Työpaikaltamme hävisi jokunen kk sitten yksi arvokas design lamppu
Aikamme ihmeteltiin ja tultiin siihen tulokseen että joltain, ehkä siivoojalta tai muulta, on mennyt rikki, oli lasia. Asia jäi siihen eikä sitä sen kummemmin ihmetelty, melkein unohdin koko jutun kunnes näin työkaverin päivityksen nyt jouluna. Siinä nimittäin oli samanlainen lamppu.
Miten ottaa asia puheeksi?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt ap vihdoin, onko se jotain tusinadesignia vai oikeasti harvinainen? Lokkeja ja Blockeja on joka kodissa (melkein), eikä Aallonkaan lamput ole maailman harvinaisimpia. Ihan hyvin työkaverilla voi olla samanlainen. Mitä esimies teki silloin, kun lamppu katosi? Aika kova syytös lähteä syyttämään varkaudesta ilman todisteita.
Ei ollut mitään tusinatuotantoa, Alvar Aallon lamppu oli kyseessä.
No mikä malli? Kerros nyt kaikki tästä lampusta. Ellet satu tietämään, Aallon lamppuja saa edelleen design liikkeistä. Ne ovat jopa verrattain yleisiä ihmisten kodeissa. En usko tätä tarinaa ollenkaan.
Jos sillä oli kotona palanut lamppu, ja se otti töistä, kun ei ehtinyt kaupasta hakemaan.
Vai tarkoitatko VALAISINTA??
Meille tuli kerran tyhjennyskeikka yhteen virastoon kun uusivat huonekalujaan.
Yllätys oli aikamoinen kun roskiin olisi pitänyt heittää mm. useita kymmeniä iskun toimistotuoleja. Osa vieläpä käyttämättömiä.
Moneen kertaan varmistettiin että ihan tosissaanko, roskiin? -Kyllä, uusimme huonekaluja.
No eihän me niitä roskiin heitetty, jokainen otti itselleen useita tonnin tuoleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä henkilö mukana kun työpaikalla ihmeteltiin katoamista? Luulisi, että jos lampusta puhutaan, hän olisi maininnut että kotona on samanlainen lamppu. Paitsi jos oli jotain salattavaa...
silloinhan just sanoisi että kotonakin sama lamppu
Mitä hölösuita täällä on? En mä kommentois mitään vaikka ois kotona samanlainen lamppu, pöytäliina, vessanraikastin kuin mitä töissäkin on.
1: "Voi harmi kun taa kiva lamppu katosi"
2: "niimpä, hajotikkohan siivooja sen"
3: "mulla on kotona samanlainen :)"
Mikä vittun niimpä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt ap vihdoin, onko se jotain tusinadesignia vai oikeasti harvinainen? Lokkeja ja Blockeja on joka kodissa (melkein), eikä Aallonkaan lamput ole maailman harvinaisimpia. Ihan hyvin työkaverilla voi olla samanlainen. Mitä esimies teki silloin, kun lamppu katosi? Aika kova syytös lähteä syyttämään varkaudesta ilman todisteita.
Ei ollut mitään tusinatuotantoa, Alvar Aallon lamppu oli kyseessä.
Alvar Aallon lamppuja on monissa kodeissa, eikä se ole mikään harvinainen. Ellei se satu olemaan joku kultakauden harvinaisuus.
No miten harvinainen lamppu se on sitten? jos se on uniikkikpl niin kysy siltä työntekijältä. Jos se on joku just lokki niin älä vaiaa sievää päätäsi asialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä henkilö mukana kun työpaikalla ihmeteltiin katoamista? Luulisi, että jos lampusta puhutaan, hän olisi maininnut että kotona on samanlainen lamppu. Paitsi jos oli jotain salattavaa...
silloinhan just sanoisi että kotonakin sama lamppu
Mitä hölösuita täällä on? En mä kommentois mitään vaikka ois kotona samanlainen lamppu, pöytäliina, vessanraikastin kuin mitä töissäkin on.
1: "Voi harmi kun taa kiva lamppu katosi"
2: "niimpä, hajotikkohan siivooja sen"
3: "mulla on kotona samanlainen :)"
Nii-M-pä! Miksi tätä tapahtuu kokoajan? Ethän kirjoita näin enään?
AP katosi heti, kun pitäisi antaa jotain yksityiskohtia. Hyvä yritys.
Meiltä katosi Tynellin maljakko eläkkeelle jääneen huoneesta. Eläkeläinen oli niitä harvoja, jotka tiesivät maljakon suunnittelijan. Otti varmaan läksiäislahjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Meiltä katosi Tynellin maljakko eläkkeelle jääneen huoneesta. Eläkeläinen oli niitä harvoja, jotka tiesivät maljakon suunnittelijan. Otti varmaan läksiäislahjaksi.
Tai maljakko sattui olemaan eläkkeelle jääneen henkilökohtainen maljakko, jonka oli tuonut kotoaan tai saanut työuransa aikana lahjaksi. Sinähän et voi tietää jokaisen työpaikalla olevan tavaran omistussuhteita, etenkin jos ne ovat henkilökohtaisissa toimistoissa.
Multa pöllittiin turvatakki pesulasta tultua.
Jokaiselle työntekijälle oli hankittu takit omalla nimellä. Varmaan jokun kaverin remonttireiska tarvisi just sen mun takin. Arvo työnantajalle on varmaan vain se satku, mutta kun itse sitä tarvitsee, niin skeida homma.
Nimeni on varmaan tussannut.
Halpamaista toimintaa. Ihan sama kun veisin jonkun eväät tai kumpparit.
Nauratti kerran kun tehtaan kaverit toivat jääkaappiin omat eväänsä ja yhdellä oli voileivät.
Heikkoälyisempi harjoittelija tempaisi kaapin oven auki ja söi ne leivät ja vähän muutakin.
Ne sattuivat olemaan firman lihaksikkaamman ja kovaäänisimmän sapuskat.
Siinä lensi melkein irtopäitä.
Sitä sattuu kun tunne rajoja.