Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä kutsui minut luokseen syömään. Sain tölkkihernekeittoa ja kinkunjämiä, jotka oli keitetty hernekeitossa
28.12.2021 |
Että sillä tavalla. Miehet, yrittäkää nyt edes vähän.
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän hernekeitosta. Mikä siinä on väärin?
Ei siinä olekaan mitään väärää. Syö yksinäs soppasi. Mä en tykkää, joten älä kutsu mua syömään sitä.
p.s vihaan jouluruokia, kuten kinkkua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea koko ketjua. Olisi ap mukava kuulla, mitä odotit?
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua. Olisi ap mukava kuulla, mitä odotit?
Selväksi kävi, ettei ainakaan tölkkihernaria vanhaksi menneellä kinkun jämällä terästettynä.
Kutsuja ois voinu vähän funtsia, kukaan, ei kukaan halua mennä syömään viimesiä veteleviä kinkun roiskeita yhtään minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olis syönyt.
Mikä vika tuossa ruoassa muka oli? Hernekeitto on hyvää ja kinkku sopii sinne oikein hyvin.
Kummallista touhua nykyään, kun niin monelta on jäänyt normaali kotikasvatus hyviin tapoihin saamatta.
Vanhempasi saisivat hävetä!
Monilla aivan outo käsitys, että jos kutsutaan syömään, ruoan pitäisi olla jotakin ihan ihmeellistä. Tämmöisestä seuraa vain se, etteivät ihmiset viitsi edes kutsua luokseen vieraita.
Se on todella ikävää. Ruokailu on kuitenkin todella mukava tapa viettää yhdessä aikaa. Siinä konkretisoituu hienosti ihmissuhteiden ydin eli antaminen ja saaminen. Mielestäni monin verroin mukavampi kuin joku viinin kittaaminen paitsi jos kyseessä ovat jo pitkä alkoholisoituneet tyypit.
Ruokatapaamisen etu on se, että sen voi kivasti toteuttaa jo päiväsaikaan vapaapäivinä. Mikä sen fiksumpaa kuin vaikka pieni kävelylenkki ja sopat sen päälle tai toisin päin ja sen kävelyn voi tehdä vaikka johonkin "jälkkärille" eli kahville, jäätelölle jne. Ruokatapaaminen sopii perheillekin, jos ei lähdetä kilpailemaan eli jokaisen sopii tarjota sitä, mikä omalle budjetille käy. Miksei voisi kutsua vaikka kinkkurääppiäisiin ja tehdä kinkkukiusausta? Helpporuoka kaikille (tiedän, ettei käy vegaaneille, mutta niitä ei tarvitsekaan pyytää mukaan, jos puhutaan "helpoista" ruokatapaamisista).
Aikanaan erä suomalainen julkkis kertoi, miten hän miehensä kanssa kuului säännöllisesti toistensa luona syöpässä käyvien pariskuntien ryhmään. Julkkiksesta tuli ykskaks isovelkainen ja pienituloinen. Hän oli ottanut yhteyttä muihin ryhmäläisiin ja kertonut tilanteesta. Samalla ilmaissut myös että haluaisivat olla mukana ryhmässä, jos muille sopii keittomenu, jonka pystyisivät kyllä vuorollaan tekemään. Ja kelpasihan se, koska yhdessäolo ja ystävyys oli tärkeintä. Muut tekivät hienoja juttuja vuorollaan ja julkkis puolisoineen teki aina jonkun keiton. - Siksi en ymmärrä, mikä aloittajan miehen keitoksessa oli muka no-go, jos se tarjottiin hyvästä sydämestä niitä taitoja käyttäen ja hänen mielestään hyvää ruokaa tarjoten.
Mulla on ystävä joka syö enimmäkseen vegaanisti (joskus harvoin lihaa terveyssyistä) ja kyllä ollaan syöty ihan vegaaniruokaa eli soijarouheesta tehtyä nistipataa. Olen ennenkin tehnyt vegaaniruokia itsekin vaikka olen sekasyöjä ja vaihdoin jopa lehmänmaidon kauramaitoon (en kestä laktoosia).
Ei kasvisruoissa mitään erityistä vaivaa ole, mausteita ja rasvaa vain saa useammin reilummin lisätä. Tämäkin on niin klisee, että jos syö lihaa niin ei muka sitten oikein kasvisruokia osaa syödä tai niiden valmistus on muka hankalaa kun esim. eteläeurooppalainen hernekeittokin on samaa kuin meillä paitsi ettei siihen tule lihaa lainkaan.
Muistan että lapsena 70-luvulla tuo perinne käyttää kinkunjämät hernekeittoon oli ihan yleistä. Nyt kun kasvisyöjiä koko porukka ei ole kinkkua, mutta ekologisesti ajatellen ihan hienoa että joku noin vielä tekee. Lisäksi vanhaan ruokakulttuuriperinnettä, josta ap ei ilmeisesti tiedä mitään. Ette sovi toisillenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pistin just herneet likoamaan yön yli.
Loppu joulukinkku häviää siihen ja kutsun huomiseksi naisystäväni syömään hernekeittoa (torstai ei hänelle käynyt).
Nam, meillä menee keittoon aina sikanautaa murusiksi paistettuna ja tuore sipuli sekä pari lihaliemikuutiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistin just herneet likoamaan yön yli.
