*¤*SYYSKEIJUT*¤*

Meidän Onnimme syntyi sitten perjantana 29.9 klo 2.28 Haikaranpesässä. Synnytys oli nopea, kuten jo aavistinkin, sairaalassa ehdimme olla vain puolisen tuntia ennenkuin lapsi oli maailmassa. Aika raju kokemus, synnäriä kirjoitan myöhemmin kun olemme kunnolla kotiutuneet.



Mittaa pojalla on 3860g ja 51cm, hatunkoko taisi olla 34cm. Onnilla on siis vasemmanpuoleinen huulihalkio, kuten ultrassa jo todettu ja lisäksi pehmeän suulaenhalkio eli imetys ei oikein tahdo onnistua vaikka sitäkin harjoitellaan. Pääasiassa ravinto tulee pullosta, onneksi oma maito on jo noussut.



Aivan ihana vauva ja ihania päiviä olen viettänyt Kätilöopistolla. Nyt sitten alkaa arki kolmen pojan äitinä. Saattaa kirjoittaminen hieman vähetä, mutta yritän ehtiä aina välillä kuulumisia syyskeijujen pinoon kirjoittamaan :)



Mayella ja Onni Menninkäinen 2pvää

Kylläpä aika juoksee taas nopsaan. Täälläkin pino on kasvanut jo kovasti, kun en ole ehtinyt muutamaan päivään käydä tänne kurkkimassa.



Meilläkin tyttö on ehtinyt jo reippaasti viikon ikään, tänään ikää neidillä olisi 9 vrk. Kaikki on sujunut tähän asti - vähän liiankin - hyvin. Tyttö on ollut rauhallinen mutta terhakka pakkaus. Turhista ei mutista. Hereillä ollessaan tapittaa sitten tummilla silmillään kovasti kaikkea uutta ja ihmeellistä. Varsinkin veikan touhut kiinnostavat jo kummasti. :)



Yöt ovat sujuneet about kahdella syömisellä. Toissa yönä sain neitiä jopa herätellä syömään, kun rinnat alkoivat olla imuttelijaa vailla. Viime yö oli ensimmäinen, joka meni hieman " harakoille" . Puolesta yöstä n. kolmeen neiti kitisi, välillä myös kovaan ääneen huusi, ilmeisesti masukipuaan. Kolmen aikaan runttasi sitten vaipallisen kakkaa ja johan helpotti. Nyt illasta on ollut vähän samaa touhua, että on pitänyt jonkin verran kitistä ja kipristellä masua, toivottavasti yö sujuu kuitenkin paremmin kuin edellinen.



Mutta ihanaa tämä vauvainen elämä on. :) Jaksaisin tunnista toiseen nuuhkia pientä ja silitellä ja pussailla ja sylitellä jajaja... kaikkea. :) Esikoisen ollessa meillä siis poika, olemme saaneet jo nyt paljon ihania tyttöjen vaatteita ja pakkohan se oli itsekin jo ensimmäinen mekko käydä ostamassa. Varsinkin kun ensi viikonloppuna on serkku-pojan ristiäiset, täytyy pienen neidinkin olla juhlatamineissa. :)



Isoveli on ottanut tulokkaan vastaan hieman ristiriitaisesti. Välillä pusuttelee ja silittelee, välillä ei noteeraa lainkaan. Mustasukkaisuutensa on purkanut äitiin ja isiin, esim. syömisen ja pukemisen kanssa temppuaa välillä ihan kunnolla. Mutta avuliaasti isoveli tuo esim. puklurättiä jos pyydän tms.



Vieraita meillä on käynyt nyt ekalla viikolla huomattavasti vähemmän kuin esikoisen aikaan. Silloin tuntui että joka päivä oli joku käymässä, nyt tuntuu ettei meillä ole oikeastaan käynyt juuri ketään. No, kyllä jokunen vieras mutta ei läheskään niin sankoin joukoin kuin silloin ensimmäisen kanssa.



Me ollaan nyt parina päivänä käyty vauvan kanssa ulkona. Viikolla oltiin keskiviikkona semmoinen puoli tuntia ja hyvin nukkui tyttö vaunussa. Keskiviikko olikin täällä aika lämmin päivä, joten mukava olikin olla ulkona. Tänään käytiin sitten toisen kerran ja oltiin hieman pidempään. Meillä on täällä ollut aika kylmää, joten en ole viitsinyt vielä kauhean pitkään pitää pientä ulkoilemassa. Jospa sitä tästä pikkuhiljaa kuitenkin pääsisi enemmänkin ulos ja vauva pääsisi ottamaan pidempiä päikkäreitäkin vaunussa.



Jeps, mutta nyt taidan minäkin mennä iltapalalle kun typy vielä nukkuu. Maitoa on muuten mullakin tullut reippaasti. Pakastimessa on jo useampi desi pakastettuna ja päivittäin saa ollakin pumppailemassa. Lisämaitoa ei ole tarvinnut kotona antaa lainkaan, saikulla sai tämäkin neiti lisämaitoa jonkin verran.



PIIAS: tulitko kysyneeksi mitä maitoa PKKS:ssa antoivat silloin kun siellä oltiin? Itselläni oli mielessä kysyä mutta unohdin. Lähinnä vaan mielenkiinnosta, mikä mahtaa olla tilanne, ovatko saaneet minkä verran luovutettua maitoa.



Mutta nyt iltapalalle. Olisiko huomisesta lähtien tosiaan hyvä aloittaa viikkopinot? Hyviä vointeja kaikille ja ONNITTELUT uusille vauvautuneille, joita en ole vielä onnitellut. :)



T: Anmari ja Nuppu 9 vrk

Pikku prinssimme syntyi 1.10 klo. 01.59.



