Lue keskustelun säännöt.
Miehen rahankäyttö
27.12.2021 |
Ollaan oltu jo vuosia yhdessä ja mies oli rahaongelmissa suhteen alkuaikoina. Hän kuitenkin sai pankkilainan ja velkansa maksettua ja kurssin käännettyä. No pitkään meni hyvin, mutta aika ajoin miehellä milloin mistäkin syystä on rahat loppu. Mies siis on työssäkäyvä ihminen, mutta milloin mistäkin syystä hänen tilinsä on nollilla. Syitä ollut liian suuri veroprosentti ja lisäprosentille meno, milloin vain arvioinut väärin tilinsä. Asutaan yhdessä, mutta meillä on erilliset rahat. Silti näitä yllätyksiä tuli taas ja minä maksan sitten silloin. Olen itse opiskelija ansiosidonnaisella tällä hetkellä ja tuntuu kummalta, että työssäkäyvän miehen rahat loppuu ja minä maksan kuluja nyt ennen hänen palkkapäiväänsä. Olen miettinyt uskaltaako tuollaisen kanssa ikinä perhettä perustaa saati mitään asuntolainoja ottaa. Tuntuu että ei uskalla. Onko siis ainoa vaihtoehto erota, jos itse haaveilen noista? Koen sen myös outona, että pitkään menee hyvin ja sitten ihan puun takaa miehen rahat vaan loppuu. Onko tuo jotain elämänhallinnan ongelmaa vai mikä mättää? Itsellä ei ole koskaan ollut tili miinuksella vaikka olen nytkin opiskelija. Toki töissäkin olen yleensä ollut.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Ja Excelin tekijä jatkaa edelleen kun ajatuksia tulee mieleen, toivottavasti ette kyllästy :D
Köyhän identiteetin lisäksi minua vaivasi jonkinlainen piheysharha. Säästin ihan tyhjänpäiväisissä asioissa ja sain tunteen siitä että olen järkevä ja taloudellinen ihminen, kun samaan aikaan tuhlasin moninkertaisesti toisissa. Esimerkiksi saatoin säästää euron ostamalla huonoa vessapaperia, ja samalla kauppareissulla ostin kympillä sipsiä ja karkkia viikonlopuksi. Kaupassa vertailin makaronien kilohintoja ja kävin joka päivä ulkona syömässä työpaikkalounaan 10€/päivä (tämä on yli 200€/kk!). Olisi vaihtanut yhden työpaikkalounaan eväisiin, niin olisi voinut koko vuoden ostaa vaikka kuinka hienoa makaronia ja jäänyt silti plussalle. Myin myös vanhaa tavaraa netissä ja myhäilin tienattua kahta euroa. En tajunnut että koko myymisprosessiin meni pari tuntia, joten tienasin 1€/h. Senkin ajan olisi voinut käyttää vaikka lisäopiskeluun uran edistämiseksi (jonka tajusinkin tehdä vuosia myöhemmin ja nyt palkka on tuplaantunut).
Olet (ollut) samanlainen kuin kaverini. Hän käy kaupassa viidesti viikossa, mutta ei osta kuin sen yhden kerman. Kauppaan on matkaa 5km, ja autolla pitää mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olisin veikannut kuvauksen perusteella veikkausta. Mun miehellä oli peliongelma. Tili tyhjeni ihan parissa viikossa (luojan kiitos maksoi laskunsa aina heti). Ja sitä ei huomannut mistään muusta kuin siitä, että tili oli tyhjä. Valehteli suut ja silmät täyteen kun yritti peitellä ongelmaa. Ja syytti myös kaikkea muuta mahdollista rahojen loppumisesta.
Ihan hirveä homma oli vierottaa se niistä peleistä, jouduttiin turvautumaan ihan naurettaviin keinoihin viikkorahasta alkaen. Kuitenkin sillä tilanne parani, kunnes taas vähän notkahti (alkoi taas ulista kaikista laskuista, veroprosentista ym mihin yhtäkkiä muka kaikki raha hävisi) Nyt ollut ok jo vuosia. Edelleenkään ei saa säästettyä kuin vähän, mutta ainakaan ei ole mun lompakolla koko aikaa.
