Narsistin keskustelutyyli
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmat rocktähdet ovat narsisteja, ihmisen päässä täytyy olla jotain vikaa jos nauttii siitä että tuhannet ihmiset tuijottavat sinua joka ilta
Se on heidän työnsä. Onko tuttu käsite?
Nii-in, mutta ei onnistu ilman narsistisia luonteenpiirteitä.
Narsismia on sekä tervettä, että sairasta. Artistin ei tarvitse olla narsisti ollakseen työtään tekevä artisti.
Lista narsistin käytösmalleista:
Mahtailevuus
Huomiohakuisuus
Ei pysty ottamaan vastaan kritiikkiä
Väkivaltainen
Empatian puute
Lapsellisuus
Suuruuskuvitelmat
Manipuloivuus
Epärehellisyys
Pinnallisuus, varakkuuden merkit tärkeitä
Impulsiivisuus
Nöyryyttämishakuisuus (tykkää iskeä heikkoihin kohtiin ja nauttii toisen polvillaan olosta)
Hovin kokoaminen
Mustamaalaaminen
Mahtailu / kerskailu / suuruuskuvitelmat
Mitätöinti
Stalkkeroiminen
Empatiakyvyttömyys tai alhainen sellainen
Valehteleminen
Mustasukkaisuus
Harha-ajatukset
Listan avulla on helppo tunnistaa narsistinen käytös. Mitä useampi seikka osuu yhteen käytöksen kanssa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kyseessä on narsisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmat rocktähdet ovat narsisteja, ihmisen päässä täytyy olla jotain vikaa jos nauttii siitä että tuhannet ihmiset tuijottavat sinua joka ilta
Se on heidän työnsä. Onko tuttu käsite?
Nii-in, mutta ei onnistu ilman narsistisia luonteenpiirteitä.
Narsismia on sekä tervettä, että sairasta. Artistin ei tarvitse olla narsisti ollakseen työtään tekevä artisti.
Lista narsistin käytösmalleista:
Mahtailevuus
Huomiohakuisuus
Ei pysty ottamaan vastaan kritiikkiä
Väkivaltainen
Empatian puuteLapsellisuus
Suuruuskuvitelmat
Manipuloivuus
Epärehellisyys
Pinnallisuus, varakkuuden merkit tärkeitä
ImpulsiivisuusNöyryyttämishakuisuus (tykkää iskeä heikkoihin kohtiin ja nauttii toisen polvillaan olosta)
Hovin kokoaminen
Mustamaalaaminen
Mahtailu / kerskailu / suuruuskuvitelmat
Mitätöinti
Stalkkeroiminen
Empatiakyvyttömyys tai alhainen sellainen
ValehteleminenMustasukkaisuus
Harha-ajatukset
Listan avulla on helppo tunnistaa narsistinen käytös. Mitä useampi seikka osuu yhteen käytöksen kanssa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kyseessä on narsisti.
Hyvä on lista ja selkeä.
Ei sovi sivuuttaa läheisriippuvaisten ja ns. ohutnahkaisten narsistien roolia julkinarsistien mahdollistamisessa. Yleensä nämä tietyt persoonallisuushäiriöiset ihmiset hakeutuvat juuri narsistien kanssa suhteeseen, koska eivät ole kokonaisia ihmisiä saamatta elää riippuvuussuhteessa toiseen ihmiseen. Narsismi onkin olemassa nimenomaan tämän suhteen kautta, sillä yksinään narsisti kuihtuu pois. Vastuu narsismista on yhtälailla myös heidän mahdollistajallaan.
Maailman pitää pyöriä hänen mukaansa, jos on myöhässä lentokoneesta tai laivasta niin sanoo itsevarmasti ettei se ilman häntä lähde. Luontoäidinkin pitäisi kumartaa, jos sille päivälle on luvattu sadetta niin sitä ei kuulemma tule koska hän sanoo että tänään paistaa aurinko.