Painoa hällä oli 2920 kg, pituutta 49 cm ja pipa 34,5 :) RV 40+2



Ihana on pieni herra, hyvin voiva ja imetys lähti käyntiin jo hyvin heti salissa. pojulla on silmät auki kokoajan ja katselee tarkkaavaisena maailman menoa. Oikein on törtevä, tosi pirteä ja vilkas poju kokoonsa nähden!



Oih, Ihanaa olla Äiti :D



Kirjoittelen lisää tässä kunhan ollaan ensin kotiuduttu kunnolla, eilen tultiin illalla kotiin Tayssista.

Miten teillä muilla on lähtenyt arki sujumaan? Miten ootte itse palautuneet synnytyksestä?



Meillä on arki lähtenyt loistavasti käyntiin. Poitsu ei oo yhtään mustasukkainen pikkusiskostaan. Kovasti vaan haluaa siskoa pussailla, pitää sylissä ja auttaa hoitamaan.



Mulla on alusta asti ollut sellainen olo kun en ois synnyttänytkään. Jälkivuoto on ollut tosi niukkaa. Olo on aivan eri kuin esikoisen jäljiltä. Silloin jälkivuoto oli runsaampaa, istuminen teki kipeetä, pitkiä aikoja ei pystynyt olee pystyssä.



Mies on nyt ollut isyyslomalla siitä asti kun neidin kanssa päästiin kotiin. Huomenna menee mies sitten töihin. Saas nähdä miten meijän arki alkaa sujumaan.



Huomenna on aamulla neidillä neuvola käynti. Saas nähdä paljonko neiti on kasvanut. Ainakin ruokahalu tuntuu neidillä olevan kohdallaan.



Neiti saa sekä rintamaitoa että korviketta. Ei tunnu rintamaito pelkästään riittävän. Ja oon jo monesti lähtenyt kauppoihin ja mies jäänyt vauvan kanssa kotiin niin hän on sitten antanut korviketta pullosta.



Meillä neidillä on kamala flunssa. Käy pikkuinen kovasti sääliksi kun ei toisen oloa pysty paljoa helpottamaan.



Neiti on vallan ihana ja kiltti tapaus. Ei juurikaan itke. Yöllä herää 2 kertaa syömään (noin 3 aikaan ja seuraavan kerran noin 6 aikaan). Saadaan siis yöt nukuttua hyvin. Toivonkin että neiti ois jatkossakin yhtä hyvä nukkumaan. Poitsukin nukkui yönsä aina tosi hyvin.



Synnytystä oon paljon edelleenkin miettinyt, tuolla se taka raivossa kummittelee ja näin jälkikäteen alkanut pelottamaan että jos kaikki ei ois mennytkään hyvin. Sanoinkin miehelle että tuskin uskallan enempää lapsia tehdä. Toiste en halua tuollaista synnytystä kokea.



Tulipas sekavaa sepustusta.



Öttis, poitsu 1v11kk ja pikku neiti

Meinasin eilen ite väsätä pinon tälle puolelle, mutten sitten ennättänytkään, kävin kurkkimassa tällä puolella jo ennen synnytystä, mutten pinoa ole nähny.



Arki kolmen lapsen kanssa tuntuu näin alussa hämmentävälle ja uuvuttavalle, etenkin tuo 4v pieni mies ei oikein tunnu tietävän miten päin pitäis olla ja etsii paikkaansa perheessä selvästikin. Kaikesta pitää vähän jumputtaa vastaan ja kaikki pitää kyseenalaistaa, jopa asioita joille äiti ei todellakaan voi mitään, kuten mihin suuntaan kukkaruukun varjo lankeaa...Esikoinen taas kuvittelee olevansa vuosiaan isompi ja käyttäytyy uhmaisesti muutenkin nykysin, kuuluu esikoululaisen kuvioihin, mutta väsyttää just tässä vaiheessa tuokin. Ja vielä kun on äitillä nää hormonit pikkusen avittamassa hommia niin huhhei. Eli aikamoista rytinää sai tämä äiti oltuaan pari päivää sairaalan seesteessä makoilemassa. Siitä olen kuitenkin superonnellinen, että lapset on niin isoja jo, että ymmärtävät purka oloansa meihin vanhempiin (tai lähinnä äitiin) eikä pieneen vauvaan.



Vauvan sisarukset on ottaneet ihanasti vastaan, haluavat sylitellä, pussailla ja silitellä jopa niin että on pakko kieltääkin välillä että toinen sais rauhassa nukkuakin joskus.



Pikkuneiti on ihana, vaikkei olekaan oikein unelma nukkuja. Viimeyö meni syödessä kahden tunnin välein. Ja päivisin tuntus parhaiten nukkuvan sylissä, sänky toimi lähinnä " heräämönä" . Onneks muistin vanhan kikan esikoisen ajoilta: laitoin pinnasänkyyn eilen pitämäni t-paidan vauvan pään lähelle ja jo vain uni maistui äidin hajuisessa petissä vaikka äippä itse kolisteli ruokaa keittiössä :)



Fyysisesti voin mitä mainioimmin, maha ei tietenkään ole palautunut kovin kummosesti, mutta eipä vielä tarvitsekaan olla. 9stä raskauskilosta kotiin kannoin 4, joten nyt kun malttas olla liikaa ahtamatta rotinaherkkuja niin vois olla jopa toiveissa mahtua omiin housuihin ennen joulua, jiihaa!



Synnytys oli vissiin melkeinpä liiankin helppo, tuli jo sellanen olo että ei muistakaan enää koko supistuskipua ja että " tääkö suloinen muru muka viimeinen??" ->pikkusen viskoo nuo hormonit nupissa :)



Mutta kiva pinoutua tälläkin puolella, nyt vaan kaikki keijut kiiruusti mukaan!!



