kotisynnytys, kokemuksia?
Aion itse synnyttää kotona ja kokemukset kiinnostaisivat.
Kommentit (210)
Mielesi voi myös muuttua, jos synnytys ei edisty tavanomaisesti.
Itse olin toki sairaalassa, mutta päättänyt olla ilman epiduraalia. Muutaman tunnin kärvisteltyäni muutin mieleni. Lopulta 17,5 tunnin kuluttua päättivät tehdä kiireellisen sektion.
Sä olet vähän myöhässä tän sun manifestin kanssa. Asia käsiteltiin jo julkisuudessa jokunen vuosi sitten.
Synnytys voi mennä pieleen niin monella tavalla vaikka kaikki olisi alunperin erittäin lupaavaa.
Oma lapseni laskeutui kuukautta ennen ja synnytys alkoi napakoilla säännöllisillä supistuksilla. Lantio tilava ja vauva pieni. Olin motivoitunut synnyttämään, hengitin ja ponnisti hyvin. Synnytys eteni kuitenkin todella hitaasti ja lapsi ei koskaan edennyt ponnistaessa alkuperäistä sijaintiaan pidemmälle, vaan lopulta leikattiin. Syytä tälle ei koskaan selvinnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa etsiä tietoa ihan oikeasti jostain luotettavasta lähteestä. Katso Facebookissa oisko siellä jotain ryhmää tähän. Kotisynnytyksiä tekee myös jotkut kätilöt, mutta koko tää touhu pitää tietysti kustantaa itse. Ja varautua siihe että kaikki se apu mitä sinne haluat on ajoissa paikalla. Jos ihminen on perusterve, raskaus edennyt ongelmitta ja varsinkin jos aiemmin on ollut helppo synnytys, niin ei Kotisynnytyksiä pitäis silloin pelätä. Ihan hyvä vaihtoehto ja joissain maissa aika suosittua, se on todella hyvä silloin ku tilanne voidaan arvioida mahdollisimman turvalliseksi siihen.
"Kaikki apu mitä haluat"? Ei sinne kotiin saa leikkaussalia pystytettyä, ja onko muka ketään joka ei halua sellaisen olevan saatavilla 5min sisällä (hätäsektion tavoiteaika) jos tarve tulee.
Lapsia syntyy nykyään paljon matkalla sairaalaan esim näissä tilanteissa vois kotisynnytys olla parempi.
Onko teillä synnytyskokoinen amme kotona? Kerrostaloasuntoja ei ainakaan sitten ole rakennettu kestämään mitään satojen kilojen painoista vesiallasta keskellä olohuonetta, saati vesieristetty tällaista kotisynnyttelyä varten.
Välilihanleikkauksen on tarkoitus estää pahemmat repeämisvauriot erityisesti isokokoisten vauvojen kohdalla, mutta omapahan on valintasi revetä ja saada se hermovaurio seksijumalatar pimppaasi kotona, kaukana veripalvelun lisäveren tarjonnasta.
Myös siihen sairaala matkaan kannattaa kiinnittää huomiota, mikään ei estä soittamasta ambulanssia kesken kotisynnytyksen. Kun synnyttää kotona ilman kivunlievitystä osaa varmasti myös tulkita itseänsä paremmin kuin sairaalassa lääkepöhnässä, siksipä siellä ollaankin yleensä kaikenmaailman piuhojen päässä. Itse en ole synnyttänyt kotona, lapseni isä on edellisessä liitossa osallistunut kotisynnytykseen, joten uskoisin että minulla on siitä kuitenkin melko varmaa tietoa, siihen nähden mitä nää kommentit en voisi ikinä kuvitella. Mutta mun mielestä hyvissä olosuhteissa turvallinen tapa, se että äiti kokee olonsa turvalliseksi ja kuulluksi on myös tosi iso asia synnytyksen kulkua. Itse sairaalassa synnyttäneenä kolmesti en voi sanoa että saisi todellakaan hyvää palvelua aina. Itse ensimmäisessä synnytyksessä pyysin sektiota kymmen tunnin jälkeen synnytyssalissa, en saanut, 40min päästä lapsi pumpattiin väkisin ulos, hoitaja hyppi mahan päällä, lapsella todettiin happivae ja kiidätettiin teholle.
