalta suoltaa propagandaa, ja kumpikin on uhka, mutta eri tavoilla.

Kuka tahansa ameebaa älykkäämpi ihminen huomaa, että vaikka TTIP on valtava uhka demokratialle, ei Venäjä kunnioita demokratiaa ja kansalaisten oikeuksia senkään vertaa. TTIP:n vastustaminen ei tarkoita sitä, että olisi joku saamarin Putin-trolli.