Minjuska ja hiirenherne 4pv

Tänään oli neidillä neuvolakäynti. Painoa oli kertynyt 3620g, pituutta 52 cm ja pipo 35,5cm. Hienosti on neiti siis kasvanut. nyt pitäis ne d-vitamiini tipat aloittaa. Huomenna siis niitä apteekista hakemaan.



Tänään olin siis ekaa kertaa koko päivän yksin lapsosten kanssa kun mies oli töissä ja tosi hyvinhän meillä meni. Oikeestaan oli paljon rauhallisempaa ja helpompaa kun viime viikolla. Poitsu on paljon kiukkusempi kun isi on kotona.



Voisin tehdä meille syyskeijuillekkin tänne puolelle tollaisen listan missä on vauvojen mittoja.



Nyt muun perheen pariin.



Öttis, poitsu 1v11kk ja pikku neiti 2 viikkoa

täällä vauvapuoen pinossa, liekö arki vauvautuneilla niin kiirestä vai mikähän lie?



No, jospa se tästä kiihtys kun tuolla odotuspinon puolella tuntuu olevan aika monella jo säpinää tiedossa, käynnistyksiä ja supisteluja.



Viime yö oli taas kyllä ihan kamala tämän nuoren neidin kanssa, 1.30 lähtien hän olisi halunnut seurustella. Valot poissa torkuttiin ja känistiin sitten 5.30 saakka, kunnes vihdoin uni vei neidiltä tajun. Ihan periaatteesta en aio ruveta yöseurusteluihin mukaan, tulee vaan jatkossa ongelmia.



tänään hän jakso ihan KAKSI tuntia olla valveilla nyt päivällä, mikä on miusta aikamoinen saavutus 6pvn ikäiselle!! Kummasti tuntuu että kello oikein kiitää neidin hereillä olo aikana, mitään ei saa tehtyä sinä aikana, pitää vaan tillottaa silmiin ja hurpatella toisen kanssa, ihanaa aikaa!!!



Isovelikin taitaa pikkuhiljaa löytää paikkansa, hieman on ollu hankaluuksia luopua perheen pienimmän paikasta. Onneks isi auttaa pientä miestä ottamalla menoihinsa mahdollisuuksien salliessa mukaan. Ja eilen ostettiin sille isojen poikien sänky, sellanen puolikorkea malli, jossa on alletyönnettävä pöytä. Ihan sille varalle, että hän tulee mitä ilmeisimmin jossain vaiheessa jakamaan huoneen pikkusiskon kanssa, niin pääsee sitten yläilmoihin pikkutavaroineen siskoa karkuun eikä miunkaan tarvitse ehkä niin paljon olla huolissaan että pienet osat joutuu suuhun.



uusi sänky kohotti siis isoveljen mieltä, isosiskolle tais tehdä päinvastasen tempun, kovasti harmitti kun oma sänky ei ole kiipeiltävää mallia ja toisella on. Voi voi, kunpa oliskin rahaa olla aina kaikille mieliksi....Mutta pettymykset kuuluu elämään ja Tahkokallion sanoin vanhempien tehtävänä on tuottaa pettymyksiä ja voittaa keskinäiset valtataistelut.



Sillä lohduttautuen



Minjuska ja eskarityttö, isoveli 4v ja neiti hiirenherne 6pv

Mä nyt kokeilen jos vaikka pääsis sisään tänne vauvapuolelle syyskuulaisten kanssa...onko tarkoitus että tehdään viikkopinoja vai kuinka?

Meidän pimu siis syntyi 7.9. ja oli 3,8kg ja 51cm.Viikko sitten maanantaina kun terkka kävi ,paino oli viel matalammalla,3620g,ja nyt perjantaina käydään ihan neuvolassa ekaa kertaa :)

Kotonahan mulla on 2v poika ja 5v tyttö(+3 koululaista),ja ensi viikko on eka kun ollaan arkee ilman iskää.Nyt ollaan kyl oltu viime ja toissa vkl myös keskenään ja jäätiin henkiin.

Pimu nukkuu hurjasti viel päivällä,syö ja nukkuu...illalla hänet saa " houkuteltua" vähän olemaan hereillä kun tekee hoitoitoimia pitkän kaavan mukaan,jutustelee jne...joten viel on aikaa notkua koneella :)

Mutta jään kuulolle millainen tästä pinosta tulee.Tuolla odottajien syyskeijuissa olin aika ulkopuolinen kun aloin niin myöhää kirjoitella.



Femmis ja Pimu 12 pv

Käytiin siis nuppusen kanssa neuvolassa tänään. Ikää on viikko (neuvolantädillä ei ole autoa joten kotikäyntiä emme saaneet, eipä haittaa) ja paino oli noussu kivasti 3240g:stä 3360g:n! Pituutta ei jostakin syystä katottu, liekö unohtunu?



Tämähän on korvikevauva (kun se imetys ei sen rintaleikkeuksen takia onnaa) ja maha tuntuu menevän kovalle siitä NAN-maidosta. TAi kai se yhtä kovalle menis tuttelistakin varmaan. Kävin kuitenkin apteekista mallasuutetta, josko sillä sais tuon masulin toimimaan paremmin, toinen raukka kun joutuu ihan tinkaamaan kakkaa :(



Kävin just tuolla odotuspuolella muistuttelemassa että täällä teitä odotellaan innolla mukaan, ite ainakin toivon että joukko tästä sankkenee, eikä kukaan tunne oloansa ulkopuoliseksi!



Meille on tullu oikein kunnon ongelma neitisen nimen kanssa, ei meinata päästä miehen kanssa yhteisymmärrykseen...

