Miten pidättää itku hautajaisissa? En osaa itkeä äänettä nätisti?

Ei sitä tartte pidätellä. Elokuvat ei ole totta, ne siis ei useinkaan vastaa todellisuutta. Voit itkeä hautajaisissa just niinku sä itket.

Olen ollut monissa hautajaisissa. Ihan turhaan ajattelet koko asiaa, paikalla olevat naiset aloittavat tietyssä kohtaa toimitusta aina kuoroitkun, ei siinä kuunnella miten se tapahtuu.

Saa kai sitä itkeä. Minusta kyllä hautajaisissa voitaisiin myös kunnioittaa vainajan elettyä elämää ja muistella hyvällä.

Paina kynsillä peukalon ja etusormen välistä ihoa. Se auttaa itseäni kun vie huomion muualle. Auttaa myös jos aivastuttaa.

Puolikas pullo jallua ja loput papan haudalle. Pappa hymyilee haudassa.

Ota paksu huivi mukaan ja itke siihen, suodattaa vähän ääntä. Näin tein mummini hautajaisissa. Huivi pesuun hautajaisten jälkeen.

Anna itkun tulla jos on tullakseen. Ei ketään kiinnosta (vain selkeästi teeskennelty ja teatraalinen esitys vi*uttaa ja pistää silmään).

Itke etukäteen.

Minä selvisin yksistä hautajaisista niin, että keskityin ajattelemaan jotakin itselleni neutraalia asiaa. Toistelin sitten sitä mielessäni aina kun tuntui että itku meinaa tulla.

Vierailija kirjoitti:

Saa kai sitä itkeä. Minusta kyllä hautajaisissa voitaisiin myös kunnioittaa vainajan elettyä elämää ja muistella hyvällä.

Millaisissa hautajaisissa yleensä käyt? Kyllähän se itku ja hyvällä muistelu kulkee aika käsi kädessä.

Kummallista, jos ei suruaan saa näyttää ulospäin, koska se ei ole riittävän esteettistä. Ennen vanhaan oli paremmin, kun oli virallisia itkijänaisia, jotka hoitivat homman kokemuksella ja ohjasivat väkeä tunteiden näyttämisen tielle. 

Minulla on vakiorallatus, jota alan lauleskella päässäni hautajaisissa samalla kun "lasken" silmilläni paneeleita tai laattoja tmv. En tykkää tunteilla ihmisten edessä, siksi tämä.

Vierailija kirjoitti:

Saa kai sitä itkeä. Minusta kyllä hautajaisissa voitaisiin myös kunnioittaa vainajan elettyä elämää ja muistella hyvällä.

Ja usein näin käykin sitten muistotilaisuudessa. Itse siunaus ja mahdollinen hautaus tuppaavat olemaan se vaikeampi osuus. Itselläni ei kyllä koskaan tule mieleen ajatella miten toiset itkevät, itsessä riittää olemista.

Työnnät sen nessun syvälle nassuun ja koitat itkeä ääneti samalla kun räkää valuu ja kyynelille ei näy loppua. Näin ite :D

Olen sitä mieltä kuin muutkin, että itke jos itkettää, tässä lajissa ei anneta teknisiä ja taiteellisia pisteitä. On ok itkeä tai olla itkemättä omalla tyylillään.

Mutta jos haluat välttämättä rauhoittavaa hautajaisiin etkä saa kunnon reseptinappeja, niin itselläni pari valeriaanaa auttaa lähes yhtä hyvin. Saa mm Ruohonjuuresta.

Muistan yhdet hautajaiset, joissa olin ainoa, joka vaan itki. Muut olivat suorastaan iloisen oloisia. Olivat helluntailaisia.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vakiorallatus, jota alan lauleskella päässäni hautajaisissa samalla kun "lasken" silmilläni paneeleita tai laattoja tmv. En tykkää tunteilla ihmisten edessä, siksi tämä.

Sama. Itse hoen jotain mantraa voi widdu mitä pelleilyä tms. pidätelläkseni itkua,

Anna itkun tulla vaan 😢

Omasta isästäsi kysymys, ei ole mitään syytä pidätellä itkua eikä Surua💔

Itke vaan, niin me muutkin olemme tehneet, kun läheisiämme olemme hyvästelleet. Maski onneksi auttaa siihen, että koko naama ei näytä niin itkettyneeltä, vaikka maskin kanssa itkeminen onkin kyllä vielä hirveämpää kuin muuten.

Mä inhoan itkeä julkisesti, en ajattele, ettei surua saisi näyttää, mutta se on jotenkin niin henkilökohtainen asia mulle, etten haluaisi itkeä kuin harvojen ja valittujen aikana. Olen myös äärettömän huono pidättelemään itkua, joten hautajaiset todella ahdistaa.