Miten muistisairaus alkaa, millaisista oireista huomasit läheisesi sairastuneen?

Äitimme alkoi vahtia ettei tililtä ole mitään viety, sairaus oli alkanut jo ennenkuin tajusimme, laittoi välit poikki ilman syytä. Teimme huoli ilmoituksen ja aloimme saada apua ja autoimme iitsekin häntä.

Vierailija kirjoitti:

Onko teidän muistisairaiden sukulaisten ruokahalu mennyt ? Tai mitä ne syö ?

Äitimme söi hyvin loppuun asti normaalia ruokaa , kuoli kesällä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on erittäin harhaanjohtavaa nimittää dementioita muistisairauksiksi. Ne ovat aivojen kokonaisvaltaista rappeutumista. Kuten vastauksista huomaa, usein oireet ovat elämänhallinnan katoamista, syömisen jäämistä, toiminnanohjauksen puutteita, epäloogista ajattelua ja toimintaa, persoonallisuuden muutoksia jne. On vähättelyä puhua muistin heikkenemisestä, semminkin kun potilas voi muistaa kymmeniä vuosia sitten tapahtuneita asioita erinomaisesti.

Meidän äidin lääkärin  diagnoosi oli, vaskulaarinen dementia.

Meillä oli perinteenä käydä muutaman kuukauden välein mummilla sunnuntailounaalla. Jossain vaiheessa alkoi olla niin, että kaikki ruuanlaitto oli vaiheessa ja pöytä kattamatta saapuessamme. Keittiön lattia alkoi olla likainen, vaikka ennen lattioiden pesu oli tärkein kotihomma. Aluksi laitoin nämä vain vanhuuden hitauden piikkiin, mutta nyt tajuan niiden olleen se ensimmäinen oire muistisairaudesta - joka sitten etenikin aika nopeasti. 

Toinen isoäiti ei enää osannut pukea lastenlapsilleen sopivia vaatteeita heidän hoitaessaan. Ja tämä isoäiti oli tehnyt elämäntyöntä päiväkodin tätinä. Nämä nyt tuli muutamana esimerkkinä mieleen.

Joistain asioista puhuu eri tavalla kun muutama vuosi sitten. Miten tapahtunut jne. Itse tiedän kuitenkin,  miten oikeasti oli suurimmasta osasta. 
 

Sellainen twisti kuitenkin että jotkut mitkä kuulosti hiemsn oudoilta enkä sis tiennyt miten oli Kim  en ollut osallinen, kerrotaan nyt niin, että kuulostaa järkevämmältä eikä liioittelulta.
 

Minulla on tuttavapiirissä alle 60-vuotias altzheimer-potilas. Hänellä on alle täysikäiset lapset. Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teidän muistisairaiden sukulaisten ruokahalu mennyt ? Tai mitä ne syö ?

Äitimme söi hyvin loppuun asti normaalia ruokaa , kuoli kesällä.

Ruokahalu ei ole mennyt. Läheiseni syö vain muutamia, samoja valmisruokia. Ei selvästi osaa ostaa kaupasta muuta kuin ennestään tuttuja ruokia.

Iäkkäillä on ihan normaalia olla muistinalenemaa, se ei välttämättä ole vielä alzhaimer tms etuotsalohkodementia. On normaalia että asiat jotka ei ole itselle tärkeitä unohtuvat, unohdetaan ostaa kaupasta jotain vaikka olisi kauppalappukin mukana, eteenkin jos ei keskity siihen mitä tekee vaan juttelee vaikka kaupassa jonkun tuttavan kanssa, valot jää päälle kylppäriin tms. 

Persoonallisuuden ja loogisen ajattelun / tekemisen muutos tulee yleensä ensin. Nämä huomasin omissa vanhemmissani. Isä nyt on ollut jotenkin höppänä aina, on aina ollut se joka jauhaa samoja asioita, toistaa samoja hänen mielestä muka hauskoja sutkautuksia ja puhuu iänikuisia samoja juttuja, mutta äitilläni alkoi juuri tuo kiukkuaminen, ilkeät naljailut, suusta tuli sammakoita ja esim isäni vähättely ääneen muiden kuullen. Voimakas minäkeskeisyys, oikein korotti ääntään suorastaan huusi jos joku muu yritti pitää puheenvuoronsa ja puhui hänen kanssa yhtä aikaa. Kun tästä hänelle sanoin että ole hetki hiljaa ja kuuntele kun muut puhuu, älä keskeytä muita vaan kuuntele, hän katsoi minua ihan hölmistyneenä ihan kun ei olisi tajunnut edes mitä sanon, eikä osannut sanoa mitään takaisin. Aliksi luulin että hänellä on kuulissa vikaa tai kun puhuu kokoajan itse oma ääni ikäänkuin kaikuu korvissa jolloin ei kuule toisen puhetta jos ei suoraan näe toisen kasvoja. Testasin häntä useaan otteeseen (4-5x) muutaman kk sisällä ja tajusin että hän reagoi vain jos puhe sisälsi selkeän kysymyksen hänelle tai jos puuhe liittyi häneen itseensä, eli hän kuuli kyllä vaikka oli selin minuun 10m päässäkin ulkona. Hän ei vaan reagoinut mitenkään jos puhuin jotain mikä ei häntä kiinnostanut tai häntä koskettanut. 