Ja sitten saa raivarit kun laivasta näkyy vain perävalot tai niskaan pamahtaa ukkoskuuro.
Vastuu narsismistaan on aina narsistilla itsellään. Tietysti voi kysyä ulkopuolisilta ihmisiltä jotka ei asu narsistin kanssa mikä heitä vaivaa kun tukee tätä narsistin käytöstä?Välittömät uhrit on uupuneita ja elävät aivosumussa ja sekavuudessa, he ei kykene asioista mitään päättelemään. Uhri yrittää vain selvitä hengissä ja edes osittain järjissään. Hänen energiansa menee siihen. Muille kaikki on vapaaehtoista.
Suomessa on vallalla sellainen kulttuuri, jossa joku sairaus tai ongelma nostetaan aina framille ja sen jälkeen kysesistä asiaa alkaa nousta kuin sientä sateella ja kyseisiä asioita aletaan nähdä sielläkin, missä niitä ei ehkä ole. Aikanaan adhd oli tällainen. Nyt sellainen on narsisimi.
Molempia kuitenkin sairastaa oikeasti vain aniharva. Molemmat kuuluisi myös todeta asianmukaisesti, asiantuntijoiden toimesta, eikä antaa toisille ihmiselle, tai itselleenkään, kyökkipsykologisia diagnooseja.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vallalla sellainen kulttuuri, jossa joku sairaus tai ongelma nostetaan aina framille ja sen jälkeen kysesistä asiaa alkaa nousta kuin sientä sateella ja kyseisiä asioita aletaan nähdä sielläkin, missä niitä ei ehkä ole. Aikanaan adhd oli tällainen. Nyt sellainen on narsisimi.
Molempia kuitenkin sairastaa oikeasti vain aniharva.
Narsisteja arvioidaan olevan noin 1 - 2 prosenttia väestöstä, joten kyseessä on yksi yleisimpiä pään vakavia vikoja maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsismi on yksi yleisimpiä pään vakavia vikoja maailmassa, ja on helppo uskoa, että narsistin luonteenpiirteet eivät ole heille itselleen omasta mielestään mikään ongelma. Ongelmia ne luonteenpiirteet ovat kuitenkin muille ihmisille eli lähinnä narsistin läheisille, joita narsisti säännöllisesti pahoinpitelee.
Ai että narsisti onkin nyt "pahoinpitelijä"? Just....
Itse esim. olen aika itserakas, kun kävelen kadulla niin huomaan ajattelevani usein että olen paras. En ole lyönyt ketään
Tuosta kommentistasi selviää oikein hyvin, ettet todellakaan tiedä narsismista yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys ja tunnekylmyys eivät tarkoita narsismia....
Diagnoosin voi todeta vain ammattilainen perusteellisen tutkimuksen pohjalta.
Teille kirjoittajille ; psykologiassa ei ole sellaista termiä kuin läheisriippuvuus....
Take a good look in the mirror 🤣
Perusteellisen tutkimuksen tekeminen ammattilaisella on mahdotonta, koska narsismiin kuuluu se, ettei hän mene tutkituttamaan päätään. Hänhän on omasta mielestään oikeassa ja esim. terapiaan hänet saa vain siinä tapauksessa, että hän sen avulla saisi nöyryyttää toista ihmistä ja todistaa kaikkein muiden olevan väärässä.
Hän siis ottaa senkin asian omalla tavallaan.
Ja tajutessaan ettei saa haluamaansa tulosta lopettaa terapian kesken.
Onko joku ikinä kuullut, että narsisti olisi oikeasti mennyt tutkimuksiin?
Narsismi todetaan aina arkielämässä. Mikä kaikki katsotaan narsismiksi, onko sillä sitten joku väli? Pitäisikö sitten alkaa vain tehdä diagnooseja siitä, onko joku kusipää vai ei? Onhan se suoraviivaisempi nimitys.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vallalla sellainen kulttuuri, jossa joku sairaus tai ongelma nostetaan aina framille ja sen jälkeen kysesistä asiaa alkaa nousta kuin sientä sateella ja kyseisiä asioita aletaan nähdä sielläkin, missä niitä ei ehkä ole. Aikanaan adhd oli tällainen. Nyt sellainen on narsisimi.
