Onko siinä loppupeleissä mitään järkeä, että kaikki suomalaiset on korkeakoulutettuja?

Voit nauttia työttömyydestä niin kuin kaikki muut.

Korkeakoulututkinnosta tulee jatkossa peruskoulutus. Kuten tuli aikanaan -> vrt. lukukinkerit - kiertokoulu - kansakoulu - kansalaiskoulu/jatkokoulu - lukio/ammattikoulu.

Eihän se ole mitenkään mahdollista, eikä edes tavoite.  Mutta mitä tulee näihin putkimiehiin ja muihin duunareihin he voivat jos opiskeluhaluja ja taitoa on jatkaa amkiin. Amk on korkeakoulu.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään järkeä koska yhteiskunta ei toimi ainoastaan korkeakoulutettujen varassa. Meitä vaan lapsesta lähtien aivopestään että vain korkeasti koulutettu on tärkeä, ja perustyöt tekee se kuuluisa Jokumuu.

Jokumamuu

Nuo perustason duunit pystyy tekemään pitkälti robotti, kiinassa tämä jo käytössä.

Koulutuksessa on kyse ihmiskunnan sivistämisestä ja kognition kohottamisesta ennemmin kuin siitä, että saadaan orjia johonkin tiettyihin tehtäviin. 

Ihminen on syntyessään elukka ja siitä sitten pikku hiljaa kohoaa kohti korkeampaa kognitiota toimintojen siirtyen enenevissä määrin mieleen ja abstraktiohin. 

Ehdottoman hyvä juttu, että se on laitettu tällaiseen laajaan levitykseen. Aika sietämätöntä olisi elämä jos kaikki olisivat amisduunarielukkatasolla.

Minusta ei ole, varsinkin, kun tekoäly vie paljon valkokaulustyöläisten töistä. 

Mutta: Suomen korkeakouluaste on matalampi kuin muissa verrokkimaissa. Siksi siihen pyritään.

Itse kyllä neuvoisin nuoria hankkimaan ihan ammatin myös. 

Yliopistolla näkee, että tohtorikoulutettavissakin on aivan liikaa keskinkertaisuuksia. Pitäisi olla tiukempi seula. 

Herää vain kysymys, kuka työt sitten tekee jos kaikki Suomalaiset ovat johtajia.

Ei ole järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Itse maisterintutkinnon ja AMK tutkinnon suorittaneena en jaksa uskoa tätä jatkuvaa vääntöä siitä, onko AMK "korkeakoulu" ja mikä tutkinnon arvo on vs "oikea akateemisuus". Itse olen arvostanut suorittamaani AMK tutkintoa sen käytännönläheisen ja oikeasti työelämälähtöisen sisällön suhteen. Koulutus vastaa akateemisessa maailmassa kanditutkinnon tasoa, ei maisteria, joten sen ei kuulukaan olla samanvertainen maisterin kanssa. Työelämässä olen kyllä kokenut, että ihan tavallinen AMK tutkinto ja maisterintutkinto ovat usein samalla viivalla ja lopullinen henkilövalinta menee kokemuksen ja esim. soveltuvuuskokeiden perusteella. Joihinkin tehtäviin sitten vaaditaan tuota ylempää koulutusarvoa ja väittäisin siihen kelpaavan ihan yhtä hyvin YAMK kuin maisterintutkintokin. Koulutuksen ja kurssien tasossa on tietenkin myös eroa. Yksilöitä ne on opettajatkin. Oman maisterintutkintoni kokonaisuus on mielestäni liian yksipuolinen ja etäällä todellisista työelämässä tarvittavissa taidoista (sen vuoksi sitä täydensinkin). Kokisin, että myös akateemisella puolella olisi hyödyllistä ohjata opiskelijaa kokonaisuuksiin, jossa myös konkreettiset taidot kasvavat. Aika harvoista lopulta kuitenkaan tulee tutkijoita. Lisäksi samojen tentti ja luentokurssisisältöjen toistuminen ja tenttikirjan takakannen ja sisällysluettelon riittäminen osaamiseksi (hyvään arvosanaan) koski ainoastaan yliopistolla suorittamiani opintoja. 

Ja koska edelleen (valmistumisten jälkeen) jatkuvasti pidän yllä osaamistani, suoritan työelämässä tarvittavia kursseja. Samassa oppiaineessa AMK:n opintokokonaisuudet ovat täsmälleen samoja kuin yliopistolla (siis aivan sama kurssi, samat materiaalit, samat osaamisvaatimukset, samoja opettajia). En siis voi kuin ihmetellä tätä jatkuvaa nimetöntä paasaamista kuinka AMK tasolla ei olisi kunnon osaamista tai koulutusta. Ihmettelen mitä itse kunkin omaa henkistä patoumaa ja katkeruutta nuo puheenvuorot palvelevat. 