Loppu joulukinkku häviää siihen ja kutsun huomiseksi naisystäväni syömään hernekeittoa (torstai ei hänelle käynyt).Nam, meillä menee keittoon aina sikanautaa murusiksi paistettuna ja tuore sipuli sekä pari lihaliemikuutiota.
Itse lisään myös porkkanaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan että lapsena 70-luvulla tuo perinne käyttää kinkunjämät hernekeittoon oli ihan yleistä. Nyt kun kasvisyöjiä koko porukka ei ole kinkkua, mutta ekologisesti ajatellen ihan hienoa että joku noin vielä tekee. Lisäksi vanhaan ruokakulttuuriperinnettä, josta ap ei ilmeisesti tiedä mitään. Ette sovi toisillenne.
Teilläkö syötiin silloinkin jo purkkihernekeittoa? Mitä muita einesruokia käytitte?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan että lapsena 70-luvulla tuo perinne käyttää kinkunjämät hernekeittoon oli ihan yleistä. Nyt kun kasvisyöjiä koko porukka ei ole kinkkua, mutta ekologisesti ajatellen ihan hienoa että joku noin vielä tekee. Lisäksi vanhaan ruokakulttuuriperinnettä, josta ap ei ilmeisesti tiedä mitään. Ette sovi toisillenne.
Teilläkö syötiin silloinkin jo purkkihernekeittoa? Mitä muita einesruokia käytitte?
Siis tehtiin se hernekeitto alusta loppuun itse, ja siihen käytettiin nuo kinkun jämät.
Mutta kyllä meillä joskus eineksiäkin syötiin 70-luvulla. Ei hernekeittoa, mutta muistan ainakin ne sinisessä tölkissä olleet purkkilihapullat, joita me lapset saatiin pitkän kinuamisen jälkeen pari kertaa vuodessa mökillä. Lihapiirakoita ostettiin myös valmiina ja höyrytettiin nakkeja väliin, mutta sekin oli vain erikoistilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hernekeitto joulukinkusta on ihan perinteinen joulun jälkeinen ruoka ja kelpaa ainakin tälläiselle ihan tavalliselle naiselle.
Jep, järkevää taloudenpitoa ettei mene kinkku hukkaan. Hyvin ajateltu miesystävältä!
Juuri näin. Nuorena ekologisuutta arvostavana naisena pidän tätä myös hyvänä tapana hankkiutua eroon joulun tähteistä. Kyllä sushia, avokadopastaa ja muita hienompia ruokia ehtii syödä vuoden ympäri.
N29
Minä olisin syöny hyvällä halulla, hernekeitto on parasta, tölkistä tai itse tehtynä, slurps. Kinkut oisin laittanut sen miehen lautaselle, ne pilaavat rokan enkä syö muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan että lapsena 70-luvulla tuo perinne käyttää kinkunjämät hernekeittoon oli ihan yleistä. Nyt kun kasvisyöjiä koko porukka ei ole kinkkua, mutta ekologisesti ajatellen ihan hienoa että joku noin vielä tekee. Lisäksi vanhaan ruokakulttuuriperinnettä, josta ap ei ilmeisesti tiedä mitään. Ette sovi toisillenne.
Teilläkö syötiin silloinkin jo purkkihernekeittoa? Mitä muita einesruokia käytitte?
Pirkkihernari ei ole einesruokaa, vaan tölkkiruokaa. Eineshyllyillä on ruokaa joka on valmista sellaisenaan, tölkkihernekeittoon lisätään vesi, ei ole eines.
sivusta
Mun sukulaismies tarjosi luoman ekoilla treffeillä tulevalle puolisolleen pussi keittoa.
Hyvä ja pitkä avioliitto siitä tuli. Mies on lakitoimiston omistaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hernekeitto on yksi lempiruokani, sitä söisin suurella halulla, toisin kuin jotain karmaisevaa gourmeeta, sisäelimiä ja muuta "hienoa".
Purkkihernekeitto EI OLE EINESRUOKA, vaan säilykeruoka.
Vierailija kirjoitti:
Muistan yhden joulun, kun mies kutsui luokseen ja lämmitti purkkihernekeittoa.
Sitten oli sitä mieltä, että minun olisi syytä tiskata, koska hän laittoi ruokaa. 🙄
Ja sitten te menitte naimisiin... ?
Minusta on unohtunut nyt se ydinajatus, että aloittajalla kuitenkin on olemassa oma miesystävä. Vieläpä sellainen, joka välittää tarpeeksi pyytääkseen syömään kotiinsa.
Tässä on jo useampi kynnys ylitetty eikä niitä kannattaisi ottaa itsestäänselvyytenä. Itse ei-kauniina naisena huomaan, että minulla ei kyllä ole ollut vara vaatia elämässäni liikoja. Ei miehiltä eikä muutenkaan.
Olisi hienoa, mikäli ap voisi olla kiitollinen miehelle. Tämä tarkoitti hyvää, toteutus ehkä arkinen mutta toisaalta ajankohtainen. Mutta ap ilman muuta on niitä kauniita naisia, joiden edessä miehet yleensä matelevat ja tuovat kuunkin taivaalta.
Oli ainakin rehellinen deitti! Tuota tulisi se elämä sitten olemaan. Ansaitset parempaa.
Minä pidän hernekeitosta. Mikä siinä on väärin?