Molempia kuitenkin sairastaa oikeasti vain aniharva. Molemmat kuuluisi myös todeta asianmukaisesti, asiantuntijoiden toimesta, eikä antaa toisille ihmiselle, tai itselleenkään, kyökkipsykologisia diagnooseja.
Meillä on eri käsitys aniharvasta. Aniharva on, kun yleisyys mitataan promillessa, yhtenä kymmenistä- tai sadoistatuhansista. Narsisteja kuitenkin on useampi prosentti väestöstä. Plus narsistisia piirteitä häiritsevässä määrin omaavat päälle.
Ilmeisesti meidän perheessä on huono tuuri, kun sinne on osunut sekä narsisti että vielä harvinaisempi syöpä että harvinainen autoimmuunitauti.
Suomalaisen narsistikeskustelun ongelma, joka hetkittäin on tässäkin ketjussa ja muualla palstalla, kun mainitsee sanan narsisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys ja tunnekylmyys eivät tarkoita narsismia....
Diagnoosin voi todeta vain ammattilainen perusteellisen tutkimuksen pohjalta.
Teille kirjoittajille ; psykologiassa ei ole sellaista termiä kuin läheisriippuvuus....
Take a good look in the mirror 🤣
Perusteellisen tutkimuksen tekeminen ammattilaisella on mahdotonta, koska narsismiin kuuluu se, ettei hän mene tutkituttamaan päätään. Hänhän on omasta mielestään oikeassa ja esim. terapiaan hänet saa vain siinä tapauksessa, että hän sen avulla saisi nöyryyttää toista ihmistä ja todistaa kaikkein muiden olevan väärässä.
Hän siis ottaa senkin asian omalla tavallaan.
Ja tajutessaan ettei saa haluamaansa tulosta lopettaa terapian kesken.
Onko joku ikinä kuullut, että narsisti olisi oikeasti mennyt tutkimuksiin?
Narsismi todetaan aina arkielämässä. Mikä kaikki katsotaan narsismiksi, onko sillä sitten joku väli? Pitäisikö sitten alkaa vain tehdä diagnooseja siitä, onko joku kusipää vai ei? Onhan se suoraviivaisempi nimitys.
Ehkä kusipäistä suurin osa on narsisteja. Kuka tervepsyykeinen ja tasapainoinen ihminen haluaisi käyttäytyä kusipäisesti?
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vallalla sellainen kulttuuri, jossa joku sairaus tai ongelma nostetaan aina framille ja sen jälkeen kysesistä asiaa alkaa nousta kuin sientä sateella ja kyseisiä asioita aletaan nähdä sielläkin, missä niitä ei ehkä ole. Aikanaan adhd oli tällainen. Nyt sellainen on narsisimi.
Molempia kuitenkin sairastaa oikeasti vain aniharva. Molemmat kuuluisi myös todeta asianmukaisesti, asiantuntijoiden toimesta, eikä antaa toisille ihmiselle, tai itselleenkään, kyökkipsykologisia diagnooseja.
Olin naimisissa narskun kanssa 70-luvulla ja tunnistin piirteen jo silloin. Ei se mikään tämän hetken trendi ole.
Narsismi on vähän kuin suuruuden hulluus, ei se välttämättä mikään diagnoosia kaipaava sairaus ole. Ei siihen ole edes hoitokeinoja.
Tärkeintä on vaan tunnistaa piirteet ja pysyä loitolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vallalla sellainen kulttuuri, jossa joku sairaus tai ongelma nostetaan aina framille ja sen jälkeen kysesistä asiaa alkaa nousta kuin sientä sateella ja kyseisiä asioita aletaan nähdä sielläkin, missä niitä ei ehkä ole. Aikanaan adhd oli tällainen. Nyt sellainen on narsisimi.