Minusta nimi on ihan selvä, mutta mies haraa vastaan :)



Jaha, kakan pesulle....



Minjuska

Meillähän poika syntyi 7.9., painoa 4620 g ja pituutta 53 cm. Poika on varsin rauhallinen tapaus, syö, nukkuu ja kakkii - varmaan kymmenen kertaa päivässä...;) Viime viikon torstaina kotikäynnillä painoa oli 4600 g, eli viikossa saavutettiin syntymäpaino. Seuraava neuvolakäynti on vasta kuukauden iässä, 6.10.



Pojulle miun tissi on kaikki kaikessa. Tutti ei kelpaa, pulloa ei olla kotioloissa vielä kokeiltukaan. Kaksostyttäremme ovat ottaneet vauvan hyvin vastaan, tosin tappelevat toistensa kanssa entistä enemmän ja päiväunille nukahtaminen on vaikeaa.



Tänään minulla on eka " oma meno" . Käyn asukaspuiston äitien illassa osteopaattisessa hieronnassa. Vähänkö luksusta! Saa nähdä, miten mies tuon kolmikon kanssa tunnin verran selviää. Tosin taitaa osua just tv:n lastentuntiin, joten tuskin tulee ongelmia, kunhan tankkaan pikku tissisyöpön lähtiessä.



Milloin te muut aiotte pitää ristiäiset? Entä juhlitteko kotona vai muualla? Meillä poju kastetaan 29.10. täällä kotosalla, kastajana anopin pomo, joka kastoi myös tyttäremme ja vihki meidät avioon. Varsinainen perhepappi siis :)



Mutta nyt hetkeksi päikkäreille, kun kaikki lapset nukkuvat, ja mies myös. Risti seinälle... Meilläkin muuten ensi viikolla koittaa arki, kun mies palaa töihin. Vähän meinaa miun selviytyminen jännittää.



- mytty ja poju päivää vaille 2 viikkoa

Vois varmaan aluksi tehdä viikko pinon meille syyskeijuille tänne vauva puolelle ja sit katsoa kuinka paljon porukka intoutuu kirjoittamaan.



Me pidetään ristiäiset jo 30.9. ja samalla vietetään pojan 2-vuotis synttäreitä (syntynyt 28.9). Miehen sukulaiset kun itse kutsuivat itsensä tänne tona viikonloppuna (asuvat lapissa ja me helsingissä) poitsun synttäreille niin ajattelin et järkätään ristiäiset sitten samalla.



Neidillä alkanut aika säännöllinen rytmi öisin olemaan, kaks kertaa yössä herää noin 3 aikaan ja seuraavan kerran noin kuuden seitsemän aikaan.



Tänään on mulla ollut hermot kireellä ja tunteet pinnassa. Ja mies on saanut sen tuntea nahoissaan. Oon sitten suutus päissäni siivonnut koko asunnon. Tuntuu tänään kaikki asiat itkettävän, hormoonit.



Juu mutta nyt antamaan poitsulle iltapalaa.



Öttis, poitsu ja pikku neiti

Tulin nyt minäkin ilmoittelemaan itsestäni, hengissä siis ollaan!! ;)



" Aadan ja Bertan" kanssa arki on lähtenyt käyntiin oikein mukavasti, maanantaista asti ollaan opeteltu " naisten arkea" kun mies palas töihin isyyslomalta. Vähän kyllä mietitytti miten pärjään kahden kanssa yksistäni, mutta tosi hienosti on kyllä sujunut. Meillä nautiskellaan ruoka sekä tissistä että pullosta vuoronperään. Pääsääntöisesti syövät äidinmaitoa, mutta olemme alkaneet antamaan joukossa myös korviketta koska pumppaamalla maitoa tulee aika tarkasti ja koko ajan saa olla laskemassa moneenko annokseen siitä riittää. Imettämällä maitoa kyllä tulee ihan riittävästi. Tod.näk. alamme antamaan kohta pulloruuan kokonaan korviketta niin ei tarvitse rasittaa itseään pumppaus-rumballa. Tytöt syövät n. 3-4h välein, kun toinen alkaa vaatia ruokaa niin toinen herätellään myös syömään jotta söisivät suurinpiirtein yhtäaikaa. Yhtäaikaa imettämistä en ole vielä kokeillut, kun imetän rintakumin avulla niin tuntuu aikamoiselta säätämiseltä alkaa asettelemaan molempia rinnalle niin että kumitkin vielä pysyisivät kyydissä ;) Pari kertaa ovat vaatineet ruokaa täsmälleen samaan aikaan nyt kun olen heidän kanssaan yksin päivällä, silloin otan toisen tissille ja toisen laitan sitteriin sängylle jonne syötän pullosta =) Hyvin on onnistunut ja kumpikin on saanut masun täyteen. Päivät menee kyllä tosi nopsaan, miehellä on aika ihanteellinen työaika; menee klo 7 ja pääsee klo 15 eli on kotona jo puoli neljän pintaan.



Neidit ovat kasvaneet hienosti, perjantaina käytiin toisen kerran neuvolassa ja painoa oli tullut mukavasti, Aada painoi 3150g ja Bertta 3020g, molemmat olivat 48,5cm pitkiä! Syövät edelleen rautalääkettä ja tietysti myös D-vitamiinia, aloitin antamaan heille myös Rela-maitohappobakteeritippoja, jos vaikka ehkäisisi mahavaivoja.



