Ei vieraita mahdollisiin suuriin häihin

Olen aina sanonut aikoinaan, että en halua häitä ollenkaan. Nyttemmin se on muuttanut muotoonsa että en halua suuria häitä, pelkkä siviilivihkiminen maistraatissa riittää.

Se mitä en kuitenkaan koskaan ole oikeasti sanonut ääneen, on että en voi haluta suuria häitä, sillä minulla ei ole ihmisiä joita kutsua sinne.

Minulla on vain muutama läheinen ystävä. Vaikka tulen kyllä päällisin puolin hyvin toimeen ihmisten kanssa, on minun aina ollut vaikea tutustua läheisemmin, viihdyn vapaa-ajalla paljon yksin enkä ole koskaan ollut se suurin seurapiirikuningatar. Näin ollen niitä hyviä ystäviä on kertynyt vain muutama, kaikki muut ovat jääneet hyvän päivän tutuiksi. Sukuni myös on vähäväkinen, joten ei sielläkään paljon kutsuttavia olisi.

Tosiasiassa siis olen salaa haaveillut suurista ja hienoista häistä, jossa olisi paljon porukkaa ja kaikilla hyvät juhlat. Todellisuudessa näin ei voi tapahtua, sillä eihän minulla oikeasti ole paljoa ketään jota kutsua. Sekin olisi onnetonta, jos miehen puolelta paikalla olisi satakunta ihmistä ja omalta puolelta vaivaiset kymmenen. Se on helpompaa sanoa ettei halua suuria juhlia, kuin myöntää ettei sinne juhliin oikeasti juuri ketään tulisi.