Molempia kuitenkin sairastaa oikeasti vain aniharva. Molemmat kuuluisi myös todeta asianmukaisesti, asiantuntijoiden toimesta, eikä antaa toisille ihmiselle, tai itselleenkään, kyökkipsykologisia diagnooseja.
Olin naimisissa narskun kanssa 70-luvulla ja tunnistin piirteen jo silloin. Ei se mikään tämän hetken trendi ole.
Narsismi on vähän kuin suuruuden hulluus, ei se välttämättä mikään diagnoosia kaipaava sairaus ole. Ei siihen ole edes hoitokeinoja.
Tärkeintä on vaan tunnistaa piirteet ja pysyä loitolla.
Niinpä. Mun äiti tunnisti vain, että isä on kuin kaksi eri ihmistä ja haluaa pysyä täysin irti tästä. Tunnisti, että jotain on pahasti pielessä.
Narsisti on ihminen , joka näyttää eri puolet itsestään eri ihmisille. Niille, joihin hänellä on jonkinlainen side, hän on aivan eri ihminen kuin niille, joihin ei ole. Mielistelevä uhriutuja muuttuu hirmuhallitsijaksi tilaisuuden tilanteesta riippuen. Muille hänen tekonsa eivät välttämättä paljastu, koska ne eivät tehoa heihin. Oma anoppini kohteli vaimoani törkeästi, tavalla jota hän ei itse sietänyt yhtään.Minuun hän temppunsa eivät juuri uponneet. Kuitenkin meiltä meni vuosikymmen ennenkuin ymmärsimme mistä oli kyse. Luettuamme erään ulkomaisen tutkijan teoksesta muutaman lauseen määritelmän narsistista tajusimme, mistä oli kyse. Sopi kuin nyrkki nenään. Aloimme pitää etäisyyttä mahdollisuuksien mukaan. Anopin ihmeteltyä tätä kerroimme hänen taholtaan saadusta huonosta kohtelusta. Se oli kuulemma huumoria! Missähän siinä on se vitsi, kun toinen lytätään maahan? Ei ole tänäänkään selvinnyt.Hän haukkui meitä lapsillemme ja jäätyään kiinni kiisti kaiken. Lapsemme valehtelivat! Miksi? Ei hän tiedä. Itseåkin epäili viimeisenä elinvuonaan mielisairaaksi ja tiedustelikin tätä sekä vaimoltani että pojaltamme. Syy: en päästänyt häntä kotiimme, koska vaimoni ei halunut nähdä häntä. Kolmesti kerroin , ettei vaimo halua häntä nähdä. Viimein kysyin, mitä kohtaa hän ei ymmärtänyt sanomastani. Kyllä ymmärsi mutta silti pyrki sisälle. Jos puhuisimme näitä naapureille, eivät kaikki uskoisi. Kun hänhän oli sellainen reipas huumori-ihminen.Omasta mielestään suora, meidän mielestä töksäyttelijä. Piti puolisonsa ja siskonsa tarkasti mahtinsa alla kun he eivät päässeet/uskaltaneet lähteä pakoon. Ikävä sanoa, mutta kuolinilmoituksen kuultuamme totesimme vaimoni kanssa: -Nyt se on ohi.
Toinen poikamme asuu anopin ja apen talossa. Pimeällä sieltä loistaa aivan eri valot kuin ennen, vaikka kyseessä on samat lamput.
Vierailija kirjoitti:
Jos narsisteja on 1-2% väestöstä niin Suomessa olisi reilu 75000 narsistia (laskettuna 1,5%:n keskiarvolla) ja se jaettuna 309:lle kunnalle tarkoittaisi että joka kunnassa olisi 242 narsistia... Tämähän on vain keskiarvo ja tarkemman tuloksen saa kun jakaa oman asuinkuntansa väkiluvun 100:lla ja kertoo sitten 1,5. Aika hurja määrä sekopäitä mahtuu keskikokoiseen kaupunkiin.