Samaan aikaan hyvin siistillä, huolellisella, järjestelmällisellä ihmisellä alkoi tavarat katoilla, kaappeihin ilmestyi useita paketteja samaa ruokatarviketta vaikka käyttävät sitä harvoin, kaupasta ostaa vain tiettyjä tuotteita ja joka kerta samat vaikka niitä on kotona. Mitään, edes rikkonaista tavaraa ei saa heittää pois, oikein hermostui jos ehdotin etteikö näistä jo voisi luopua ja viedä kierrätysastiaan kylälle (tai roskiin). Ei, ne pitää hillota kaappeihin jotka on jo ääriään myöten täynnä. 

Se, että vanhempasi eivät muista millainen sohva teillä on,  ei ole merkki muistisairaudesta. 

Muistisairaudessa yleensä ihmisen toimintatavat muuttuvat: eksymistä tutussa ympäristössä, samojen tarinoiden toistelua, siististä ihmisestä tulee sotkuinen, voi tulla epäluuloisuutta, arjen perustoiminnot kuten syöminen, puhtaudesta huolehtiminen, kodinhoito ei suju. Ei opi mitenkään uusia asioita

Huomioni heräsi siitä että äitini ei löytänyt esim puhdasta käsipyyhettä ennenkun oli kiertänyt kaikki talon kaapit. Ei siis osannut päättää minkä pyyhkeen ottaa. Ei kattanut ruokapöytää ollenkaan siinä kun laittoi ruokaa (vaikka aikaa olisi ollut hyvinkin) vaan vasta kun ruoka oli valmis (perunat jo ylikypsiä) hirveällä reuhtomisella heitteli astiat ja välineet ym pöytään tai joku muu tuli esim ulkotöistä, tajusi tilanteen ja rupesi kattamaan pöytää. Sitten alkoi olla sitä että laittaa enää 4 tai 5 erilaista ruokaa, aina samoja, koska ilmeisesti ei osaaa enää muuta ja aina samat variaatiot (esim joku uunikala aina se saatanan sama seiti blokki) vaikka kauppojen pakastehyllyt on pullollaan erilaisia pakastekalavariaatioita. Aina sama ruisleipä aina vain se yksi ja sama vaalea kauraleipä vaikka hyllyt ja paistopisteet notkuu valikoimaa. 

Käsin kirjoittaessa tuli kirjoitusvirheitä, numerot meni sekaisin, tavallisen (älyttömän) puhelimen käyttö hyytyi pelkästään soittamiseen. 

Näin se alkaa. Huolestuneena seuraan omaa ajoittaista sekoiluani ja miten unohtelen jo kertaalleen oppimiani asioita esim töissä harvoin käytettävien järjestelmien eri ominaisuuksia. Kun kävelen ruokakauppaan, tsekkaan siellä mitä pitikään muistaa, pistän lapun taskuun, ostettavana on 6 asiaa joista unohdan jonkun mutta olen sitten ostellut kaikkea muuta mitä muistan hyllyjen välissä. Ihan hiton ärsyttävää. Tai tiedän että eräs reseptilääke pitää hakra kohta apteekista mutta saatan käydä parikin kertaa kaupassa jonka samassa sisätilassa käytävän päässä on apteekki, kuljen jopa sen apteekin ohi muistamatta että se lääke pitäis hakee. Tai joskus on olo että pitiköhän mun hakee apteekista jotain ???  mut kävelen vaan ohi muistamatta. Pelottavaa.

Erään ystäväni täti linnoittautui 4 seinän sisälle ja hänestä tuli negatiivinen, elämäänsa valittava ja sukulaisiaan päin naamaa haukkuva. Otsalohkodementia löytyi 65-v, elää yhä ja on laitoksessa. Kuulemma tuon tyylinen persoonan muutos on äärimmäisen harvinaista ko sairaudessa. Hänelläkin epäiltiin ensin masennusta ja epävakaata persoonallisuushäiriötä.

Alkava muistisairaus ei ole mikään vahdittava, mikä koko lähipiirin tulisi tietää ja kuten palstalla näkee, lisäksi  kun sairauteen en ole lääkitystä niin antakaa olla. 

Tämä hysterisointi on tullut terveydenhuollosta, toki se on aiheellista yksiasuvien vanhusten turvaksi, mutta ei sen ole tarkoitettu olevan tuota mitä ap esittää, että kytätään kyläileviä ikääntyneitä, siitä ei hyödy kukaan. 

Äitini rupesi soittelemaan työpaikalleni  10 min välein, huomasin lähimuistin heikenneen. Sitten tuli eksymisiä, ei löytänyt tuttuun paikkaan. Ruuanlaitto taito lähti melko varhain. Ennen oli innokas leipuri. Sellaiset työt johon liittyi monta vaihetta alkoivat olla vaikeita.