Eräissä kulttuureissa raha-asiat hoitaa se taitavampi puoliso. Olisikohan aloittajalla tilanne, mitä suositeltu jo aikaisemmin, eli rahat yhteisiin kuluihin palkkapäivänä yhteiselle tilille. Aloittaja hoitaa vuokrat ja laskut sekä muun välttämättömän sekä antaa rahaa tililtä takaisin, jos mies ostaa esim ruokaa kotiin. Mies saa tietyn osuuden palkastaan 'tuhlattavaksi' vaikka vedonlyöntiin tai harrastuksiin, mutta hänen ei tarvitse selitellä. Varo vain, ettei sorru kulutusluottoihin selkäsi takana kustantaakseen 'harrastuksensa'.
Rankkaa tuo on, mutta ehkä ainoa keino jatkaa yhteiseloa, jos mies on hyvä. Mutta varo, ettet luisu takaisin vanhaan, eli pidä rahavalvonta itsellä, kerran luovut siitä, niin tilanne on taas sama vanha.
Juu mitään ei ole tehtävissä jos mies itse ei halua muutosta. Menee tilanne vain pahemmaksi.
Mun mies halusi itse eroon ongelmastaan, mutta se vaati ihan hirveästi. Miestä ei voinut päästää kauppaan yksin, ettei mene pelikoneelle salaa "vahingossa" oli siis viikkorahoineen päivineen kuin pieni lapsi, täysin vahdittava. Vaati kummaltakin paljon, eli ei kannata lähteä tuohon vieroittamiseen jos ei ole ihan varma että jaksaa loppuun asti. Ja täysi luottamus ei palaudu ikinä. Aina on epäilys jos alkaa äkillinen valitus menoista tai rahasta.
Mä en jaksaisi mitenkään valvoa aikuista miestä. Sehän olis kuin murkkuikäisen kasvattamista.
Joo itsekin olen sillä linjoilla, että kyllä aikuisen ihmisen tulisi osata hoitaa itse raha-asiansa ilman puolison kyttäämistä. Siksi tämä ärsyttää enkä itse jaksaisi vahdata toisen rahankäyttöä. Ap
Ymmärrän että toivoisi puolisolla olevan perus elämäntaitojen kunnossa. Mutta jos suhde voi muuten hyvin ja tämä on ainoa isompi ongelma, niin voisiko tätä ajatella asiana joka on toisella heikko kohta ja jossa puolisona voisit häntä tukea?
Jos mies on halukas muutokselle, yritä tsempata häntä tekemään Excel ja kirjaamaan rahankäyttöään. Jos mies on aikaisemmin pitänyt kirjaa menoistaan niin tuskin on aivan vastenmielinen ajatus. Tutkikaa vaikka kuun lopussa aina yhdessä mihin rahaa on mennyt, miten paljon ja miettikää mistä voisi säästää. Voisiko tehdä vaikka harrastusvälineille budjetin niin että siihen saa kuluttaa esimerkiksi 200€/kk. Tai että mies laittaa kuun alussa yhteiselle taloustilille tietyn summan josta sinä paremmin taloudenhallintaa taitavana maksat teidän laskut ja ruoat ja tilille jäävät rahat mies voi käyttää huoletta itseensä.
Ei niin että sanelet miehelle asioita, vaan ottakaa siitä yhteinen projekti.
Vierailija kirjoitti:
Excelin tekijä jatkaa.. Olin itse elänyt koko elämäni melko vähävaraista, nuorena aikuisena jopa köyhää elämää ja kolmen tonnin palkka kuulosti saavuttamattomalta unelmalta. Sitten kun sen saavutti, niin kai sitä sokaistui ja ei ymmärtänyt että tuo raha ei riitä kovin pitkälle. Osteli niitä asioita mistä oli aina haaveillut ja mihin ei ollut rahaa, erikoiskahveja, viinejä hienossa viinibaarissa, kävi ulkona työpaikkalounaalla, värjäytti hiukset kampaajalla, osteli uusia huonekaluja..