Ristiäiset olisi tarkoitus pitää 8.10 tässä lähellä olevassa seurakuntakodissa, kun meille kotiin ei millään mahdu ja molemmat mummulat on pienen matkan päässä niin ajateltiin että käy helpommin näin. Molemmilla olisi tarkoitus olla 3kummia, yksi kummi puuttuu vielä kun siskoni ei " voinut" ottaa kummin tehtävää vastaan koska hänen avomiehensä oli ollut " järkyttynyt" kun pyysimme vain siskoa. Syy tähän pyyntöön oli se, että muut kummit löytyivät " automaattisesti" ja meillä jäi yksi kummin paikka vapaaksi. Pitkään pohdimme voimmeko pyytää vain siskoa, mutta ajateltiin tarjota paikkaa ja sanoa ettei tietenkään ole pakko sitä ottaa vastaan jos tuntuu tylsältä että eivät olisi pariskuntana. No, sisko olisi paikan ottanut mutta avokki oli ollut sitä mieltä ettei pariskunnasta voi vain toista pyytää... Vaikka meillä olisi ollut kaksi paikkaa vapaana niin en olisi ko.avokkia halunnut lapseni kummiksi, on nimittäin aivan idiootti mies eikä edusta millään lailla sellaisia elämänarvoja jota minä arvostaisin...Toisaalta arvasin, että näin voi käydä mutta toisaalta olen kyllä yllättynyt siskoni päätöksestä ja tuntuu hiukan kurjalta. Varsinkin kun tiedän ettei kummiudella ole oikeasti yhtään mitään merkitystä siskon avomiehelle! Huh, tulipa vuodatus! Eli yksi kummi pitäisi vielä keksiä.



Eiköhän tässä tullut tärkeimmät, tulen taas kirjoittelemaan kun neideiltä kerkiän ;)



Mukavaa vauva-arkea kaikille!!



:) elaine + Aada ja Bertta 5vkoa4pvää (ensi viikolla olis laskettuaika :)

ai täällä olikin synttäri" kaima" -7.9 syntynyt ISO POIKA :) voi vitsi,mun esikoinen oli oikeestas saman kokonen(4640+54cm) et hyvän kokoinen on.

Mä luulin että me pidetään kauheen aikasin ristiäiset kun ne on 1.10,mutta onhan tääl muitakin ketkä 3 viikkosena kastetaan.Ei olla ikinä näin aikasin pidetty,oliskohan 6 viikkoinen ollu tähän mennessä nuorin..

Kummiasiassa,tylsää ettei sisko ottanu paikkaa vastaan.Me ollaan sentään aviopari,mutta ei mun mies mitään huonoo tykännyt kun mun likkakaveri halus mut yksin kummiksi,juurikin tän " laskennallisen" asian takia:hekin halus 3 kummia lapselle. Meiltä puuttuu kirrkkoon kuuluva/-t kummi kokonaan :S odottelen tässä vaan että se kastepappi soittelis,niin saisi kysyy montako niitä piti olla.Se pariskunta jonka haluun kummeiksi,ei kuulu kirkkoon,mutta kun on PAKKO olla se kirkkoon kuuluvakin,vaikkei minulle sillä ole mitään väliä.Mutta tästäkään asiasta en suostu ottamaan mitään paineita,kuten en siitäkään että kaikki tarjoitusuunnitelmat meni pepulleen kun tuttu pitopalveluemäntä ei sit kerkiäkkään eikä myöskään amiksen oppilastyöt käy juuri sille viikonlopulle.No,luotan että saadaan me jotain pöytään laitettua kuitenkin.



Vauva on kyllä ihana,kauheesti jämäköitynyt 2 viikossa,aina hän on ollu sellanen napakka neiti kyllä.Vatsallaankin kun on,niin nostaa päätä ylös.



Onko teissä kestovaippailijoita?Mä käytän tälläkin kestoja ja yöllä kerttiksii-yöllä joutuu kuitenkin pari kakkavaippaa vaihtaa niin kiva sit vaan nopeesti sutaista paperivaippa pyllyyn.



Ensi viikkoa jännäillen...silloin pitää itte hoitaa likan kerhoon viennit ja pojan terapia käynnit,huh.niin ja muutenkin kattoo tuon menokaksikon puuhia kaiket päivät..



Femmis ja Pimu,parin tunnin päästä tasan 2 viikkoa (tähän aikaan 2vk sitten multa oli puhkaistu kalvot ja kuuntelin alkavia supisteluja...huiiiiih)

ÖTTIS: ihan hyvä idea tuo viikkopino, tiivistää sitten tahtia. Piti muistaa mainita että kyllä jysähit mieleen kun sairaalalla ollessa luin sen kauheen otsikon että vessaan syntynyt vauva kuoli, onneksi kyse ei kuiténkaan ollut teistä!!



ELAINE: aika kurja tuo kummi-juttu, miusta voi tietenkin pyytää vain toista! Se on kuitenkin aina noita avopareja pyytäessä (ja joskus aviokin) se riski ettei suhde kestäkään ja eron tullessa toinen kummi katoaa kokonaan. Noinkohan olis että se mies oli järkyttynyt sen takia että OLETTI tulevansa pyydetyksi?



Hyvin teillä on silti asiat, meillä ei ole vielä hajuakaan kummeista. Tai nimestä. Tai kastepaikasta. Päivä alkaa olla selvillä sentään. 22.10. Esikoisen kaste pidettiin anoppilassa, sinne en tahdo tällä kertaa -> anopilta juuri leikattu rintasyöpä ja tiedän sen stressaavan siivouksesta. Äitipuoleni ehdotteli että pidettäs ne miun kotipaikalla...no, äitipuoli höyryää kuitenkin pöytään sen seittämät keksit joita kukaan ei oikeasti syö enkä oikein koe että ne olis sitten meidän juhlat enää. Kotona ei mahduta pitämään kun rakennettiin viime talvena isoon olohuoneeseen väliseinä, että poika sai oman huoneen. Ja seurakuntatalo on 70-luvun kökkö laatikkomalli. Ja täti ehdotteli että pidettäs miun mummolassa, mutta...no se nyt vaan on aika monen mutkan takana maalla ja arvaan mummon stressaavan kans, joten ehkä ei sittenkään. Pahkeinen kun ei ole enää kesä, pidettäs pihalla piru vie.



