Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita, joilla paha tulee nopeasti ja hyvä hitaasti tai ei lainkaan?
11.04.2015 |
Olen havahtunut siihen (ja katkeroitunut havainnostani) että mun elämässä monet asiat ovat huonontuneet nopeasti ja usein lamauttaneet elämänlaadun pitkäksikin aikaa. Olen sitten monista vaikeuksistani selvinnyt, mutta vasta vuosien jälkeen tyypillisesti. Eli kiteytettynä: paha tapahtuu nopeasti, hyvä hitaasti jos lainkaan.
Olen viime vuosian lukenut paljon vetovoiman laista ym. ja jotenkin nyt viime aikoina ihan suuttunut koko teoriasta, kun olen miettinyt miten elämäni on mennyt. Tuntuu, että jos nyt jotain hyvää tulisikin, niin selviänkö enää siitä, että monta kymmentä vuotta on mennyt aika huonosti. En ala tässä nyt luettelemaan yksityiskohtaisesti että mikä on vikalistani. Ymmärrän että monilla olisi ollut pahempaa, mutta pointtini on että onko muita jotka lukee esim. lehdistä juttuja ihmisistä, joilla kanssa ollut vaikeuksia mutta sitten tulee uusi onni ihan viikkojen kuluessa tms.
Entä kun elämä on sellaista liisterissä hiihtämistä. Vaivoin pääset eteenpäin ja ehkä joidenkin vaikeuksien läpi, mutta sitten edessä on taas toisia liisterikökköjä, jotka hidastaa ja lamauttaa. Ja ne uudet liisterikököt tulee tyypillisesti melko pian sen jälkeen kun olet edellisestä selvinnyt.
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 11:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 11:00"]Vetovoiman laki selittää miksi omena putoaa puusta. Miksi siitä olet niin kiinnostunut? [/quote] se on kyllä painovoima.. O_O
[/quote]
Näetkö minut nyt paremmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai ehkä monilla ihmisillä on sitten enemmän voimavaroja, että jaksavat vaikeuksista huolimatta keskityä muihinkin asioihin. Minä en ole aina jaksanut muuta kuin rämpiä pakollisen juttujen läpi silloin kun on ollut paha vaihe jonkun ongelman takia.
ap
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 11:27"]
Tai ehkä monilla ihmisillä on sitten enemmän voimavaroja, että jaksavat vaikeuksista huolimatta keskityä muihinkin asioihin. Minä en ole aina jaksanut muuta kuin rämpiä pakollisen juttujen läpi silloin kun on ollut paha vaihe jonkun ongelman takia.
ap
[/quote]
Tästäkö piirteestä joitakin ihmisiä sitten "rangaistaan" sillä että tulee vaan lisää ongelmia. Vetovoiman lain mukaanhan hyvä vetää puoleen hyvää jne.
Mun elämäni on jatkuvaa kriisinhallintaa, ja olen nyt hyväksynyt tilanteen. Jatkuvista isoista ongelmista huolimatta osaan myös nauttia elämästä, niin isoista (määrittelykysymys!) kuin pienistä asioista, päivittäin. Olen useaan otteeseen ollut masentunut ja nyt viime vuosina masennuksen partaalla, mutta avun kanssa selvinnyt. Nyt tiedänkin että selviän lähes mistä vaan. Apukeinoni ovat olleet terapia, mindfullness (ihan se perusajatustapa) ja älykkäät ystävät joiden kanssa todella olen voinut puhua. - Omaan ajatustapaan voi todella vaikuttaa. Toivottavasti löydät sinulle sopivaa apua niin että elämä alkaisi taas näyttää valoisia puoliaan! Tsemppiä!
En ole lukenut tuota "salaisuus" -ketjua, mutta tiedän lukemattakin, että tuollaiset "usko itsesi menestykseen" - jutut ovat pääosin ihmisten kusetusta. Se luo omalla tavallaan sellaista narsisitista kulttuuria, että jokainen pärjäisi yksinään, ja vastoinkäymiset johtuvat siitä, että ei suu messingillä jaksanut hymyillä ja toivoa parasta. Siinä kielletään elämän rankkuus ja sattumanvaraisuus, joista selvitään vaan muiden ihmisten avulla ja tuella.