Jälkeenpäin olen tilannetta analysoinut ja toinen ongelmani oli että lapsuuden duunariperheessä meillä oli jonkinlainen köyhän identiteetti. Halveksittiin rikkaita joilla on varaa törsäillä ja lennellä ulkomaille ja asua omakotitalossa (kyllä). Ajatusmalli jäi itsellekin päälle pitkälle aikuisuuteen, ajattelin että minä satuin syntymään köyhäksi eikä sille mitään voi että paremmallakaan palkalla en pysty matkustelemaan tai asumaan "hienosti". Että ne joilla on näihin varaa ovat saaneet perintöjä tai rikkailta vanhemmiltaan avustusta. Vasta päälle kolmikyppisenä tajusin että omaan tilanteeseen voi oikeasti vaikuttaa aika paljon. Ja että ne omakotitalossa asuvat tutut eivät varmaankaan olleet erityisen rikkaita, vaan säästeliäitä.
Lopetin erikoiskahvien ostelun ja aloin laittamaan 80€/kk kahvirahan säästöön. Kas kummaa kun yhtäkkiä olikin varaa matkustella joka vuosi Eurooppaan kaupunkilomalle.
Ihmeellistä kuinka lapsuudenkodista jääneet mallit voi takertua näin tiukasti ihmisen mieleen.
Itse laitan, vaimon vastuksesta huolimatta, kerran vuodessa parilta kuulta Exceliin myös kaikki kulut. Sieltä selviää tosiaan kulutus sekä ennen kaikkea ne turhat kulut, kuten tarpeettomat suoratoistopalvelut, kalliit vakuutukset (kilpailutuksella saa halvennettua), ruokaan menevä raha, sekä tosiaan kaikki pieni turha päivittäinen ostos, joka tekee vuodessa suuren summan. Luottokortti (tai debit) on helppo käyttää, mutta monesti osalla ihmisistä menee tosiaan käsitys omasta rahan käytöstä, korttilaskujen ja muun kulutukset havainnollistaminen heille Excelin kautta voi olla tarpeen. Ja jos on kulutuksessa musta aukko (ei kuittia), olisi se myös hyvä selvittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi pelaa rahapelejä. Pitkävetoa, monvetoa, hevosia, vakioveikkausta, kasinopelejä jne.
No kun ei pelaa. Sanonut monta kertaa ja uskon kyllä. Varmasti jotain merkkejä olisi jos pelaisi. Mies ostelee aika paljon harrastusvälineitä ja palkkansa on pieni. Siinä varmaan syy. Silti ihmettelen miten ei ole yhtään perillä rahoistaan ja kaikki käytetty jo ennen tilipäivää. Ap
Kyllä mäkin mielummin ostelisin itselleni harrastukseen liittyviä juttuja ja muuta kivaa kuin maksaisin vuokria ja laskuja ja muuta plääh tylsää.
Mutta kun aikuiset ihmiset eivät voi tehdä niin. Paitsi jos on tyttöystävä joka maksaa ne tylsät jutut ja mahdollistaa sen, että tuhlaaja voi käyttää itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Excelin tekijä jatkaa.. Olin itse elänyt koko elämäni melko vähävaraista, nuorena aikuisena jopa köyhää elämää ja kolmen tonnin palkka kuulosti saavuttamattomalta unelmalta. Sitten kun sen saavutti, niin kai sitä sokaistui ja ei ymmärtänyt että tuo raha ei riitä kovin pitkälle. Osteli niitä asioita mistä oli aina haaveillut ja mihin ei ollut rahaa, erikoiskahveja, viinejä hienossa viinibaarissa, kävi ulkona työpaikkalounaalla, värjäytti hiukset kampaajalla, osteli uusia huonekaluja..