Vierailija kirjoitti:
Jee. Varaudu ihanaan oman napasi ympärille suunniteltuun elämysjuhlaan minkä lopputuloksena vauasi saattaa olla loppuelämänsä vammainen tai kuolla.
Törkeää puhetta. Esim. Hollannissa on aivan tavallista synnyttää kotona. yli 35% kaikista synnytyksistä on kotisynnytyksiä eikä siellä vauvat vammaudu tai kuole sen enempää kuin Suomessakaan.
Ap:n aloitus tympeä tarkoituksen hakuinen trolli.
Eikä se suomalainen huippumalli ole synnyttänyt vauvansa ihan kotona omassa suihkussaan miehensä läsnäollessa. Hyvin on hänellä ainakin mennyt ja tuskin on leveä lantio kun on huippumalli.
Vierailija kirjoitti:
Myös siihen sairaala matkaan kannattaa kiinnittää huomiota, mikään ei estä soittamasta ambulanssia kesken kotisynnytyksen. Kun synnyttää kotona ilman kivunlievitystä osaa varmasti myös tulkita itseänsä paremmin kuin sairaalassa lääkepöhnässä, siksipä siellä ollaankin yleensä kaikenmaailman piuhojen päässä. Itse en ole synnyttänyt kotona, lapseni isä on edellisessä liitossa osallistunut kotisynnytykseen, joten uskoisin että minulla on siitä kuitenkin melko varmaa tietoa, siihen nähden mitä nää kommentit en voisi ikinä kuvitella. Mutta mun mielestä hyvissä olosuhteissa turvallinen tapa, se että äiti kokee olonsa turvalliseksi ja kuulluksi on myös tosi iso asia synnytyksen kulkua. Itse sairaalassa synnyttäneenä kolmesti en voi sanoa että saisi todellakaan hyvää palvelua aina. Itse ensimmäisessä synnytyksessä pyysin sektiota kymmen tunnin jälkeen synnytyssalissa, en saanut, 40min päästä lapsi pumpattiin väkisin ulos, hoitaja hyppi mahan päällä, lapsella todettiin happivae ja kiidätettiin teholle.
Kukaan ei pakota ottamaan lääkkeitä vastaan sairaalassa. Ihan yhtä lailla siellä saa synnyttää lääkkeettömästi ja kokea sen raastavan kivun kokonaisuudessaan, jos niin haluaa.
Ikävä kuulla, että lapsesi työnnettiin väkipakolla maailmaan, mutta kuulostaa siltä, että hän oli jo niin pitkällä synnytyskanavassa, ettei sektio ollut enää vaihtoehto.
Mistä sinä ap tiedät, millaisen kätilön kotiisi saat?
Miten ilkeä ja tiukkasanainen hän on, synnytystapahtumassa?
Kätilölle se syntymä on työtä, vaikka se synnyttäjälle itselle on ainutlaatuinen tapahtuma kaikkine kipuinen ja ponnistuksineen.
Siinä tilanteessa on auttavalla ihmisellä oltava homma hanskassa, että pää kylmänä, ei hän voi jäädä silittelemään äitiä päähän, vaan hänen on saatava lapsi terveenä ulos, ja samalla seurattava äidin lääketieteellistä vointia.
Oho ei varmaan ihanteellisin paikka keskustella aiheesta. Yllätyin miten paljon negaa tähän tuli vaikka vaikka otsikon nähtyä aattelinkin että jotain tulee olemaan. Instagrammissa on muistaakseni vapaasynnytys-tili ja muita, en vaan niitä tähä hätään muista. Hieno ja rohkea päätös, enkä epäile hetkeäkään etteikö olis sun ja vauvan parhaaksi. Varsinkin kun vasta selailin sitä sairaalasynnytysketjua :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jee. Varaudu ihanaan oman napasi ympärille suunniteltuun elämysjuhlaan minkä lopputuloksena vauasi saattaa olla loppuelämänsä vammainen tai kuolla.
Törkeää puhetta. Esim. Hollannissa on aivan tavallista synnyttää kotona. yli 35% kaikista synnytyksistä on kotisynnytyksiä eikä siellä vauvat vammaudu tai kuole sen enempää kuin Suomessakaan.