Omasta puolestani soisin suomalaisten koulutusasteen nousevan. Nythän se on hiipunut esim. verrattuna pohjoismaihin. Näkisin toivottavana kehityksenä myös joillakin (useilla) aloilla tutkinnonuudistuksen ja osaamisvaatimusten kiristämistä. 

Juuri näin. Itse olen liiketalouden amk-lehtori ja olen opettanut myös yliopistossa. Olen myös itse opiskellut kahdessa eri yliopistossa. 

Ihan samaa kamaa molemmissa. Ero löytyy lähinnä näkökulmasta: yliopistossa tarkastellaan aikaisempia tutkimuksia ja asioista kirjoitetaan teoreettisesta näkökulmasta. Amk:ssa ollaan kädet savessa ja suunnitellaan, miten käytännössä asia kannattaisi hoitaa yrityselämässä.

En itse yhtään ymmärrä av:n haukkumisia liittyen amk:n. Toki linjoissa on eroa ja opettajissa, mutta itse kyllä suosittelen omille lapsilleni ammattikorkeakoulua. Ja myös kaikki kollegani suosittelevat omille lapsilleen. Ainakin meidän koulua. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä töitä ajattelit pelkällä peruskoulun päättötodistuksella saatavan?

Ihan niitä samoja kuin korkeakoulunkin. Monet yliopistotutkinnot on pelkkää huuhaata. Ihan samoja ihmisiä ovat tutkintoineen. Monesti vasta työssä oppii tekemään. Sen voisi tehdä ilman tutkintojakin. Ei se tutkinto tee kenestäkään älykköä.

Ei ole järkeä, mutta eihän se ole edes tavoitteena. Tavoite olisi saada 60%:lle suomalaisista korkeakoulututkinto. Se sisältää myös AMK-tutkinnot, joten ei ole mitenkään kova tavoite. 

Eikä perustason duunareista tosiaan tällä hetkellä Suomessa mitään pulaa ole. Nyt varsinkin kun robotit ja tekoäly tulee kovaa vauhtia, niin varmasti riittää jatkossa, jos noita perustason duunareita on se 40%, ja sekin voi olla liikaa. 

vai ei hommat kiinnosta. ja noi ammatit joita luettelet- on todella ok.  monelaista lahjakkuutta tarvitaan. kaikista 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse maisterintutkinnon ja AMK tutkinnon suorittaneena en jaksa uskoa tätä jatkuvaa vääntöä siitä, onko AMK "korkeakoulu" ja mikä tutkinnon arvo on vs "oikea akateemisuus". Itse olen arvostanut suorittamaani AMK tutkintoa sen käytännönläheisen ja oikeasti työelämälähtöisen sisällön suhteen. Koulutus vastaa akateemisessa maailmassa kanditutkinnon tasoa, ei maisteria, joten sen ei kuulukaan olla samanvertainen maisterin kanssa. Työelämässä olen kyllä kokenut, että ihan tavallinen AMK tutkinto ja maisterintutkinto ovat usein samalla viivalla ja lopullinen henkilövalinta menee kokemuksen ja esim. soveltuvuuskokeiden perusteella. Joihinkin tehtäviin sitten vaaditaan tuota ylempää koulutusarvoa ja väittäisin siihen kelpaavan ihan yhtä hyvin YAMK kuin maisterintutkintokin. Koulutuksen ja kurssien tasossa on tietenkin myös eroa. Yksilöitä ne on opettajatkin. Oman maisterintutkintoni kokonaisuus on mielestäni liian yksipuolinen ja etäällä todellisista työelämässä tarvittavissa taidoista (sen vuoksi sitä täydensinkin). Kokisin, että myös akateemisella puolella olisi hyödyllistä ohjata opiskelijaa kokonaisuuksiin, jossa myös konkreettiset taidot kasvavat. Aika harvoista lopulta kuitenkaan tulee tutkijoita. Lisäksi samojen tentti ja luentokurssisisältöjen toistuminen ja tenttikirjan takakannen ja sisällysluettelon riittäminen osaamiseksi (hyvään arvosanaan) koski ainoastaan yliopistolla suorittamiani opintoja. 

Ja koska edelleen (valmistumisten jälkeen) jatkuvasti pidän yllä osaamistani, suoritan työelämässä tarvittavia kursseja. Samassa oppiaineessa AMK:n opintokokonaisuudet ovat täsmälleen samoja kuin yliopistolla (siis aivan sama kurssi, samat materiaalit, samat osaamisvaatimukset, samoja opettajia). En siis voi kuin ihmetellä tätä jatkuvaa nimetöntä paasaamista kuinka AMK tasolla ei olisi kunnon osaamista tai koulutusta. Ihmettelen mitä itse kunkin omaa henkistä patoumaa ja katkeruutta nuo puheenvuorot palvelevat. 

Omasta puolestani soisin suomalaisten koulutusasteen nousevan. Nythän se on hiipunut esim. verrattuna pohjoismaihin. Näkisin toivottavana kehityksenä myös joillakin (useilla) aloilla tutkinnonuudistuksen ja osaamisvaatimusten kiristämistä. 