Nimi on kans yks ongelma. Tai mullehan nimi on siis ihan selvä mutta mies hannaa vastaan :) (asiaa voi käydä kommentoimassa tulla nimet palstalla " pikkusisko vailla nimeä!!!" otsikon alla)



Kummeista ei ole ollu vielä edes tarkemmin puhetta.



Että jotain kompromisseja luvassa täälläpäin.



Ihana yö pikkuneidin kanssa takana, nukku tosi hyvin, 22-04 ja 04-07 eli periaatteessa heräs kerran koko yönä!! Ja äiti sai nukkua ja jaksaa taas hitusen paremmin, jes!



Minjuska

Näinköhän poitsu nukkuisi sen aikaa, että ehtisin kirjoitella tännekin vauvapuolelle. Oon vielä päivittäin käynyt lukemassa odotuspuolen pinot, niin koukkuun jäin siihen odotusaikana. Jänniä aikoja siellä joka perheessä elellään, syyskuuhan lähenee koko ajan loppuaan ja pikkuhiljaa sieltä varmasti moni siirtyy tännekin.



Eli meille syntyi ihana pieni poika sunnuntaina 17.9 kovan työn tuloksena. Synnytys oli vaikea, näistä kolmesta kamalin, mutta palkinto on mitä parhain! Kymmenen pistettä heti synnyttyään saanut pikkumies painoi 3670g, pituutta oli 51cm ja pipo oli 34,5. Kaveri syntyi tähän maailmaan käsi kaulalla, siksi varmaan se synnytyskin oli niin hankala.



Tää kaveri on ollut alusta asti tosi kovasti tissin perään, sitä on pitänyt saada lussuttaa ihan jatkuvasti ja aina on olevinaan ihan järkyttävän kova nälkä! Hermot menee justiinsa jos erehtyy käydä ensin vaippaa vaihtelemaan. Melko turhaapa se monesti onkin, sillä usein käy niin, että toisesta päästä sisään ja toisesta ulos, ja taas on vaippa vaihettava. No, ikää herralla kun on vasta neljä päivää, ei se annoskoko ole varmaan kuin joku 40ml ja miun tissit onkii aina illalla ihan räjähtämispisteessä! Ei varmaan kohta taas muu auta, kuin lähtee lypsylle, että saa oloonsa helpotusta! Yöllä poika imee kylläkin sitten lähestulkoon jatkuvasti, tosin viime yönä nukuttiin jopa melkein kahden tunnin pätkiäkin välillä, joten yöllä ja aamulla miun olo on jo paljon helpompi.



Ristiäisistä: Ei olla oikein ehditty niitä vielä miettiä, mutta luultavasti ne pidetään vasta marraskuun alkuviikolla. Huomenna meinasin soitella ja kysellä, miten meidän luottopapin aikatauluun kastetilaisuus sopisi ja sitten varailemaan sitä seurakuntakeskusta. Nimi on ollut selvillä jo ihan raskauden alusta asti, ja ollaankin miehen kanssa kahdestaan jo salaa toisilta poikaa nimellään kutsuttu.



Huomenna tulisi terkka kotikäynnille vauvaa kattomaan. Kivaa saada tietää, miten on paino lähtenyt nousuun. Kirjoittelempa sitten lisää kuulumisia.



Niina ja poitsu 4pv

Kiva lukea muitten syysvauvojen ja -äitien kuulumisia! Meidän amatsonihan syntyi 9.9. sektiolla ison koon vuoksi; mitat 54 cm ja 4700 gr. Sairaalassa vietettiin reilut 4 vrk ja kotielämä on lähtenyt oikein mukavasti käyntiin. Olen toipunut sektiosta tosi hyvin, vähän liiankin hyvin sikäli, etten meinaa muistaa ja jaksaa vältellä noita nostamisia ja muita, ja kuitenkin kuukausi pitäisi muistaa, ettei haava rupea jostain puolelta ratkeilemaan. Esikoinen 2,5 v on toistaiseksi suhtautunut vauvaan hyvin, totta kai jotakin ihan odotuksenmukaisia mustisreaktiota on.



Vauva nukkuu mukavia pätkiä ja sitten tankkaa ähkytäyteen. Tissimaidolla pärjäillään - syntymäpaino oli tiistaina ylitetty, kun terkkari kotikäynnillä punnitsi. Iltaisin on ollut vähän kitinöitä, tyttö syö ja torkkuu ja syö ja saa mahavaivoja kai ihan liiasta syömisestä, tai en tiedä mitä se on, mutta tuskin kovin vakavaa. Annan kuitenkin rintaa tiuhaan ja mies tekee monta kertaa päivässä koliikkihierontaa, se auttaa pieruvaivoihin. Yöllä on syöty tavallisesti pari kertaa, olen toistaiseksi nukkunut tytön kanssa vierashuoneessa ja ottanut viereen aina ekan yösyönnin yhteydessä. Siinä se sitten loppuyön öhisee ja tuhisee, aika hyvin olen saanut tähän mennessä itse nukkua, ei valittamista. Suurimpana murheena on liian täyteen pakkautuvat rinnat, heräilen joskus yöllä niihin ja on pakko pumpata tyhjemmäksi. Sänky märkänä ja välillä tytön tosi vaikea saada otetta kivikovasta jalkapallosta...mutta tämähän tasaantuu ajan mittaan, kun nyt vaan jaksaisi tämän alun.