Oletko ap varma että nämä vastoinkäymiset eivät ole masentaneet sinua? Saathan hoitoa tuohon hiljaiseen ahdistukseesi? Onhan sulla kuitenkin moni asia hyvin, on töitä ja sitä kautta toimeentuloa ja mahdollisuus toteuttaa itseäsi. Jos maailma tuntuu olevan pelkkää vastoinkäymistä aina vain, niin voihan se sitä olla, mutta voi olla myös ihan niin, että aivot ovat harjaantuneet näkemään ympäristössä pelkät uhat ja vaarat, kaiken sen mikä on pielessä ja mikä voi olla pielessä. Meidän mediahan näkee kaiken näin, jopa naurettavuuteen asti, ja mitä enemmän kuluttaa mediaa, sitä huonommin helposti voi. Ei lehtien sivuilla ole pitkäaikaistyöttömiä ja vakavasti sairaita kertomassa ettei elämässä ole mtään odotettavaa, koska nämä ihmiset haluavat suojella itseään näiltä oman onnensa sepiltä, jotka ovat kärkkäästi kertomassa, mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 11:51"]
En ole lukenut tuota "salaisuus" -ketjua, mutta tiedän lukemattakin, että tuollaiset "usko itsesi menestykseen" - jutut ovat pääosin ihmisten kusetusta. Se luo omalla tavallaan sellaista narsisitista kulttuuria, että jokainen pärjäisi yksinään, ja vastoinkäymiset johtuvat siitä, että ei suu messingillä jaksanut hymyillä ja toivoa parasta. Siinä kielletään elämän rankkuus ja sattumanvaraisuus, joista selvitään vaan muiden ihmisten avulla ja tuella.
Oletko ap varma että nämä vastoinkäymiset eivät ole masentaneet sinua? Saathan hoitoa tuohon hiljaiseen ahdistukseesi? Onhan sulla kuitenkin moni asia hyvin, on töitä ja sitä kautta toimeentuloa ja mahdollisuus toteuttaa itseäsi. Jos maailma tuntuu olevan pelkkää vastoinkäymistä aina vain, niin voihan se sitä olla, mutta voi olla myös ihan niin, että aivot ovat harjaantuneet näkemään ympäristössä pelkät uhat ja vaarat, kaiken sen mikä on pielessä ja mikä voi olla pielessä. Meidän mediahan näkee kaiken näin, jopa naurettavuuteen asti, ja mitä enemmän kuluttaa mediaa, sitä huonommin helposti voi. Ei lehtien sivuilla ole pitkäaikaistyöttömiä ja vakavasti sairaita kertomassa ettei elämässä ole mtään odotettavaa, koska nämä ihmiset haluavat suojella itseään näiltä oman onnensa sepiltä, jotka ovat kärkkäästi kertomassa, mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
[/quote]
Olet varmasti oikeassa, että olen alkanut jo ennakoimaan vaikeuksia. En ehkä vielä nuorempana, silloin oli joku alitajuinen ajatus että kun nyt tästä selviää niin sitten....Mutta ei ole mitään "sitten". Tai ainakaan mulla ei ole ollut. Ne hyvätkin vaiheet on vaan sellaista ettei just sillä hetkellä ole mitään sairautta, työttömyyttä, perheenjäsenellä jotain sellaista mistä jatkuvasti tilittää minulle jne. Ja nyt ehkä tämä viime vuois on vienut voimat ihan totaalisesti. Yhtäkkiä tässä vaan havahduin siihen ajatukseen että en oikeastaan halua enää odotaa kesää tms. koska mistäs sen tietää ettei asiat ole vielä pahemmin silloin. Ja joo, olen varmasti masentunutkin.
ap
Minä en nuorena edes ollut kateellinen, vaikka monilla ikätovereilla oli asiat paremmin niin aineellisten asioiden kuin poikaystävien suhteenkin. Ajattelin että minunkin aikani tulee vielä kunhan jaksan odottaa ja hoitaa omat asiani kunnolla. Mutta ei ole tullut sikäli että olen hoitanut omat asiani, opiskellut, mennyt töihin ja osatunut asunnon. Ja hyvä että olen hoitanut, sillä yksin olen ollut koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta taas tuntuu että hyviä asioita pitäisi tapahtua nyt nopeasti, muuten ei enää millään ole väliä
ap
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 12:06"]
Ne hyvätkin vaiheet on vaan sellaista ettei just sillä hetkellä ole mitään sairautta, työttömyyttä, perheenjäsenellä jotain sellaista mistä jatkuvasti tilittää minulle jne.