Vierailija kirjoitti:

Iäkkään tutun sairastuminen huomattiin siitä ensin että alkoi riitaantua yhden jos toisenkin kanssa, yritti hyödyntää avoimesti tuttujaan millon missäkin asiassa antamatta itse minkäänlaista vastinetta. Heittäytyi jopa ilkeäksi, piikikkääksi ja katkaisi pikkuhiljaa välit kaikkiin tuttuihinsa muka jollain omassa päässään keksityllä syyllä. Ns mökkihöperöityi kun ei enää käynyt juuri missään, katsoi telkkaria ja höpötti lemmikkiensä kanssa, poistui kotoaan enää tyyliin kauppaan. Eikä tässäkään vaiheessa vielä ollut merkittäviä muistioireita mutta joku persoonamuutos tapahtuu.

 Liikunta, viitseliäisyys ja sosiaalinen elämä kun loppuu niin lähtölaskenta alkaa.

Juuri noin alkoi sisarellani päälle viiskymppisenä. Puolisonsakin ensin luuli mielenterveyden häikkäävän kun sisko ovet paukkuen jätti työnsä riidellen sielläkin.

Oisko työvoimatoimisto suositellut lääkäriä, en muista.  Kuitenkin kun puoliso aktiivisesti lopulta haki apua oli alzheimer jo.pitkällä. tommonen varhainen alz. Lähti kotoa alusvaatteissa naapureiden ovikelloa soittamaan.

Nyt olin syntymäpäivillä ja samassa pöydässä pariskunnan kanssa jonka vaimolla alz. Hän oli juuri kuin sisareni, hymyili vain hiljaista hymyä poissaolevana,  puhekyky osin jo mennyt. Toimintakykyä vielä oli, haki itse ruuan tarjoilupöydästä, kävi vessassa itse. 

Sisareni tuossa vaiheessa jo käveli töpöttämällä, pudotteli tavaroita.

Kommentti 70. Kaupassa unohteleminen kai aika tavallista kaikilla ja se ettei sitten enää katsokaan listaansa. 

Itse kyttään muistiani, olen 80. Aloitekyky ja viitseliäisyys on vähän mennyt, eijaksa koko ajan touhuta. Kaupassa selviän vidlä hyvin ilman listaa. Ne muutamat asiat jotka on pakko muistaa, kotoa lopussa, toistan lähtiessä itselleni pari kertaa, levite, piippuriseos, vessapaperi. Muuten ostan "fiiliksellä", kaappien tarvikkeet muistan hyvin. Eikä ole vanhoja päiväyksiä kaapissa kuten viiskymppisellä tyttärellä.

Usein mainitaan persoonallisuuden muutokset. Omien havaintojen mukaan se on helposti näyttelemisen vähenemistä. Henkilön todellinen luonne tulee selvemmin esiin. Toinen on ylikuormituksen aiheuttama sekoaminen.ja käytöshäiriöt.

Vanhoilla ihmisillä on monenlaista peiteltyä mielenterveyshaastetta. Esim. täälläkin kirjoitetaan usein että ennen ei ollut kellään ADHD:ta tai autisminkirjoa.

Ehkä vuosien päästä tajutaan statiinien merkitys. Minulle määrättiin statiinit ja sitten tuli 2-tyypin diabetes ja nekrotisoiva myosyytti. Ehdin syödä monta kuukautta ja olin jo todella huonossa kunnossa, kun lopetin niiden käytön. Palautuminen on vienyt yli vuoden. Onko kyseessä jo talidomiinin kaltainen moka, mutta sitä ei vain myönnetä ja tietysti kaiken takan ovat suuret lääkefirmat. Kolesteroli arvot ovat ihan rajojen sisällä, mutta suku rasituksen takia minun olisi pitänyt syödä statiineja. Lääkkeen vaihtaminen ei tuonut tulosta. Nyt olen ilman lääkkeitä ja toteutan omaa ruokavaliota, joka poikkeaa hyväksytystä, mutta siitä ei tietenkään pidä kertoa lääkäreille, mutta labrat ovat viitearvojen sisällä. Voi olla, että kuolen sydänkohtaukseen, mutta sen kyllä armollisempi kuolema ja nopea, verrattuna vaipoissa vuosia maatessa. Mikä on sitten statiinien osuus muistisairauksin, sekin selviää vasta tämän sukupolven kuoltua.

Eikös se yleensä mene niin että ensin  tulee db2. Koska diabetes jäykistää verisuonia jo sinänsä pyritään kolesteroli painamaan tuone jonnekin n 1.8.  Näin minulla, ensin db, jonkun vuoden päästä statiini vaikka koko.kol.oli jotain 3.

Jatkan, olen nyt 81. Statiineista huolimatta on muisti hyvä, hoidan asiani, pärjään tietotekniinan kanssa.

Statiinit nimenomaan ehkäisevät muistisairauksia. Älkää levitelkö väärää tietoa täällä.