Jälkeenpäin olen tilannetta analysoinut ja toinen ongelmani oli että lapsuuden duunariperheessä meillä oli jonkinlainen köyhän identiteetti. Halveksittiin rikkaita joilla on varaa törsäillä ja lennellä ulkomaille ja asua omakotitalossa (kyllä). Ajatusmalli jäi itsellekin päälle pitkälle aikuisuuteen, ajattelin että minä satuin syntymään köyhäksi eikä sille mitään voi että paremmallakaan palkalla en pysty matkustelemaan tai asumaan "hienosti". Että ne joilla on näihin varaa ovat saaneet perintöjä tai rikkailta vanhemmiltaan avustusta. Vasta päälle kolmikyppisenä tajusin että omaan tilanteeseen voi oikeasti vaikuttaa aika paljon. Ja että ne omakotitalossa asuvat tutut eivät varmaankaan olleet erityisen rikkaita, vaan säästeliäitä.
Lopetin erikoiskahvien ostelun ja aloin laittamaan 80€/kk kahvirahan säästöön. Kas kummaa kun yhtäkkiä olikin varaa matkustella joka vuosi Eurooppaan kaupunkilomalle.
Ihmeellistä kuinka lapsuudenkodista jääneet mallit voi takertua näin tiukasti ihmisen mieleen.
Itse laitan, vaimon vastuksesta huolimatta, kerran vuodessa parilta kuulta Exceliin myös kaikki kulut. Sieltä selviää tosiaan kulutus sekä ennen kaikkea ne turhat kulut, kuten tarpeettomat suoratoistopalvelut, kalliit vakuutukset (kilpailutuksella saa halvennettua), ruokaan menevä raha, sekä tosiaan kaikki pieni turha päivittäinen ostos, joka tekee vuodessa suuren summan. Luottokortti (tai debit) on helppo käyttää, mutta monesti osalla ihmisistä menee tosiaan käsitys omasta rahan käytöstä, korttilaskujen ja muun kulutukset havainnollistaminen heille Excelin kautta voi olla tarpeen. Ja jos on kulutuksessa musta aukko (ei kuittia), olisi se myös hyvä selvittää.
Tuo on hyvä idea, konkretia auttaa herättämään ihmisiä. Kun näkee todelliset tarkat summat Excelissä on niin on vain pakko kohdata omat tavat ja niiden seuraukset.
Itse koin tärkeäksi perata myös ruokakauppakuiteista erikseen oikea ruoka ja muut ostokset. Vähän työlästä, mutta havaitsin että oikeaan, kotona tehtyyn ruokaan menee todella vähän rahaa. Iso osa ruokakauppaostoista meni ihan muuhun, kuten sipsiin, karkkiin, alkoholijuomiin, jäätelöön, valmisruokiin, sisustuskrääsään ynnä muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ainakaan ikinä yhteisiä rahoja tällaisen kanssa, ei yhteistä lainaa, ei koskaan pääsyä omille tileille tai käyttöoikeuksia lasten tileille. Tai se on bye-bye rahat.
Nyt laskette miehesi kanssa paljonko teillä on peruskulutus kuukaudessa. Vuokra, laskut, ruoka+pientä puskuria. Kummankin tililtä menee palkkapäivänä/opintorahapäivänä raha suoraan automaattisesti yhteiselle tilille mistä maksetaan pakolliset menot. Omilla jäljelle jääneille rahoilla kumpikin tekee mitä lystää. Jos ne loppuvat mieheltä seuraavana päivänä niin se on sitten voivoi. Älä anna miehelle rahaa, osta hänelle mitään tai paikkaa mitään lovea hänen lompakossa siksi, että häneltä loppuivat jo rahat. Hän ei sitten tee enää mitään kivaa ennen seuraavaa palkkapäivää jos rahat ovat loppu.
