Teetin salaa isyystestin..
Selvisi, että lapsi ei olekkaan minun. Mitä nyt????
Kommentit (101)
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä.
M41
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä.
M41
[/quote]
Miinustajat hohoi! Voitteko perustella mikä tässä on väärää? Sekö että rakastan lapsiani olivat ne biologisia tai eivät vai se ettei sillä olisi minulle oikeasti mitään väliä, eikä se muuttaisi yhtään mitään?
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:28"][quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]
Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä. M41
[/quote]
N41
[/quote]
?
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 18:21"]
Selvisi, että lapsi ei olekkaan minun. Mitä nyt????
[/quote] mitä väliä? Ole vaan lapselle isä . Avioliitossa synty7nyt niin olet lapsen isä lainopillisesti. Mikäli oisin mies niin teettäsiin isyystestin ja varsinkin silloin jos entinen suhde päättynyt ja toinen alkanut heti ja ei oo jahkailtu että milloin sitä seksiä on vaan heti pantu homma käyntiin.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:47"][quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 18:21"]
Selvisi, että lapsi ei olekkaan minun. Mitä nyt????
[/quote] mitä väliä? Ole vaan lapselle isä . Avioliitossa synty7nyt niin olet lapsen isä lainopillisesti. Mikäli oisin mies niin teettäsiin isyystestin ja varsinkin silloin jos entinen suhde päättynyt ja toinen alkanut heti ja ei oo jahkailtu että milloin sitä seksiä on vaan heti pantu homma käyntiin.
[/quote]
Sitten sä heräsit ja päästit kissan ulos.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:38"]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä. M41 [/quote] [quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä. M41 [/quote] Miinustajat hohoi! Voitteko perustella mikä tässä on väärää? Sekö että rakastan lapsiani olivat ne biologisia tai eivät vai se ettei sillä olisi minulle oikeasti mitään väliä, eikä se muuttaisi yhtään mitään?
[/quote]
Se, että tuollaisen asian suhteen kilpeä on helppo kiillottaa niin kauan kuin ei omalle kohdalle osu, vaikka harva oikeastii tietää miten ne tunteet sitten alkavat myllertää kun osuu. Ja tietysti se, että puhut täysi-ikäisistä lapsista, joihin sinulla on ollut parikymmentä vuotta aikaa luoda suhdetta ja AP puhuu 3-vuotiaasta.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 18:34"]
Kai sen nyt voi kumota testeillä jos haluaa? Ei kai väärää isää voi isäksi pakottaa?
[/quote]
Isyys voidaan kumota, mutta vain asianosaisen omasta toimesta, ei viranomaisaloitteesta. http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/perheoikeudelliset-asiat/kysymykset
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 21:02"][quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:38"]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä. M41 [/quote] [quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä. M41 [/quote] Miinustajat hohoi! Voitteko perustella mikä tässä on väärää? Sekö että rakastan lapsiani olivat ne biologisia tai eivät vai se ettei sillä olisi minulle oikeasti mitään väliä, eikä se muuttaisi yhtään mitään?
[/quote]
Se, että tuollaisen asian suhteen kilpeä on helppo kiillottaa niin kauan kuin ei omalle kohdalle osu, vaikka harva oikeastii tietää miten ne tunteet sitten alkavat myllertää kun osuu. Ja tietysti se, että puhut täysi-ikäisistä lapsista, joihin sinulla on ollut parikymmentä vuotta aikaa luoda suhdetta ja AP puhuu 3-vuotiaasta.
[/quote]
En ole mitään kilpeä tässä kiillottamassa. Sanoin vain mitä ajattelen. Olen käynyt monesti pääni sisällä läpi tuollaista tilannetta, koska toinen lapsistani ei näytä ulkoisesti yhtään minulta (ei se minua haittaa), mutta olen päätynyt siihen lopputulokseen ettei sillä olisi mitään merkitystä. Ja vastaukseni olisi täysin sama vaikka lapseni olisivat nyt 3-vuotiaita.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 18:28"]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 18:27"]Millainen tilanne? Miksi epäilit? [/quote] Lapsi ei ollut yhtään minun näköinen.