ap
[/quote]
tunnistan aapeen tilanteen ja ajattelutavan omatani ja ympäriltäni. Sympatisoin, ja taistelen vastaan. Mudta tuossayllä lainaamassani påtkässä tiivistyy suuri juttu, joka johtaa juuri aapen tilanteeseen ja josta pitäis muistaa silloin tälöin pyrstelä eron. Jostan ytä on helppo ajatella, että katatrofit ovt katastrofeja. Hyvistä asioista, kute y terveydstä, työnsaannista, talodellisesta ja tunne-elämänvakaudesta jne. sen sijaan tulee helpost pelkkiä "katatrofin puutteita" tai parhammillaan "saavutettuja etuja", jotka eivät tunnu miltään erityistä, vaikka oikeastaan ne oat hyvinnkin eritysiä. Siitä pitää aina muiduttaa itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko ap harkinnu itsaria? Vois helpottaa sun tilannetta huomattavasti? Suosittelen! Tai jos se ei oikein maistu, nii miten olis alkoholismi tai ihan vaan huumeet?
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 11:15"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 11:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 11:02"]
Totta, ja olen aina käytännön tasolla yrittänyt jatkaa eteen päin. Olen esim. työllistynyt alalle, jossa on huono työllisyystilanne. Mutta minusta on nyt viime aikoina alkanut tuntua, että en jaksa enää sitä oletusarvoa että kaikki on hirveää ja pitää vaan jaksaa. Tähän asti olen aika lailla hyväksynyt ja olen vaan jaksanut. Nyt kuitenkin keski-ikäisenä olen tullut jotenkin katkeraksi että tätäkö tämä vaan on.
Tuolla on se ketju Salaisuus-kirjasta, porukkaa joka on lukenut kirjan heti kaikki hyvä tullut heille. Minäkin olen lukenut ja uskonut ja visualisoinut. Ja yleensä vaan tullut joku nolo ihottuma ja/tai omalle perheelle lisää vaikeuksia.
ap
[/quote]
Kuulostaa ihan suoraan sanoen siltä, että sun elämässä asiat on sujuneet kovalla työllä samalla tavalla miten muillakin, mutta persoonaltasi olet emotionaalisesti kielteinen. Kielteinen emotionaalisuus on temperamenttipiirre, jonka omaava yksilö kiinnittää tavallista enemmän huomiota vain kielteisiin asioihin ja tunne-elämää korostavat sellaiset tunteet kuten murehtiminen ja ahdistuminen.
Kaikki on paskaa, mä en saa koskaan mitään, mulle kuuluis tää ja toi, miks muut saa kaiken paitti mää, en jaksa, ja niin edelleen. Tuota se on jos sitä asennetta ruokkii.
[/quote]
Ok, kiitos tästä. Sanoin jo etten ala oma yksityiskohtaista vikalistaani tähän päivittämään ja ymmärrän että muillakin on vaikeaa. Tarjoitan viestilläni lähinnä sitä että tunnistaako kukaan itseään sellaisestä elämänkulusta, missä ei ole ns. vuoristorataa vaan enemmänkin hiljaista ahdistusta. Voi olla että se on sitten mainitsemasi asia, tiedän olevani herkkä ja murehtija. Toisaalta olen myös se, jolle muut kantavat ongelmiaan. Katkeruudella tarkoitin sitä, että iloa on vaikea ylläpitää ellei oikeasti välillä tule hyviäkin asioita. Voi toki olla tai yrittää olla iloinen olosuhteista huolimatta, mutta silloinkin kai suurin osa misitä jollain tapaa toivoo, että asiat myös muuttuvat.
ap
ap
[/quote]
Tiedän hyvin, olen itse samanlainen. Hieman hapattaa, että vaikka periaatteessa tuntuu etten ole saavuttanut mitään ja oikeastaan koskaan kauhean tyytyväinen, niin tällä omalla "tunneilmastollani" olen usein vain ahdistunut ja pelkään pahinta. Ja kun pahoja juttuja tapahtuu, niin ne tuntuvat katastrofeilta. Ja niin edelleen. Enkä useinkaan jaksa luottaa siihen, että tulevaisuudessa tapahtuu mitään hyvää vaikkei sitä kukaan tiedä. Ei edes ne, jotka tuntevat olevansa varmoja positiivisten asioiden tapahtumista.
Oletko lukenut henkisestä jämäkkyydestä? Jos tuntuu, että muut kantavat ongelmiaan liikaa sinulle sinulla on oikeus kieltäytyä olemalla aina valmiina kuuntelemaan. Oma henkinen hyvinvointi on tärkeintä.