Älä opeta häntä siihen, että sinä tulet, pelastat ja maksat. Hän ei muuten ikinä opi. Ja sinun rahasi menevät kaikki hänelle, etkä sinä koskaan voi hankkia itsellesi tärkeitä juttuja.
Jos mies alkaa keplottelemaan tuon yhteisen tilin kanssa, ottaa sieltä rahaa tai keksii selityksiä miksi tässä kuussa ei nyt voi laittaa rahaa tilille niin eroa. Hän on silloin epärehellinen, maksattaa sinulla tahallaan asioita, hän ei parane koskaan eikä teillä tule koskaan olemaan mahdollisuuksia yhteiseen talouteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Excelin tekijä jatkaa edelleen kun ajatuksia tulee mieleen, toivottavasti ette kyllästy :D
Köyhän identiteetin lisäksi minua vaivasi jonkinlainen piheysharha. Säästin ihan tyhjänpäiväisissä asioissa ja sain tunteen siitä että olen järkevä ja taloudellinen ihminen, kun samaan aikaan tuhlasin moninkertaisesti toisissa. Esimerkiksi saatoin säästää euron ostamalla huonoa vessapaperia, ja samalla kauppareissulla ostin kympillä sipsiä ja karkkia viikonlopuksi. Kaupassa vertailin makaronien kilohintoja ja kävin joka päivä ulkona syömässä työpaikkalounaan 10€/päivä (tämä on yli 200€/kk!). Olisi vaihtanut yhden työpaikkalounaan eväisiin, niin olisi voinut koko vuoden ostaa vaikka kuinka hienoa makaronia ja jäänyt silti plussalle. Myin myös vanhaa tavaraa netissä ja myhäilin tienattua kahta euroa. En tajunnut että koko myymisprosessiin meni pari tuntia, joten tienasin 1€/h. Senkin ajan olisi voinut käyttää vaikka lisäopiskeluun uran edistämiseksi (jonka tajusinkin tehdä vuosia myöhemmin ja nyt palkka on tuplaantunut).
Olet (ollut) samanlainen kuin kaverini. Hän käy kaupassa viidesti viikossa, mutta ei osta kuin sen yhden kerman. Kauppaan on matkaa 5km, ja autolla pitää mennä.
Mun mies on tuollainen. Ei suostu käyttämään kauppalistaa, eli ei saa ikinä ostettua kaikkea kerrasta. Sitten menee melkein joka päivä markettiin autolla hakemaan niitä unohtuneita juttuja. Tai sitten ostaa litran maitoa ja ihmettelee miten se on heti seuraavana päivänä loppu (meillä kolme alle kouluikäistä lasta) ja taas pitää mennä kauppaan. Eikä siinä, mulle on ihan sama jos se luuhaa siellä kaupassa. Mutta kun sitten joka reissulla se ostaa jotain heräteostostakin. Sinne päivittäisiin heräteostoksiin kuluu mun miehen rahat.
Täällä nyt on mollattu ukkoa koko ajan joka käy töissä ja makselee vissiin isomman osan menoista? Pienellä palkalla ei ne rahat paljon muuhun riitäkkään että ihan tiedoksi vaan kaikille.
Varsinkin jos toinen opiskelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi pelaa rahapelejä. Pitkävetoa, monvetoa, hevosia, vakioveikkausta, kasinopelejä jne.
No kun ei pelaa. Sanonut monta kertaa ja uskon kyllä. Varmasti jotain merkkejä olisi jos pelaisi. Mies ostelee aika paljon harrastusvälineitä ja palkkansa on pieni. Siinä varmaan syy. Silti ihmettelen miten ei ole yhtään perillä rahoistaan ja kaikki käytetty jo ennen tilipäivää. Ap
Kyllä mäkin mielummin ostelisin itselleni harrastukseen liittyviä juttuja ja muuta kivaa kuin maksaisin vuokria ja laskuja ja muuta plääh tylsää.
Mutta kun aikuiset ihmiset eivät voi tehdä niin. Paitsi jos on tyttöystävä joka maksaa ne tylsät jutut ja mahdollistaa sen, että tuhlaaja voi käyttää itseensä.