Mitäpä luulette kuinka monen ihmisen elämän joku 100 narsistia ehtii elämänsä aikana pilata jossain pikku kunnassa?
Todellisuudessa narskuja on paljon enemmin, tuo luku on virallinen totuus ja sekään ei ole kuin diagnisoitujen perusteella tehty joten elämänkokemuksen mukaan tuolla vilistää paljon enemmin heppuja joiden paikka ei olisi muiden ihmisten joukossa lainkaan, työelämässä näitä ennen nimitettiin kusipäiksi, ja nykyään niille on jo diagnoosi eli narsisteja on todella paljon veikkaisin 10 - 20 % koko väestöstä.
Narsistin ei tarvitse olla se pahin tyyppi minkä määritelmä luokittlee, on paljon niitä välimalli sekoja ja muita vähemmin ja erilailla psyykkisesti sairaita tyyppejä jotka kyllä menee narsisimin piikkiin juurikin käyttäytymisen kautta, en väitä ettei osalla ole muitakin sairauksia mutta narsisimi on mielestäni selityksenä koulukiusaamiseen ja työpaikkakiusaamiseen kun terve ihminen ei koe tarvetta tuollaiselle käytökselle.
Suomen kansallissairaus ei ole alkoholismi vaan narsisimi ja se selittää tämän kansan pahoinvoinnin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen totaalinen aliarviointi, tämä ei lakkaa hämmästyttämästä. Toisaalta se on sitten eron hetkellä hyvä asia. Ei ole ehkä tullut mieleen, että aliarvostettu voisi olla ihan fiksu ja toimia fiksusti.
Mutta sen sanon, että kaikki yhteydenpito minimiin ja jos ei ole lapsia (tai alaikäisiä lapsia), niin välit poikki. Ei kommunikointia. Minun tapauksessani yritti ja yritti hakea jotain reaktiota. Ei loppunut ennen kuin blokkasin. Eivät koskaan lopeta. Joskus tekisi mieli puhdistaa pöytä, mutta eihän siitä mitäön tulisi. Olen ihminen, joka haluaisi hyvät välit myös exiin. Mutta tämän kanssa ei onnistu. Voisi toimia 5 minuuttia, mutta ei hän ole miksikään muuttunut.
Juuri noin. Kaikki yhteydet poikki narsistin suuntaan, muutoin jatkaa häiriköintiä. Tuo reaktion hakeminen on kai narsisteille yksi tyypillinen toimintatapa. Exä kiusasi pitkään eron jälkeen uhkailemalla, välillä koetti vedota kuinka surkeassa jamassa hän nyt on, enkö ymmärrä sitä, voitaisiinko tavata ja sitten alkoi taas uhkailut. En reagoinut ja lopulta uskalsin blokata kaikkialta, kun tajusin, ettei toteuta sairaita uhkauksiaan. Kaikki viestit kyllä säilytin ja sitä suosittelen kaikille vastaavassa tilanteessa oleville, jos tarvitsee esim. rikosilmoitus tehdä.
Mitä en ymmärrä on se, että ex pyytää milloin mitäkin: rahaa, lainaksi jotain jne. Kun kieltäydyn alkaa syyttämään minua je kertoo kuinka paljon parempi ihminen on ja auttaisi kyllä minua jos tarvetta olisi. No, pitkän liiton aikana ei auttanut kertaakaan. En pahemmin pyydellyt, kun riitahan siitä aina tuli. Hän oli suurempi palkkainen ja oma urani tyssäsi muutamaan ulkomailla vietettyyn komennusvuoteen (siis miehen ura edellä mentiin, myös sinne ulkomaille). Ei auttanut lasten vaatteiden tai harrastusten kanssa (varaa olisi ollut). Minä maksoin kaiken ja rahat menivät perheelle. Hän pisti omista tuloistaan taas paljon säästöön. Eron jälkeen minä olen ainoa, joka lapsia jeesasi. Olivat siis nuoria ja opiskelivat. Ex ei koskaan kysynyt voisiko auttaa tai auttanut.