Ajattelua voi kyllä yrittää kehittää tietoisesti, sanottakoon että itse vetovoiman lain sijaan olen yrittänyt harjoitella mm. ratkaisukeskeistä ajattelua (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00012&p_teos=onn&p_selaus=9510), aivoja nollaavaa liikuntaa ja tietoisesti yrittämällä ajatella kaikkea muuta kuin jotain negatiivista. Mutta usein se on vaan aika vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse asiassa muutama vuosi sitten pelkäsin kovasti terveyteni puolesta. Nyttemmin olen tullut siihen tulokseen, että jos esim. tulisi syöpä niin en luultavasti ottaisi mitään hoitoja. Miksi ottaisin, mitä varten? Muuten aion varmaan olla kunnon veronmaksaja ja jatkaa vaan työssäkäyntiä. Sinä kuulotat tosi mukavalta ihmiseltä. Not.
ap
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 13:42"]
No itse asiassa muutama vuosi sitten pelkäsin kovasti terveyteni puolesta. Nyttemmin olen tullut siihen tulokseen, että jos esim. tulisi syöpä niin en luultavasti ottaisi mitään hoitoja. Miksi ottaisin, mitä varten? Muuten aion varmaan olla kunnon veronmaksaja ja jatkaa vaan työssäkäyntiä. Sinä kuulotat tosi mukavalta ihmiseltä. Not.
ap
[/quote]
Tuo siis sille huume/itsarityypille, jolta on varmaan itseltä jääneet yhteiskunnan kustantamat päivälääkkeet ottamatta. Tuskin on töissäkään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 12:59"]
Minusta taas tuntuu että hyviä asioita pitäisi tapahtua nyt nopeasti, muuten ei enää millään ole väliä.
ap
[/quote]
Sä olet ahdistunut joten kiinnität huomion negatiivisiin asioihin. Pitäis onnistua jotenkin kääntämään kurssia siten ettet vaivaisi päätäsi niin paljon sillä ettei asiat mene niinkuin haluat, irrottautua vähän niistä omista haluista ja ottaa elämä sellaisena kuin se on.
Mä saan taas olla kiitollinen monesta hyvästä asiasta mun elämässä.
Oon aina ollut sellainen ihmisten puolia pitävä ja kaikenlaista kyräilyä vastaan oleva. Oon saanut monesti matkan varrella siipeeni ihmisiltä. Mua on aiheettomasti haukuttu, mustamaalattu, työpaikkakiusattukin tavallaan, vähätelty jne.
Nyt olen vihdoin oppinut luopumaan ihmisrakkaudestani. Minun on parempi katsoa kaukaa, ja olla ottamatta osaa mihinkään jupakkaan puolustamalla jotakin, siitä ei ole koskaan ollut minulle hyötyä, jota en toki ole tavoitellutkaan. Siitä on vain ollut haittaa. "Se että et syö leijonaa, ei tarkoita etteikö leijona söisi sinua." Oma olemiseni on alkanut helpottaa, kun ymmärrän pysyä ihmisistä kaukana. Jostakin syystä olen kerännyt sellaisia ihmisiä ympärilleni, joilla on jonkinlaisia vaatimuksia toiselle, jotta voitaisiin olla kavereita. Jos ei minun pyyteetön ystävyys riitä, niin antaa olla. Voin olla tuki ja turva, luotettava salaisuuksien pitäjä, tsemppaaja, auttaja jne. mutta en ole kyykytettävä, säälittävä, rahallisesti hyödyttävä jne. Elo on helpottanut huomattavasti, kun olen jättänyt yhteydenpidon useisiin naisiin, joilla on aina joku haukuttavana tai joiden aina tarvitsee saada oma tahto läpi.
Puhtaalta pöydältä on hyvä aloittaa. En halua enää pahaa oloa aiheuttavia ihmisiä ympärilleni. Parempi yksin kuin sellaisten kanssa.
Aina ei mene kaikki tasan tässä elämässä. Se mitä kaikkein eniten halusin tässä elämässä ei toteutunut ainakaan vielä, mutta minulla on paljon muuta mistä olla kiitollinen. Keskityn niihin ja toivon, että asiat järjestyy vielä ihmistenkin kanssa.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 14:01"]
Mä saan taas olla kiitollinen monesta hyvästä asiasta mun elämässä.
Oon aina ollut sellainen ihmisten puolia pitävä ja kaikenlaista kyräilyä vastaan oleva. Oon saanut monesti matkan varrella siipeeni ihmisiltä. Mua on aiheettomasti haukuttu, mustamaalattu, työpaikkakiusattukin tavallaan, vähätelty jne.