[/quote]
Haha...... Just joo mikä provo.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]
Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä. M41
[/quote]
Näin jokaisen vanhemman pitäis ajatella lapsestaan. Vaikka saisin tietää että minun lapsi olisi sairaalassa vaihtunut niin tuo on silti minun rakas lapseni, jota olen hoitanut ja kasvattanut ja rakastanut.
Kuka hullu edes pystyis hylkäämään lapsen, jolle on ollut vanhempi vuosia?
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 18:37"]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 18:31"]
Tähän lakiin pitää saada muutos, täysin sairasta että jotkut elättävät ja kasvattavat toisen lapsia tietämättään. 8428
[/quote]
Mihin lakiin? Eihän kukaan tietämättään avioliittoon mene? Liitossa syntyvät lapset on aviomiehen, sillä selvä. Tokihan se on ollut tiedossa. Sitten taas isyysasioissa osallisena on lapsikin, jonka etu ei anna aikuisille mahdollisuutta vuosikausien takaa purkaa sukulaisuussuhdetta. Jos isyyttään epäilee, tekee ajoissa isyystestin (ja jos haluaa varmistaa ettei elätä toisten lapsia, ei pidä mennä naimisiin).
[/quote]
Juuri näin! Hyvin kirjoitettu. Kurja tilanne ap:lla, jos se on totta (täällä on epäiltävä kaikkien aloitusten todenperäisyyttä).
Meillä otettiin samanlaisessa tapauksessa lapselle edunvalvoja vain tämän asian tiimoilta ja asianajaja nosti sitten kanteen isyyden kumoamisesta lapsen puolesta, isyys kumoutui oikeudessa dna testien avulla ja sitten vahvistettiin uusi oikea isyys lapsenvalvojalla.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 18:30"]
No, sun se silti on, vaikka ei biologinen...
[/quote]
no kannattaa silti purkaa isyys, jos käy ilmi, että lapsi ei ole oma. Suhdetta lapseen voi ja kannattaa toki ylläpitää normaalisti, jos ap näin haluaa. Isyyden purkaminen on fiksua sen vuoksi, että mahdollisessa avioerotilanteessa exä ei voi esittää minkäänlaisia elätusmaksuvaatimuksia ap:lle.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:38"]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä. M41 [/quote] [quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä. M41 [/quote] Miinustajat hohoi! Voitteko perustella mikä tässä on väärää? Sekö että rakastan lapsiani olivat ne biologisia tai eivät vai se ettei sillä olisi minulle oikeasti mitään väliä, eikä se muuttaisi yhtään mitään?
[/quote]
Se, että tuollaisen asian suhteen kilpeä on helppo kiillottaa niin kauan kuin ei omalle kohdalle osu, vaikka harva oikeastii tietää miten ne tunteet sitten alkavat myllertää kun osuu. Ja tietysti se, että puhut täysi-ikäisistä lapsista, joihin sinulla on ollut parikymmentä vuotta aikaa luoda suhdetta ja AP puhuu 3-vuotiaasta.
[/quote]
No jos 3 v:n on hylkäämässä, ni täytyy olla todella kivisydäminen ihminen. Miettikää lapsen kannalta, joka ei ole valinnut tilannetta... Jääköön sinne perään huutamaan ku oli paskamainen akka? Hyi yök. En arvostais miestä joka vois tehdä noin pienelle lapselle, en sitten yhtään. Enkä myöskään vaikka adoptioäiti hylkäisi omansa. LAPSELLE ei ole oikein että ihminen johon hän on kiintynyt hylkää. Se voi romuttaa koko lapsen tulevaisuuden.