Juuri näin. Itse olen liiketalouden amk-lehtori ja olen opettanut myös yliopistossa. Olen myös itse opiskellut kahdessa eri yliopistossa. 

Ihan samaa kamaa molemmissa. Ero löytyy lähinnä näkökulmasta: yliopistossa tarkastellaan aikaisempia tutkimuksia ja asioista kirjoitetaan teoreettisesta näkökulmasta. Amk:ssa ollaan kädet savessa ja suunnitellaan, miten käytännössä asia kannattaisi hoitaa yrityselämässä.

En itse yhtään ymmärrä av:n haukkumisia liittyen amk:n. Toki linjoissa on eroa ja opettajissa, mutta itse kyllä suosittelen omille lapsilleni ammattikorkeakoulua. Ja myös kaikki kollegani suosittelevat omille lapsilleen. Ainakin meidän koulua. 

Liiketaloudessa sentän ehkä on tuo ero, mitä kuvasit, koska sitä opiskellaan sekä AMK:ssa että yliopistossa. 

Kaikilla aloillahan ei ole sama tilanne, vaan esimerkiksi hoitotieteessä on tyypillistä tehdä alempi tutkinto (sairaanhoitaja AMK/ensihoitaja AMK tms.) ensin AMK:ssa, koska ammattipätevyyden hakeminen edellyttää sitä, ja sen jälkeen osa tekee siihen päälle joko YAMK- tai maisteriopinnot, ja niistä voi molemmista jatkaa tohtoriopintoihin. Olisi mahdollista tehdä kandiopinnot yliopistossakin, mutta tosella, todella harva aloittaa niillä, ellei sitten siksi tee, että on jo AMK ja tarvitsee jatkoa varten enemmän teoriapohjaa AMK-tutkinnon lisäksi. 

YAMK- ja maisteriopinnot eroavat profiililtaan hoitotieteessä lähinnä niin, että yliopistossa tehdään enemmän teorialähtöistä tutkimusta ja vähemmän case-tutkimuksia, kun taas YAMK-oppareista suurin osa on case-tyyppisiä, työpaikalle tehtyjä. Mutta kyllä niissä on päällekkäisyyttä, eikä oikeasti olisi mitään estettä, että ne tehtäisi kaikki samalla laitoksella, vaikka vähän eri painotuksella. 

Mulla on korkeakoulututkinto. Kun omalta alalta alkoivat työt olla vähissä, päätin hakea duunariammatteihin, eniten hakemuksia multa lähti siivousfirmoihin ja sen alan töitä välittäviin henkilöstövuokrausyrityksiin, koska mulla on opiskeluajoilta jopa siivouskokemusta ja se on mielestäni oikein kelpo hommaa.

Mutta kas kummaa, eivät halunneet korkeakoulutettua sitten millään... Yhteen haastatteluun pääsin, ja siellä kyllä haastattelijan asenne tuli hyvin selväksi: mulla tulisi olemaan tylsää siivoustöissä. Melkein vuoden hakemisen jälkeen pääsin toiseen haastatteluun, jossa haastattelija kuunteli oikeasti mitä sanoin ja pääsin töihin. En ole tylsistynyt, nautin ruumiillisesta työstä ja siitä, että töitä ei tarvitse miettiä vapaa-ajalla.

Ja joo, joittenkin entisten kollegoiden mielestä "jouduin siivoamaan" ja olen nyt jotenkin tyhmempi ja alemman luokan kansalainen. Hah!

Eihän siinä mitään järkeä ole. Ylikoulutettua väkeä on jo nyt työttöminä, ja hoitajia ja hitsaajia haalitaan ulkomailta.

Kannattaisi katsoa, millaisista työntekijöistä on pulaa ja kouluttaa enemmän sellaisia.

Niin totta tämä. Rimaa täytyy laskea rajusti, kun samasta geenipoolista pitäisi yhä useamman yltää vaativampiin, korkeampaa älykkyyttä edellyttäviin tutkintoihin. Teen työssäni kognitiivisia arviointeja ja olen toisaalta jo tähän saakka tavannut korkeakoulutettuja henkilöitä, joiden äo on ollut alle keskitason eli jossain 85 tuntumassa. Siis myös yliopistosta valmistuneita tai siellä opiskelevia. Mutta hyvästä syystähän he ovat hakeutuneet selvittelyihin, koska opinnoissa eteneminen ja työelämässä pärjääminen onkin ollut vaikeaa. Yliopistoissahan on avoimen väyliä, mitä kautta opintonsa aloittamalla voi päästä monia aloja opiskelemaan pääaineena. Ennemmin toivoisin, että niiden perusammattilaisten osaamista jotenkin vielä parannettaisiin eli amiksessa olisi vaikka enemmän niitä yleissivistäviäkin aineita. Opeteltaisiin oikeinkirjoitusta ym.

Eivät kaikki oikeasti ole,ovat AI: n kavereita😂