Kerran sitten mietin, että tarvitseeko minun enää tuota haukkumista kuunnella ja päätin, että ei. Nyt on estetty joka paikassa ja elämä helpottaa.
En vaan ymmärrä miksi varakas ihminen edes kysyi minulta lainaa.
Eron jälkeinen kiusaaminen, turhat yhteydenotot, reaktion hakeminen milloin milläkin, uhkailu, pelottelu, valheiden keksiminen jne ovat narsistin keinoja yrittää kontrolloida edelleen uhriaan. Narsisti ei kykene kantamaan itse itseään, tajuamaan oman toimintansa seurauksia, ottamaan vastuuta edes itsestään vaan tarvitsee jatkuvasti narsistisia lähteitä muista ihmisistä.
Narsisti on loppujen lopuksi tyhjä ihmisen kuori, myrkkyä täynnä, vaikka yrittääkin kovalla vimmalla peitellä sitä ja ulkoistaa oman sontansa muiden kannettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Useimmissa itsevarmoissa ja menestyvissä ihmisissä on ripaus narsistia. Usein aika isokin ripaus. Niin naisissa kuin miehissäkin
"Mies oli narsisti" on myös varmaan 2000-luvun yleisin defenssi, jos nainen on tullut jätetyksi. Trendisana, joka ei tarkoita oikein mitään. Itsevarmaa ihmistä, josta ei pidä, ja jonka jättämäksi luultavasti tuli?
Tuolla sanalla sitten koitetaan tuntea omaa oloa paremmaksi. Todelliset narsistit on hyvin harvinaisia, eikä se välttämättä silloinkaan ole heille epäedullinen luonteenpiirre. Monet yritysjohtajat, valtiojohtajat, huippumenestyneet taiteilijat yms. on umpinarsisteja, mutta eipä se niitä hidasta. Leonardo DiCaprio esim. on takuuvarma narsisti, silti nuoria kauniita naisia riittää. Useimmat rocktähdet ovat narsisteja, ihmisen päässä täytyy olla jotain vikaa jos nauttii siitä että tuhannet ihmiset tuijottavat sinua joka ilta
No siinä mielessä komppaan, että jos mies jättää naisen, niin aika huolella kannattaa miettiä tuota narsismi -syytöstä. Nimittäin ei narsistimies koskaan jätä naista. Periaatteessa siis ei koskaan, ellei joudu sitten jotenkin pakosta sen tekemään, jonkun asian pelosta.
Mutta yleensä ei narsistimies jätä naista koskaan. Saattaa kyllä pyörittää montaakin naista yhtä aikaa ja tavallaan hylätä naisen joksikin aikaa vain temppuillakseen asialla, mutta irti hän ei päästä koskaan. Ja varjele, jos moisen "hylkäämisen" aikana nainen ottaakin tosissaan ja alkaakin tapailla muita miehiä. Silloin on piru irti.
Minunkin mies "jätti" minut joitakin kertoja, mutta kuitenkin vahti ja seuraili minua koko ajan ja heti jos osoitin sellaista, että tosiaan nyt sitten ei olla yhdessä ja voin tehdä omia juttujani hänestä enää välittämättä, niin siinä hän oli taas ja alkoi raskas syyttely siitä, kuinka en minä hänestä yhtään välitä ja nyt se tuli sitten todistetuksi, kuinka kylmä ja välinpitämätön ihminen minä olen. Minunhan olisi kuulunut roikkua hänessä ja juosta perässä ja itkeä ja pyydellä takaisin ja koko elämäni pitäisi mennä sekaisin. Ja hänhän itse se oli minut kovin ja jäätävin sanoin jättänyt. Siinä tosiaan sai miettiä, että miten päin minun tässä maailmassa oikein pitäisi olla.
