Ajatus töihin palaamisesta aiheuttaa lähes tukehtumisen tunteen
Olen älomalla toimistotöistä. Ajatus siitä että muutaman kuukauden kuluttua pitäisi palata sinne neljän seinän sisälle tietokoneen ääreen tuntuu siltä kuin olisi iso pala kurkussa ja tukehtuisi. Tiedän että pitäisi vaihtaa toiseen työhön mutta olen liian nössö siihen. En uskalla lähteä vakituisesta työstä. Mieskin on sitä mieltä että on enemmän hyviä puolia kuin huonoja. Mietin jopa konsteja miten saisin sairaslomaa tai mitä tahansa ettei tarvitsisi palata. Rahatilanne ei salli vuosien kotona oloa ja musta tuntuu ettei tilanne edes muuttuisi muutamassa vuodessa.
Kommentit (31)
Kyllä sun kannattaa vaihtaa alaa. Siivoustyö voisi olla hyvä. Ei ole paikoillaan kökkimistä ja oman kädenjäljen näkeminen on tosi palkitsevaa. Mä hurahdin siihen tunteeseen! Eli ei siivoustylön tarvitse todellakaan olla, kun ei muutakaan keksi. Voisit perustaa vaikka oman pienen yrityksen, joka tekee kotisiivouksia. Voisit laajentaa sitä niin, että siivouksen lisäksi teet kevyitä pihatöitä asiakkaille.
Sä nyt nostat jollekin jalustalle noita fyysisiä töitä. Tietysti sitä toisinaan fantasioi jostain ihan muunlaisesta työstä kuin omastaan, mutta mieti nyt. Haluaisit tarjoilijaksi? Anteeksi, mutta miksi helvetissä? Miksi kukaan haluaisi juosta tukka putkella asiakkaille ruokia 8-10 tuntia päivässä kusisella palkalla?
Miksi pitäisi mennä töihin, jos ei halua? Voihan sitä olla kotona miehen rahoilla.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 10:48"]Sä nyt nostat jollekin jalustalle noita fyysisiä töitä. Tietysti sitä toisinaan fantasioi jostain ihan muunlaisesta työstä kuin omastaan, mutta mieti nyt. Haluaisit tarjoilijaksi? Anteeksi, mutta miksi helvetissä? Miksi kukaan haluaisi juosta tukka putkella asiakkaille ruokia 8-10 tuntia päivässä kusisella palkalla?
[/quote]
Niin, ravintoloihin vois hankkia jotku robotit vaikka ni porukka vois valittaa ku koneet korvaa ihmiset ja miten ollaa nii laiskoi tekee duunia ku ei tarjoilija hommat kelpaa.
Täällä entinen toimistotyöntekijä, nykyinen siivooja ja tyytyväisempi en vois olla! Ihana nähdä työnjälki heti, saa liikkua, itsenäisyys ja vapaus puuhailla eri kohteissa päivän aikana ja kaloreita palaa kivasti :) Jotku ihmettelee miksi vaihdoin raskaampaan työhön ja huonompaan liksaan, mutta muiden ehdoilla ei tätä elämää kannata elää, joten rohkeutta ap lähteä uusiin hommiin! Oon myös ollu puutarhahommissa hautausmaalla, se oli ihanmieletöntä, varsinki kesällä.
Yrittäjäksi en ala, se on varmaa. Oon nähnyt läheltä miten vaikeaa se on ja harvemmin edes kannattavaa. Palkollisena oleminen on niin paljon huolettomampaa. ap
[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 11:04"]Täällä entinen toimistotyöntekijä, nykyinen siivooja ja tyytyväisempi en vois olla! Ihana nähdä työnjälki heti, saa liikkua, itsenäisyys ja vapaus puuhailla eri kohteissa päivän aikana ja kaloreita palaa kivasti :) Jotku ihmettelee miksi vaihdoin raskaampaan työhön ja huonompaan liksaan, mutta muiden ehdoilla ei tätä elämää kannata elää, joten rohkeutta ap lähteä uusiin hommiin! Oon myös ollu puutarhahommissa hautausmaalla, se oli ihanmieletöntä, varsinki kesällä.