Niin, mutta onko lääkäri mukana synnytyksessä aina? Mitäs jos sattuu kovat vuodot, vai joudutaankin yhtä-äkkiä hätäsektioon, tai tulee muita komplikaatioita.
Sairaaloissa on leikkaussalit valmiina ja apu lähellä. Kotona ei ole.
Kotisynnytykset vaativat kokenutta ja osaava ihmisiä.
Ennen oli erilaista, kun noita synnytyssairaaloita ei edes ollut olemassa. Silloin olikin lapsikuolleisuus suurta ja äitejäkin menehtyi synnytyksiin, kun mitään apua ei kertakaikkiaan ollut.
https://aktiivinensynnytys.fi/
Hyvä sivusto, joka antaa paljon tietoa siitä miten sinä voit synnyttää (olla aktiivinen tekijä) eikä tarvitse synnytyttää vauvaa (olla passiivinen toimenpiteiden kohde). Löytyy asiaa myös kotisynnytyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jee. Varaudu ihanaan oman napasi ympärille suunniteltuun elämysjuhlaan minkä lopputuloksena vauasi saattaa olla loppuelämänsä vammainen tai kuolla.
Törkeää puhetta. Esim. Hollannissa on aivan tavallista synnyttää kotona. yli 35% kaikista synnytyksistä on kotisynnytyksiä eikä siellä vauvat vammaudu tai kuole sen enempää kuin Suomessakaan.
Tämä ei ole totta. Enää 13 prosenttia synnyttää kotona Hollannissa, kotisynnytysten suosio laskee siellä kovaa vauhtia. Hollannissa on myös korkeampi vauva- ja äitiyskuolleisuus kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole elämyshakuisuudesta kuitenkaan vaan siitä, että en halua joutua synnytysväkivallan kohteeksi. En halua lääkkeellistä kivunlievitystä, en halua että välilihaani leikataan, en halua, että minua tikataan puuduttamatta, en halua, että sisääni runnotaan väkisin sormia yms. Synnytys on kuitenkin kokonaisvaltainen asia ja se, että äiti tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi edesauttaa synnyttämistä. ap
Hmm.
Sä olet siis kuitenkin synnyttämässä? Oletko raskaana?
Entäs jos kotona tulee häikkää? Kyllä sinne
Sormia työnnetään sitten, jos on pakko lapsen hengen pelastamiseksi. Ja äidin hengen.Mulla oli hyvä kätilö. Pehmeä synnytys. On uusia oppeja. Lapsen tahtisesti edisti synnytystä. Mieluummin jarrutti kuin kiirehti.
Saahan siellä olla ilman kivunlievitystä.
Mene puhumaan ennakkoon mitä mahdollisuuksia on.
Itseasia sormia ei saa työntää sisään ilman potilaan suostumusta. Näin sanoo laki. ap
Vierailija kirjoitti:
Ei ole omaa kokemusta, mutta en silti suosittele.
Mitä teette jos vauva syntyy velttona ja elottomana mahdollisten komplikaatioiden vuoksi? Mitä teet jos sinä vuodat vaikka liikaa verta etkä saa tarvittavaa apua kotona? Siinä ei paljoa äitin omilla kivoilla Feng Shui -elämyksillä ole merkitystä jos perusasiat menevät pieleen.
Esimerkiksi oma sukulaislapseni syntyi täysin velttona ja joutui välittömästi teholle saamaan lisähappea. En edes halua ajatella miten olisi käynyt jos hän olisi syntynyt kotona. :(
Itse olen synnyttänyt lapseni (2) ilman kivunlievitystä sairaalassa, kaikki meni hyvin ja sairaalassa oli turvallinen olo. Oli olosuhteisiin nähden jopa miellyttävä kokemus, kukaan ei pakottanut mihinkään tiettyyn synnytysasentoon, eikä kukaan ei leikannut välilihaa, pieni nirhauma tuli itsestään. Normaali sisätutkimus piti toki jossain vaiheessa tehdä, mutta se kuuluu asiaan, mistä lähtien tämä on ollut "synnytysväkivaltaa"? Tärkeää on, että kerrot toiveistasi kätilölle selkeästi, ammattitaitoinen ihminen osaa kyllä tukea sinua tilanteen mukaan.
