Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

äidin eroahdistus

Vierailija
12.04.2015 |

Toivottavasti täältä löytyy asiallisten mammojen viisaita neuvoja ;)

 

..palasin takaisin työelämään tammikuussa, oltuani 1,5 v. lapsen kanssa kotona. Työ, josta aikoinani jäin äitiyslomalle oli kamala. Työnantaja kohteli meitä kaltoin, ja tiesin jo silloin, että en halua työskennellä siellä kauaa. Kun palasin töihin, aloin heti etsiä uutta työtä. Kuin ihmeen kaupalla sainkin uutta työtä hyvin pian! Ja luulisi, että asiat olisivat nyt hyvin! Sain sen mitä halusin! Ja siksi nolottaakin jotenkin sanoa... että olen silti onneton. Mikä minua vaivaa, kun en tunne oloani onnelliseksi?! Oman alan työtä on vaikea saada, kun kilpailu on kovaa. Minä sain. Pitäisi olla tyytyväinen. Mutta tälläkin hetkellä sisintäni syö ihan tuhottomasti ajatus, että huomenna on mentävä töihin. Stressaa! Ahdistaa! Yritän antaa kaikkeni töissä, jotta tulisin toimeen niiden ihmisten kanssa ja olisin mahdollisimman hyvä työntekijä. Tuntuu tyhmältä näpytellä koneella jotakin turhanpäiväistä ja stressata päivät pitkät jostakin turhista asioista. Tältä minusta siis tuntuu tuo työnteko. Mietin, että onkohan minulla joku eroahdistus, kun työtilanteen muuttuessa en ole silti tyytyväinen??

Pelkään, että olen joku suuremman luokan epäonnistuja/pelkuri. Mulla on ollut huonoa tuuria edellisten työnantajien kanssa, ja olen joutunut irtisanoutumaan tai vaihtamaan työpaikkaa useasti. Tuntuu, että jos nyt on saanut oman alan työtä, ettei siitä saisi lähteä! ..koska olen lähtenyt niin monesti tai joutunut muuten vain pakon edessä vaihtamaan työpaikkaa usein. Tällä hetkellä tekisi mieli perustaa oma yritys. Mutta eihän sitä tiedä kannattaako se ja pärjääkö sillä taloudellisesti. Tai en edes tiedä onko se sitä mitä haluan varmasti isona tehdä. Mä olen tämänkin asian kanssa paininut koko aikuiselämäni! Minua siis kiinnostaa tehdä töitä. en halua vain "lusmuta" kotona.. mutta tuntuu, etten löydä sitä omaa juttuani. Jotenkin vain tuloshakuinen työ ei ole mun juttu ja nolottaa edes ajatella irtisanoutumista :/

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
12.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

...lähinnä haluaisin siis tietää onko muilla äideillä ollut vastaavia oireita? Onko tämä jotain eroahdistusta vai mitä ihmettä??!!

Vierailija
2/9 |
12.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei mulle eroahditus tullut tuosta ekana mieleen. Sähän puhut vaan siitä miten työ ahdistaa ja koet, etä sun on nyt kuitenkin pakko jne. Eroahdistus on sitä, että sua ahdistaa viedä lapsi hoitoon ja sä mietit vaan päivät miten se lapsi pärjää ja mitähän se tekee. Työahdistukselta siis kuullostaa. Miksi siellä töissä on niin kamalaa ja miksi olet joutunut vaihtamaan työpaikkaa usein? Jos ajattelet noin vahvasti, että nyt PITÄÄ olla onnellinen ja nyt PITÄÄ tehdä tämä työ hyvin niin en oikeastaan ihmettele, että ahdistaa. Voisiko siihen työhön suhtautua vähän neutraalimmin. Käydään töissä ja tehdään ne jutut siellä ja saadaan sitten palkkaa. Mennään kotiin ja eletään sitä arkea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
12.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

no..totta ehkä tuokin. lapsi pärjää kyllä. hän on reipas ja iloinen. ei huolta hänestä kyllä. en vain tajua mikä on tämä fiilis tuosta työstä. olin kuitenkin ihan innoissani palaamassa töihin. ja innoissani aloittaessa nuo uudet hommat. mutta heti alkoikin masentaa?? WTF!

Vierailija
4/9 |
12.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin ja vastaus kysymykseesi! olen muuttanut miehen perässä ja etsinyt töitä. sen lisäksi ollut määräaikaisia työsuhteita yms. jonka takia aina joutunut ikäänkuin aloittamaan alusta.

Vierailija
5/9 |
12.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten sitä sitten osais relata? uusi duuni, joten tietysti ylisuorittajan rooli, että varmasti selviää koeajasta ja tekee työnsä hyvin. sekö se mua ahdistaakin??

Vierailija
6/9 |
12.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anna itsellesi enemmän aikaa. Olet ollut kotona puolitoista vuotta ja sen jälkeen aloittanut uudessa työssä, joka ottaa oman aikansa että pääsee sisään uuteen työyhteisööni, vaikka olisikin oman alan töitä. Ketä tahansa ahdistaisi. voisitko tehdä lyhennettyä viikkoa tai työpäivää? Jos olet joulukuussa vielä samaa mieltä, niin ala sitten katselemaan muita hommia. Tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
12.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luonnollista. Menee ohi. Anna itsellesi ja lapselle aikaa. Ei sinulta ihmeitä odoteta. Harmi, ettet voinut olla kauemmin lapsesi kanssa kotona, mutta tähän on nyt vain sopeuduttava. 

Vierailija
8/9 |
12.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Relaa, ei sun mikään ihmeiden tekijä tarvitse olla. :D Äitiys (tai isyys) on tärkein tehtäväsi, vaikka olisit mikä ammatiltasi. Yrityksen perustamisen aika voi olla vaikka joskus 5 - 10 vuoden kuluttua. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
12.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

'tietysti ylisuorittajan rooli' -mitä ihmettä? Koeajalla katsotaan onko uudesta työntekijästä työn tekijäksi. Siinä riittää tehdä se työ. Miksi pitää ylisuorittaa? Muakin ahdistaisi jos ajattelisin noin. Sä teet ne työt siellä hyvin ja kyllä se riittää. Ei niitä tartte sata lasissa suorittaa. Sata lasissa tohottaessa jää usein oleellisin huomaamatta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yksi seitsemän