[/quote]Ihanaa kuulla noin positiivisesta kokemuksesta! Pistää todella harkitsemaan alan vaihtoa. Minkälainen palkkaus sulla on? Ap
Lueskelin tuossa siivoojien palkoista ja mulla laskisi palkka yli tonnilla eli ei taida kannattaa. Ap
Mulle raha ei merkitse mitään niin paljon kuin olla kotona vielä 1,5v tytön kanssa. Tosi tiukkaa alkaa olla pian mutta olen kuitenkin kotona vielä vuoden. Tämä on niin pieni hetki meidän elämässämme, otan siitä kaiken irti.
Ajatuskin ahdistaa työssä olemisesta ja tytön vieminen hoitoon, herraijestas sentään, en haluu!!
Kyllä mäkin olen kotona sen mitä pystyn mutta töihin pitää kuitenkin jossain vaiheessa palata ja kysymys kuuluu mitä tehdä jos sen työn tekemisen ajatteleminen tuo oksennuksen maun suuhun? Ap
Pystytkö kouluttautumaan uudelleen. Mieti tarkkaan, kannattaako työpaikan takia hommata itselleen mielenterveysongelmia. Jos palat loppuun, et välttämättä siitä koskaan selviä.
Oon miettinyt sitä mutten uskalla jättää vakihommaa jos en vaikka löydäkään töitä siltä toiselta alalta. Mulla on jo aika sairaitakin ajatuksia kuten kuinka laiha mun pitäisi olla että sen takia saisi sairaslomaa, koska oon melko laiha eikä sairaalloinen alipaino ole kaukana. ap
Kuulostaa tutulta. Tosin olen ollut jo puoli vuotta töissä loman jälkeen. Mulla on kyllä kiva työ, todellinen vihreä oksa, mutta työilmapiiri on huono. Ratkaisin ahdistuksen sillä, että otan parit lyhyemmät hoitovapaat 3-6kk lapsen ollessa alle 3. Osittaista hoitovapaatakin on mahdollisuus ottaa.
Mulla on ihan unelmaduuni mutta silti tuli tuollaisia ajatuksia kun olin sairaslomalla. Nyt olen ollut myös hoitovapailla ja pikkuhiljaa on alkanut tuntua siltä että olen alkanut taas odottaa jopa sitä töihin paluuta. Mulla kyllä se vaiva oli sellainen että se ehkä aiheutta pelkoa ja ahdistusta ja suurentelin sitä päässäni. Mutta aika siihen on vaan auttanut. Ei liittynyt työn mielekkyyteen mitenkään. Voit mennä lääkärille juttelemaan asiasta. On lääkärin mielipiteestä kiinni saatko sairaslomaa mutta varmasti saat keinoja käsitellä asiaa, ehkä pääset psykiatrille/psykologille myös juttelemaan.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 08:00"]
Oon miettinyt sitä mutten uskalla jättää vakihommaa jos en vaikka löydäkään töitä siltä toiselta alalta. Mulla on jo aika sairaitakin ajatuksia kuten kuinka laiha mun pitäisi olla että sen takia saisi sairaslomaa, koska oon melko laiha eikä sairaalloinen alipaino ole kaukana. ap
[/quote]
Entä jos kouluttautuisit alalle, jossa työnsaantiin olisi hyvät mahdollisuudet? Esim. lähihoitaja?
[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 08:35"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 08:00"]
Oon miettinyt sitä mutten uskalla jättää vakihommaa jos en vaikka löydäkään töitä siltä toiselta alalta. Mulla on jo aika sairaitakin ajatuksia kuten kuinka laiha mun pitäisi olla että sen takia saisi sairaslomaa, koska oon melko laiha eikä sairaalloinen alipaino ole kaukana. ap
Meitäkin alkaa jo olla liikaa ja tuo hyvä työllisyystilanne on kupla, jossa ei valitettavasti huomioida alueellisia eroja ja suuntautumisalasta johtuvia eroja. Kaikkien ei siis kannata opiskella lähihoitajaksi, jos et halua 3-vuorotyöhön vanhusten kanssa kehäkolmosen sisäpuolelle;)
[/quote]
Entä jos kouluttautuisit alalle, jossa työnsaantiin olisi hyvät mahdollisuudet? Esim. lähihoitaja?
[/quote]
Lähihoitajia täällä on niin paljon että kaksi kiveä kun heittää taakseen niin vähintään toinen niistä osuu hoitajaan. En todella tiedä mitä tehdä. Me tarvitaan kummankin palkka elämiseen. ap
Lusmu paska.