Mutta jos synnyttämään lähtee tuolla asenteella että kaikki itselle epämieluisat asiat ovat "väkivaltaa" niin ei voi odottaakaan kovin positiivista kokemusta. Synnytys nyt vaan on aika rankka kokemus, mutta jos siihen lähtee avoimin mielin ilman valmista synnytyskäsikirjoitusta, ennakkoluuloja ja -odotuksia niin kaikki on mahdollista, myös hyvällä tavalla. Tsemppiä!
Normaalia sisätutkimusta ei tosiaan tehdä, jos äiti ei sitä halua. Jokainen potilas pääättää, kuka työntää sormet sisään jos työntää ollenkaan. En myöskään aio synnyttää maaten vaan seisaaltaan tai altaassa. En myöskään halua jakaa ekaa yötäni vauvan kanssa muiden äitien kanssa samassa huoneessa. En halua, että terveysasioistani keskutellaan muiden kuullen. Myöskään mahaani ei saa painella istukan synnyttämistä varten. Joten eiköhän näillä spekseillä kotisynnytys ole minulle parempi. ap
Minä menin synnytykseen hyvin valmistautuneena ja itsevarmana. Ajattelin että suht helppo homma tulee olemaan enkä varmaan tarvitse juuri kivunlievitystäkään.
No mikä oli lopputulos? Järkyttävät kivut, 4x epiduraaliannos, vauvan asentovirhe ja 20 tunnin jälkeen sektio. Vauva olisi todennäköisesti kuollut tai ainakin vammautunut jos en olisi ollut sairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä synnytyskokoinen amme kotona? Kerrostaloasuntoja ei ainakaan sitten ole rakennettu kestämään mitään satojen kilojen painoista vesiallasta keskellä olohuonetta, saati vesieristetty tällaista kotisynnyttelyä varten.
Välilihanleikkauksen on tarkoitus estää pahemmat repeämisvauriot erityisesti isokokoisten vauvojen kohdalla, mutta omapahan on valintasi revetä ja saada se hermovaurio seksijumalatar pimppaasi kotona, kaukana veripalvelun lisäveren tarjonnasta.
Ja taas yksi joka halveksuu naisen seksuaalisuutta... Jos sinulle seksi ei ole tärkeää, älä oleta, että muille se ei ole. On se kumma, että naisen pimppa on aina jotakuta muuta kuin naista varten.
Ei ole omaa kokemusta, mutta en silti suosittele.
Mitä teette jos vauva syntyy velttona ja elottomana mahdollisten komplikaatioiden vuoksi? Mitä teet jos sinä vuodat vaikka liikaa verta etkä saa tarvittavaa apua kotona? Siinä ei paljoa äitin omilla kivoilla Feng Shui -elämyksillä ole merkitystä jos perusasiat menevät pieleen.
Esimerkiksi oma sukulaislapseni syntyi täysin velttona ja joutui välittömästi teholle saamaan lisähappea. En edes halua ajatella miten olisi käynyt jos hän olisi syntynyt kotona. :(
Itse olen synnyttänyt lapseni (2) ilman kivunlievitystä sairaalassa, kaikki meni hyvin ja sairaalassa oli turvallinen olo. Oli olosuhteisiin nähden jopa miellyttävä kokemus, kukaan ei pakottanut mihinkään tiettyyn synnytysasentoon, eikä kukaan ei leikannut välilihaa, pieni nirhauma tuli itsestään. Normaali sisätutkimus piti toki jossain vaiheessa tehdä, mutta se kuuluu asiaan, mistä lähtien tämä on ollut "synnytysväkivaltaa"? Tärkeää on, että kerrot toiveistasi kätilölle selkeästi, ammattitaitoinen ihminen osaa kyllä tukea sinua tilanteen mukaan.
Mutta jos synnyttämään lähtee tuolla asenteella että kaikki itselle epämieluisat asiat ovat "väkivaltaa" niin ei voi odottaakaan kovin positiivista kokemusta. Synnytys nyt vaan on aika rankka kokemus, mutta jos siihen lähtee avoimin mielin ilman valmista synnytyskäsikirjoitusta, ennakkoluuloja ja -odotuksia niin kaikki on mahdollista, myös hyvällä tavalla. Tsemppiä!