Tämän voi myös kohdentaa kaikille "jokainen saa käyttää rahansa niinkuin haluaa". Ei saa etenkään jos se vaikuttaa toiseen ihmiseen. Aikuinen ihminen turvaa ensin kaikki perustarpeet ja JOS jotain jää ostaa sitten harrastusjuttuja. Ja tämä etenkin silloin kun oma sählääminen vaikuttaa johonkin toiseen. Ei aikuinen parisuhteessa elävä voi mennä koko ajan oma etu edellä. Yhteistä hyvää on ajateltava, jos haluaa jonkun kanssa asua.
Meillä on vähän samaa, eli miehellä jää teoriassa tonni käyttövaraa laskujen jälkeen, mutta kummasti se summa menee parissa päivässä "johonkin". Loppukuu eletään kädestä suuhun.
Toisaalta voi saada rahastoihin säästöön summia, joihin ei olisi varaa. Minä sitten maksan Kelan rahoistani ruoat, kun miehen säästötilillä makaa kolme tonnia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt on mollattu ukkoa koko ajan joka käy töissä ja makselee vissiin isomman osan menoista? Pienellä palkalla ei ne rahat paljon muuhun riitäkkään että ihan tiedoksi vaan kaikille.
Varsinkin jos toinen opiskelee.
No mies maksaa kyllä bensoja enemmän ja ruokiakin, mutta minä maksan kyllä asumiskustannuksista ja laskuista puolet.. Ja ostan kyllä ruokiakin. Että ei nyt voi sanoa, että mies kustantaisi kaiken. Monesti se sitten olen ollut minäkin, joka maksaa, kun miehellä ei ole yhtään rahaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt on mollattu ukkoa koko ajan joka käy töissä ja makselee vissiin isomman osan menoista? Pienellä palkalla ei ne rahat paljon muuhun riitäkkään että ihan tiedoksi vaan kaikille.
Varsinkin jos toinen opiskelee.
No mies maksaa kyllä bensoja enemmän ja ruokiakin, mutta minä maksan kyllä asumiskustannuksista ja laskuista puolet.. Ja ostan kyllä ruokiakin. Että ei nyt voi sanoa, että mies kustantaisi kaiken. Monesti se sitten olen ollut minäkin, joka maksaa, kun miehellä ei ole yhtään rahaa. Ap
No ei muutakuin nettipankki auki ja katotte linne ne rahat menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt on mollattu ukkoa koko ajan joka käy töissä ja makselee vissiin isomman osan menoista? Pienellä palkalla ei ne rahat paljon muuhun riitäkkään että ihan tiedoksi vaan kaikille.
Varsinkin jos toinen opiskelee.
No mies maksaa kyllä bensoja enemmän ja ruokiakin, mutta minä maksan kyllä asumiskustannuksista ja laskuista puolet.. Ja ostan kyllä ruokiakin. Että ei nyt voi sanoa, että mies kustantaisi kaiken. Monesti se sitten olen ollut minäkin, joka maksaa, kun miehellä ei ole yhtään rahaa. Ap
No ei muutakuin nettipankki auki ja katotte linne ne rahat menee.
Tämä. Ei pitäisi olla ongelmaa tässä ellei ole jotain salattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt on mollattu ukkoa koko ajan joka käy töissä ja makselee vissiin isomman osan menoista? Pienellä palkalla ei ne rahat paljon muuhun riitäkkään että ihan tiedoksi vaan kaikille.
Varsinkin jos toinen opiskelee.
No mies maksaa kyllä bensoja enemmän ja ruokiakin, mutta minä maksan kyllä asumiskustannuksista ja laskuista puolet.. Ja ostan kyllä ruokiakin. Että ei nyt voi sanoa, että mies kustantaisi kaiken. Monesti se sitten olen ollut minäkin, joka maksaa, kun miehellä ei ole yhtään rahaa. Ap
No ei muutakuin nettipankki auki ja katotte linne ne rahat menee.
