Tuulimuna...

Oli henkisesti aika rankkaa kun sitä edelsi keskustelut abortista miehen kanssa. Raskaus osoittautui sitten tuulimunaksi. Vuoto oli aika vähäistä, vasta seuraavien menkkojen aikaan kaikki tuli ulos.

Minulla todettiin tuulimuna 11. viikolla, kun tuhruvuoto oli jo alkanut. Lääkäri sanoi, että kohtu saa tyhjentyä itse, eikä siis tarvittu kaavintaa. Pelkään nukutusta, enkä olisi varmaan nukutettavaksi suostunutkaan. Kohtu tyhjeni itse. Kauheita hyytymiä ja klönttejä tuli, mutta ei haitannut, kun ei tarvinnut kaapia.

kaavinnassa ja kyllä minusta ainakin nukutus on armeliain vaihtoehto. Kohdunsuu täytyy avata ja hoitajat sanoivat sen olevan kivulias toimenpide. Koko toimenpide kesti kuulemma 15 min. ja osastolla olin takaisin reilun puolen tunnin päästä, koska oli viikonloppu ja sen osaston heräämö oli kiinni-kuulemma. Oikeastaan siinä ei tehdä isoa nukutusta vaan ennemmin jonkinmoinen humautus.

Minulla ainakin oli hyvä olo mutta tosi väsynyt olin. Tosin olin synnyttänyt sikiön puoltatoista vuorokautta aiemmin, mutta koska vuosin yli litran ja vuoto ei loppunut, minut lopulta päätettiin kaapia. Rv. oli 12, mutta kyseessä siis " oikea" raskaus.

ja lääkäri sanoi, että turha jäädä niitä odottelemaankaan... Nukutus minuakin pelottaa, siksi mietin muita vaihtoehtoja... ap

lääkkeellinen säästää kohtua. Kaavinta ehkä kivuttomampi.

Kaavinta tehdään ns. humautuksessa eli n. 15 minsaa kestää. Just ja just nukahtaa eli ei tokkuraisesta olosta tietoakaan, kun herää.

Mä ainakin herättyäni olin heti kunnolla takasin tässä maailmassa. Sanoin jotain, en enää muista mitä ja minua " valvonut" hoitsu sanoi, että se on ohi jo. Eli taisin elää sitä aikaa ennen tajun menettämistä.



Lääkkeellistä tyhjennystä yritettiin kaavintaa ennen. Se kesti ja kesti. Ja ei ollut mitään nättiä kateltavaa vessassa :/ ite piti ottaa maljaan talteen tulevat hyytymät jne.

Lääkkeet ei vaikuta kaikilla ja minun elimistö ei ainakaan alkanut niillä toimimaan toivotulla tavalla.



Voimia tulevaan.

sanottiin tuulimunan kaavinnan jälkeen, että oli oikea ratkaisu, kun oli niin paljon hyytymiä.

myös tuon ns. nukutuksen takia. Koskaan ei ole tarvinnut nukuttaa ja jotenkin oli pelko herääkö siittä.

Sain diapamia, mikä ei tosin kerennyt hirveesti vaikuttaa, kun tuli ykskaks kutsu leikkaussaliin. Eli esilääkitystä saa pyytäessä ja varmaan muutenkin, jos on hermona.

joka neljännelle kiinnikkeitä kirjan mukaan. Yksi lääkäri sanoi, että tulee kaikille. Pienet ei kai haittaa. Kaavinnan jälkeen voi tulla tulehdus. Toisaalta jos lääkkeellinen ei kunnolla onnistu ja sinne jää jotain jämää, niin sekin harmittaa ja voi kumminkin joutua kaavituksi. Sitten mua pelottaisi, että kun se jämä on siellä ollut, niin saako helpommin tulehduksen. Nukutus oli helppo. Kaavinnassa ei tartte kärsiä kipuja. Toisaalta kärsin niitä kyllä ihan tarpeeksi ennen kaavintaa. Olen se, jolla oli hyytymiä. Minut on kaavittu kahdesti. MInä ainakin pyytäisin lääkkeellistä, jos se minulle sopisi, tosin siitä ei ole kokemusta. Itsestään on tullut mulla kolme. Ne eivät olleet tuulimunia. Itsestään voi tulla, jos vuoto ja kipu ei tule suureksi ja on aika aikaisessa vaiheessa.