Femmamma kyselit vaippahommista. Meillä on kanssa meninkinä osittaiskestoilu, kuten jo esikoisen kanssa: päivisin harsot ja villikset/Bumpyt, öisin ja yleensä reissuissa kertikset. Sopii meille ja näyttää sopivan vauvallekin, iho pysynyt tosi hyvänä.



On tämä aika erilaista kuin viimeksi: esikoinen mullisti elämän, tämä menee paljon mutkattomammin, vähän siinä sivussa. Mutta yhtä ihana tuo otus on ja yhtä ihanaa sitä on haistella ja katsella.



Njoammil ja amatsoni, kohta 2 vk

Kivaa kun lisää syyskeijuja siirtyy tälle puolelle kirjoittelemaan.



Neiti on nukkunu koko illan, toivottavasti ei kovin paljoa valvo sitten yöllä.



Tänään pappi soitti mulle ja tiistaina mennään tohon kirkolle sopimaan kasteasioista. Sain tänään päätettyä vauvalle toisen kummin, vielä mietin pitäiskö kolmaskin kummi neidille pyytää.



Me ei olla vieläkään keksitty neidille nimeä. Paria vaihtoehtoa mietin, mutta en tiedä onko kumpikaan niistä se oikea. Tulee kohta kiire keksiä nimi neidille.



Onneks mihen täti tekee melkein kaikki ristiäis tarjoilut. Meille jää täytekakkujen koristelu (tekee kakkupohjatkin meille) ja sit pitää vaan kaupasta ostaa karjalanpiirakoita yms. En kyllä yhtään ois jaksanut alkaa leipomaan.



Ens torstaina on myös käynti isyysvalvojalla. Me ei miehen kanssa olla naimisissa, kihloissa vaan. Ahdistaa jo nyt se käynti. Siellä on kyllä niin tyhmiä ja luokkaavia kysymyksiä. Eikai mies vapaaehtoisesti tunnustais isyyttänsä jos ei ois varma että on vauvan isä.



Mä en itse ikinä lukenut sitä juttua missä vauva syntyi pesuhuoneessa ja kuoli. Osaako joku kerto miten se juttu meni?

Kuulin siitä otsikosta vasta seuraavana päivänä ja sitten en saanut sitä lehteä enään mistään. Meijän talon ihanat vanhukset oli huolestuneet kun olivat sen jutun lukeneet ja luuli että se oli minusta. Yks niistä mummeleista oli joutunut sairaalaan kun sitä oli ruvennut rinnasta ottamaan. Ne vanhukset on aina niin huolehtivaisia. Piti sitten neitiä mennä niille näyttämään että uskoi että kaikki on hyvin.



Vieläkin hirvittää neidin synnytys kun sitä ajattelee ja joka päivä sitä tulee useasti ajateltua. Mies on varmaan kohta ihan kyllästynyt siihen aiheeseen. Varsinkin iltaisin sängyssä sitä miettii. Tulee mietittyä että oisko sitä sairaalaan ehtinyt yms. En kyllä tosiaan taida enempää lapsia uskaltaa tehdä. Monestikkohan joutuu synnytyksestä kertomaan sukulaisille vielä.



Me ei kestoilla. Ihan kertakäyttö vaipoilla mennään. Poitsun kanssa käytettiin pamperseja ja ne ne ei vuotaneet ikinä, liberot vuosivat lähes aina. Nyt neidin kanssa pampersit vuotaa ihan koko ajan ja liberot eivät. Niin vaan eri vaippa toimii erilailla eri lapsella.



Nyt en muista mitä muuta pitikään kirjoittaa.



Hyvät yöt kaikille!



Öttis, poitsu ja pikku neiti

Neuvolatäti kävi tässä jokunen aika sitten lasta katsomassa ja kaikki oli niinkuin olla pitikin, itseasiassa paremmin kuin hyvin. Vauvan syntymäpainohan oli 3670g ja tässä ensimmäisessä neuvolassa toivottavaa olisi, että syntymäpainossa edes oltaisiin, mutta meidänpä herra on tankkaillut tuota tissimaitoa siihen tahtiin, että tuo raja on jo ylitetty 150 g:lla. Hieno juttu! Herralla kun ei ikää ole kuitenkaan kuin viisi päisää! Muutenkin kaikki pienellä hienosti.

Oli tosi kivaa, kun tää terkka kyseli kovasti myös miun kuulumisia, kokemusta ja ajatuksia synnytyksestä sekä miulta että mieheltä ja jaksamisesta muutenkin. Aikaisemmista synnytyksistä muistan, että kun lapsi oli syntynyt, ei ketään kiinnostanut enää miun hyvinvointi ja jaksaminen, ei edes et joku olisi kysynyt, että mitäs siulle kuuluu, siis terkkareista puhuttaessa.



Tän keijukaisen on kohta puettava lapsille päälle ja lähdettävä naapurikaupungista etsimään rintakumeja, kun täällä meidän omassa ei niitä yhdessäkään näistä kolmesta kaupasta ollut ja melkein itku pääsee aina, kun vauva tarttuu rintaan, niin arat nännit ovat jatkuvasta imetyksestä. En koskaan aikaisemmin ole moisia tarvinnut, no, tyttöhän ei koskaan pystynytkään rintaa imemään halkion takia, mut silloin kun esikko oli pieni, niin ei nää koskaan olleet kipeet. Muutenkin olo on tukala, kun tissit on ihan täynnä maitoa. Eilen illalla pojan tissittelyn jälkeen pumppasin kummastakin vielä 125ml pakkaseen, siellä on jo puoli litraa pahan päivän varalle, jota tuskin näillä näkymin koskaan edes tulee... Ei kyllä millään kehtaisi käydä tätä luovuttelemaan, se on aikamoista rumbaa se pullojen ja koneenosien peseminen ja desinfiointi monta kertaa päivässä, varsinkin kun lapsia on jo kolme. Ei kiinnostas, mut ei kyllä huvittaisi viemäriinkään heittää...