Tämä. Ei pitäisi olla ongelmaa tässä ellei ole jotain salattavaa.
Pitääpä pyytää näyttämään.. Ap
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt on mollattu ukkoa koko ajan joka käy töissä ja makselee vissiin isomman osan menoista? Pienellä palkalla ei ne rahat paljon muuhun riitäkkään että ihan tiedoksi vaan kaikille.
Varsinkin jos toinen opiskelee.
Miten sen vielä pienempituloisen opiskelijan rahat riittävät, mutta pienipalkkaisen työssäolevan eivät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Excelin tekijä jatkaa edelleen kun ajatuksia tulee mieleen, toivottavasti ette kyllästy :D
Köyhän identiteetin lisäksi minua vaivasi jonkinlainen piheysharha. Säästin ihan tyhjänpäiväisissä asioissa ja sain tunteen siitä että olen järkevä ja taloudellinen ihminen, kun samaan aikaan tuhlasin moninkertaisesti toisissa. Esimerkiksi saatoin säästää euron ostamalla huonoa vessapaperia, ja samalla kauppareissulla ostin kympillä sipsiä ja karkkia viikonlopuksi. Kaupassa vertailin makaronien kilohintoja ja kävin joka päivä ulkona syömässä työpaikkalounaan 10€/päivä (tämä on yli 200€/kk!). Olisi vaihtanut yhden työpaikkalounaan eväisiin, niin olisi voinut koko vuoden ostaa vaikka kuinka hienoa makaronia ja jäänyt silti plussalle. Myin myös vanhaa tavaraa netissä ja myhäilin tienattua kahta euroa. En tajunnut että koko myymisprosessiin meni pari tuntia, joten tienasin 1€/h. Senkin ajan olisi voinut käyttää vaikka lisäopiskeluun uran edistämiseksi (jonka tajusinkin tehdä vuosia myöhemmin ja nyt palkka on tuplaantunut).
Olet (ollut) samanlainen kuin kaverini. Hän käy kaupassa viidesti viikossa, mutta ei osta kuin sen yhden kerman. Kauppaan on matkaa 5km, ja autolla pitää mennä.
Mun mies on tuollainen. Ei suostu käyttämään kauppalistaa, eli ei saa ikinä ostettua kaikkea kerrasta. Sitten menee melkein joka päivä markettiin autolla hakemaan niitä unohtuneita juttuja. Tai sitten ostaa litran maitoa ja ihmettelee miten se on heti seuraavana päivänä loppu (meillä kolme alle kouluikäistä lasta) ja taas pitää mennä kauppaan. Eikä siinä, mulle on ihan sama jos se luuhaa siellä kaupassa. Mutta kun sitten joka reissulla se ostaa jotain heräteostostakin. Sinne päivittäisiin heräteostoksiin kuluu mun miehen rahat.
Otan osaa. Sulla on 3 lasta ja mies, joka jäänyt kehitykseltään lapsen tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt on mollattu ukkoa koko ajan joka käy töissä ja makselee vissiin isomman osan menoista? Pienellä palkalla ei ne rahat paljon muuhun riitäkkään että ihan tiedoksi vaan kaikille.
Varsinkin jos toinen opiskelee.
Ei, vaan mollattiin ukkoa joka laitaa vähemmän tienaavan maksamaan omatkin laskunsa.
Veikkaan, että edelleen tuo pankkilaina maksamatta.
Voi olla, jotta miehes kärsii jonkin sortin maniasta ja rahat polttelee taskuissa. On oppinut liian kalliille ja torsää huomaamattaan vaikka mihin. Eihän ne työläisenkään rahat riitä, jos ei vähän katsele mihin sitä rahaa käyttää.
Liian huoleton rahan käyttäjä jonka pitäisi oppia arvostamaan rahaa enemmän ja säästeliäisyyttä. Ja sitä jottei mitään turhaa ostele.