Kerran hän lähti hirvipeijaisiin. Minunkin piti lähteä, mutta olin kuumeessa enkä voinut. No hän siinä sitten vihelteli ja laitteli itseään kuntoon, peilaili ja kampaili ja sovitteli pikkutakkejaan ja lauleskeli, oikein selvästi toivoen, että minun nyt pitäisi pyytää häntä jäämään kotiin. Mutta en tehnyt sitä. Hän laskeskeli siinä ,keitä sinne tulee, katseli minua toinen kulmakarva kohollaan, että sinne tulee se ja se ja se ( = naisia). En noteerannut.
Olin oikein virittäytynyt viettämään mukavaa koti-iltaa itsekseni, kun hän yks kaks paukkaa sieltä kotiin, humalassa tietenkin. Alkoi rähjätä minulle, että minä halusin hänen lähtevän, siinä täytyi olla joku juoni, että sain jäädä kotiin, ketäs minä sinne oikein odottelen? Hän jäi siihen pihapiiriin toilailemaan ja odottelemaan, että kohta joku mies tulee. No ei tullut, ja lopulta hermo petti, kun oli niitä naisia siellä peijaisissa, niin piti sitten kuitenkin soittaa taksi takaisin. Lähtiessään hän keksi syöttää minulle sellaisen valeen, että pyytää mennessään naapuria seuraamaan, tuleeko meille joku. Naapurin tuntien tiesin, että se nauraisi miehen pihalle, eikä hän sinne mennytkään, mutta yritti pelotella minua. Ja voi miten kovasti ne naiset oli häntä sitten kaivanneet, kun hän oli joutunut minun takiani sieltä niin pitkäksi aikaa poistumaan, minun syyni! Voi naurakaa maailma, minä en enää jaksa sitäkään.
Tämä kuvaus sopii tietysti pelkästään sairaalloiseen mustasukkaisuuteenkin, mutta kun siinäkin oli aina se narsistinen puoli esillä samalla. Suunnaton itsensä korostus ja itserakkaus.
Siitä, mitä tapahtui kun hänet sitten todellakin kylmästi jätin, voisi romaanin kirjoittaa. Se valtava itsesääli, mitä hän viljeli, meni ihan naurettavuuksiin asti, mutta saahan silläkin huomiota ja sympatiaa ja aina joku tietysti uskoo kaiken. Vainoaminen, haukkuminen, takaisin kerjääminen, uhkailut, mustamaalaukset, sydäntä särkeviksi tarkoitetut kaihon (teko)kyyneleet..... nämä luultavasti kaikille vastaavassa tilanteissa olleille tuttuja asioita.
Tuosta jättämisestä. Joo, jättää ja ei jätä. Tosiaan menevät itse miten huvittaa, mutta olettavat, että takaisin saisi tulla. Äitini ei ottanut enää takaisin niin nyt, kun äiti on kuollut, hän kokee taas päässeensä takaisin käymällä haudalla.
MIten toi hirvipeijaisjuttukin. Noi noiden tonttumaiset tempaukset on kyllä niin samasta puusta veistettyjä, ettei tosikaan. Kukaan normaali ei toimi noin, mutta heille tämä on ihan normisettiä. Toista tehdään mustasukkaiseksi parhaansa mukaan, sitten ihmetellään kun toinen ei ole mustasukkainen jne.
Henkilö, joka kuvittelee olevansa tekemisissä narsistien kanssa kaikkialla on mitä todennäköisimmin itsekin narsisti.
Realistinen määrä narsisteja lähipiirissä on nollan ja kahden välillä. Sitten kun naapuri, harrastuskaveri, anoppi, mies, lapsen opettaja ja lääkäri ovat kaikki narsisteja, on vika 99,9% todennäköisyydellä omien korvien välissä.
Narsismiin liittyy aina väkivaltaisuutta, mutta yleensä vain läheisiä kohtaan. Narsistihan on henkisesti pikkulapsen tasolla, ja uskaltaa riehua vain läheisilleen. Jokainen narsisti on väkivaltainen psyykkisesti, suuri osa myös fyysisesti. Suurin osa perhesurmaajista on narsisteja.