Onko kukaan toinen keiju luovuttanut/luovuttaako? Paljonko teillä maksetaan litrasta äidinmaitoa?



Nyt taitaa olla perunat kypsiä, tää keiju lähtee syömään!



Niina ja poitsu 5pv

Ihan pitää pinoon pompsasta kun meinataan tipahtaa niiiiin alas ja kadota kokonaan!



Ihanasti alkaa tuo syyskeijujen odotuspino hiljentyä, monta tuttua nimeä on ollu hiljaa jo jonkin aikaa, jokohan ne kohta tänne pompsahtaa...kivaa!



Meille ei mitään isompia, neiti on ruvennu nukkumaan käytännössä yhdellä syönnillä koko yön. Seurustelee 20-22./22.39 ja syö 03-04 välillä ja 07 seuraavan kerran. Ja 10ltä alkaa taas seurusteluttamaan. Ihan kiva rytmi jo! Paisti että eilen illalla oltiin isännän kanssa ihan ihmeissämme kun masussa paino ja pieretti toista, ei meinannu millään rauhottua ja valvokin melekin 6tuntia illalla.



Ihan ihana päivä oli eilen muutenkin, saatiin tutustua pienimpäänm ihmeeseemme koko päivän ajan ihan rauhassa, miun isä otti nää isommat viikarit ja lähtivät luontoretkelle. Aamulla 10nltä vein ja palautus tuli vasta 20.00, mie olin jo ihan että kohta soitan perään kun ei ala kuulua. Hassua tämä äitinä oleminen, ei ole hyvä jos koko ajan ollaan yhdessä mutta liian kauankaan ei saa poissa kotoa olla :)



Miten teillä muilla jälkivuoto? Mulla tuntu että loppuu ihan tyyten, mutta nyt innostu taas, välillä pärjäsin jo pelkällä pikkuhousun suojalla. Sais kyllä pian loppuakin, inhoan näitä rättipäiviä. Onneks ei sentään ole heinäkuun helteet, kuten aiemmissa on aina ollu, ei haudo niin pahasti.



Voi kun sais lopetettua noiden rotinoiden mussuttamisen...painoa tuli sairaalalta kotiin vain 3kg (vaikka mahanahkaa tuntuukin olevan n.3km enemmän kuin ennen raskautta) mutta tällä mussutuksella taidan saada lisää pudotettavaa. Mullahan oli enne raskautta jo melkein 10 ylimääräistä kiloa (siis sellaista joista haluaisin eroon, ei 10 päälle ylipainon rajan) ja nyt alkaa pikkuhiljaa kukkimaan mielessä kuntosalit ja muut..mitenkähän pian sitä uskaltas mennä??? Onko kellään kokemusta?? Ruokavalionhan mie vin periaatteessa alottaa vaikka heti kun saan itteeni niskasta kiinni kun en imetä.



Joku kyseli vaipoista, meillä käytössä kertakäyttövaipat. Miusta tuntuu että meillä on muutenkin tuota pyykkia ja kun kuivaustilat on ihan olemattomat (75neliön koti) niin en edes harkinnu kestoilua. Että Liberolinjalla painetaan tytön kanssa. Pojalla oli parempi Pampers.



Nyt ulos ihanaan lämpimään syyspäivään lasten kera!



Minjuska

Jälkivuodosta. Mulla ei oo nyt vuotoa tullut 5 päivään. Tänään laitoin sitten pikkuhousun suojan, turha siteitä enään käyttää. Toivottavasti ei vuoto enään sitten palaisi.



Liikunnasta. Mua on himottanu jo parin viikon ajan mennä salille, mutta en oo vielä viittynyt. Kaippa sitä vois jo mennä. Painoa pitäis joo pudottaa, n,10kg oli myös mulla ylimääräistä ennen raskautta. Painoa en oo punninnut sitten rv39 jälkeen joten en tiedä onko paino pudonnut. Ainakin on tullut suklaata yms syötyä aika paljon. Pitää kohta lopettaa kaiken epäterveellisen syönti.



Alkaa ahdistamaan ens viikonlopun ristiäiset ja synttärit. Tuntuu että täällä kämpässä on täys kaaos koko ajan. Poitsu on hyvin tehokas sotkemaan. Lisäksi se ahditaa et miehen sukulaiset on käytännössä katsoen koko ajan täällä. Ei oo omaa rauhaa yhtään.



Meillä on neidille nyt 2 nimivaihtoehtoa ja niistä pitäis sitten jompikumpi valita.



Neiti nukkuu yönsä todella hyvin. Nyt ollaan menty yöt yhdellä herätyksellä. Nukkumaan neti menee iltaisin noin 23 aikoihin. Herää syömään noin 5.30 ja jatkaa uniaan noin 9 ja sitten jaksaakin aika pitkänkin aikaa seurustella.



Muutenkin neiti on tosi tyytyväinen. Ei itke juuri ollenkaan. Lähinnä vain silloin kun pääsee nälkä yllättämään. Ja ulkovaatteiden pukeminenkin saa yleensä kamalan hepulin aikaiseksi.



Joo mutta nyt hetkeks vois mennä lepäämään kun lapsetkin nukkuu.



Kirjoitelkaahan kuulumisia.



Öttis, poitsu ja pikku neiti huomenna 3 viikkoa (kylläpä aika menee nopeasti)