Helvetti miten sinisilmäisiä ja tyhmiä ämmiä täällä on vai trollaatteko te? "ei se haittaa, oot sille isä ihan normaalisti!" Lupaan, että tuosta innostuvia miehiä saatte etsiä kuin täitä kekkosen päästä.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:58"]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:47"][quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 18:21"] Selvisi, että lapsi ei olekkaan minun. Mitä nyt???? [/quote] mitä väliä? Ole vaan lapselle isä . Avioliitossa synty7nyt niin olet lapsen isä lainopillisesti. Mikäli oisin mies niin teettäsiin isyystestin ja varsinkin silloin jos entinen suhde päättynyt ja toinen alkanut heti ja ei oo jahkailtu että milloin sitä seksiä on vaan heti pantu homma käyntiin. [/quote] Sitten sä heräsit ja päästit kissan ulos.
[/quote] itse en oo heti alkanut suhteeseen kun entisestä on päässyt.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 21:15"]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]
Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä. M41
[/quote]
Näin jokaisen vanhemman pitäis ajatella lapsestaan. Vaikka saisin tietää että minun lapsi olisi sairaalassa vaihtunut niin tuo on silti minun rakas lapseni, jota olen hoitanut ja kasvattanut ja rakastanut.
Kuka hullu edes pystyis hylkäämään lapsen, jolle on ollut vanhempi vuosia?
[/quote]
Vahingossa vaihtunut olisi varmaan helpompi käsitellä, kuin tieten tahtoen miehesi naapurin Pirjon kanssa tekemä. Jos tuollainen olisi käytännössä mahdollista, niin voisin lyödä vaikka vetoa, että aika moni teistä "kuka hullu..."-päivittelijöistä olisi valmis käskemään miehensä painumaan leikkimään kotia sen Pirjon kanssa, lapsineen.
Miten tässä jutussa kävi.
Eroaa pareja ja lapsi kasvaa yh mamman kanssa. Miksi tässä olisi niin tärkeää lapsen kasvaa isän kanssa joka ei edes ole oikea isä
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:38"]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä. M41
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 20:07"]Mulle olisi aivan sama vaikka saisin tietää ettei lapseni olekaan biologisesti minun, ovat silti minulle rakkaimmat ja tulevat aina olemaan minun lapseni. Molemmat ovat kyllä jo lentäneet pesästä pois. Ei sillä biologisuudella loppujen lopuksi ole mitään väliä. M41 Miinustajat hohoi! Voitteko perustella mikä tässä on väärää? Sekö että rakastan lapsiani olivat ne biologisia tai eivät vai se ettei sillä olisi minulle oikeasti mitään väliä, eikä se muuttaisi yhtään mitään?
Se, että tuollaisen asian suhteen kilpeä on helppo kiillottaa niin kauan kuin ei omalle kohdalle osu, vaikka harva oikeastii tietää miten ne tunteet sitten alkavat myllertää kun osuu. Ja tietysti se, että puhut täysi-ikäisistä lapsista, joihin sinulla on ollut parikymmentä vuotta aikaa luoda suhdetta ja AP puhuu 3-vuotiaasta.
No jos 3 v:n on hylkäämässä, ni täytyy olla todella kivisydäminen ihminen. Miettikää lapsen kannalta, joka ei ole valinnut tilannetta... Jääköön sinne perään huutamaan ku oli paskamainen akka? Hyi yök. En arvostais miestä joka vois tehdä noin pienelle lapselle, en sitten yhtään. Enkä myöskään vaikka adoptioäiti hylkäisi omansa. LAPSELLE ei ole oikein että ihminen johon hän on kiintynyt hylkää. Se voi romuttaa koko lapsen tulevaisuuden.
siinäpä mamma joka on ilmeisesti valkannut sen isompilompakkoisen lapsensa "isäksi"
Vierailija kirjoitti:
Selvisi, että lapsi ei olekkaan minun. Mitä nyt????
Lopetat tän provon kehittelyn ja ongelma ratkaistu!
0/5
Entäs jos se lapsi onkin vaihtunut synnärillä, eikä oo teidän kummankaan???