Nyt olen vihdoin oppinut luopumaan ihmisrakkaudestani. Minun on parempi katsoa kaukaa, ja olla ottamatta osaa mihinkään jupakkaan puolustamalla jotakin, siitä ei ole koskaan ollut minulle hyötyä, jota en toki ole tavoitellutkaan. Siitä on vain ollut haittaa. "Se että et syö leijonaa, ei tarkoita etteikö leijona söisi sinua." Oma olemiseni on alkanut helpottaa, kun ymmärrän pysyä ihmisistä kaukana. Jostakin syystä olen kerännyt sellaisia ihmisiä ympärilleni, joilla on jonkinlaisia vaatimuksia toiselle, jotta voitaisiin olla kavereita. Jos ei minun pyyteetön ystävyys riitä, niin antaa olla. Voin olla tuki ja turva, luotettava salaisuuksien pitäjä, tsemppaaja, auttaja jne. mutta en ole kyykytettävä, säälittävä, rahallisesti hyödyttävä jne. Elo on helpottanut huomattavasti, kun olen jättänyt yhteydenpidon useisiin naisiin, joilla on aina joku haukuttavana tai joiden aina tarvitsee saada oma tahto läpi.
Puhtaalta pöydältä on hyvä aloittaa. En halua enää pahaa oloa aiheuttavia ihmisiä ympärilleni. Parempi yksin kuin sellaisten kanssa.
Aina ei mene kaikki tasan tässä elämässä. Se mitä kaikkein eniten halusin tässä elämässä ei toteutunut ainakaan vielä, mutta minulla on paljon muuta mistä olla kiitollinen. Keskityn niihin ja toivon, että asiat järjestyy vielä ihmistenkin kanssa.
[/quote]
Tahtoisin kohdata fiksuja muille vain kaikkea hyvää haluavat ihmiset, jotka eivät puhu pahaa aiheettomasti tai ole kateellisia ja tekevät elämässää asioita saavuttaakseen sen mitä haluavat. Hyvä syy kritisoimiseen olisii jonkun murhaajan, hyäksikäyttäjän tai pedofiilin tekojen kritisointi...
Elämä on. Kannattaa lisäksi muistaa, että lehdissä asiat esitetään aikalailla eri valossa ja perspektiivissä miten realistisesti on tapahtunut. Kyllä mäkin saisin haastatteluun väännettyä elämästäni halutessani positiivisen voittokulun vaikeuksien jälkeen, vaikka tosiasiassa oikeasti on tuntunut että ongelmia tulee aina uusia peräjälkeen eikä parannusta näy.
Lisäksi "lamauttaneet elämän pitkäksi aikaa" on deterministinen ja häviäjän mentaliteetti. Tosiasiassa SINÄ luot menestyksesi (tai häviösi). Esimerkiksi jos jäät työttömäksi, niin voit valita joko positiivisen katsantokannan uusiin haasteisiin uudessa tilanteessa ja taistella itsesi takaisin työelämään muodossa tai toisessa (tai löytää merkityksen työttömän elämästä) TAI tulkita sen oman elämäsi lopuksi, jossa sinä olet uhri ja asiaan et voi vaikuttaa. Valinta on vain ja ainoastaan sinun itsesi, narratiiveilla on voimaa.
Vetovoiman laki selittää miksi omena putoaa puusta. Miksi siitä olet niin kiinnostunut?
Totta, ja olen aina käytännön tasolla yrittänyt jatkaa eteen päin. Olen esim. työllistynyt alalle, jossa on huono työllisyystilanne. Mutta minusta on nyt viime aikoina alkanut tuntua, että en jaksa enää sitä oletusarvoa että kaikki on hirveää ja pitää vaan jaksaa. Tähän asti olen aika lailla hyväksynyt ja olen vaan jaksanut. Nyt kuitenkin keski-ikäisenä olen tullut jotenkin katkeraksi että tätäkö tämä vaan on.
Tuolla on se ketju Salaisuus-kirjasta, porukkaa joka on lukenut kirjan heti kaikki hyvä tullut heille. Minäkin olen lukenut ja uskonut ja visualisoinut. Ja yleensä vaan tullut joku nolo ihottuma ja/tai omalle perheelle lisää vaikeuksia.
ap
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 11:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 11:02"]
Totta, ja olen aina käytännön tasolla yrittänyt jatkaa eteen päin. Olen esim. työllistynyt alalle, jossa on huono työllisyystilanne. Mutta minusta on nyt viime aikoina alkanut tuntua, että en jaksa enää sitä oletusarvoa että kaikki on hirveää ja pitää vaan jaksaa. Tähän asti olen aika lailla hyväksynyt ja olen vaan jaksanut. Nyt kuitenkin keski-ikäisenä olen tullut jotenkin katkeraksi että tätäkö tämä vaan on.
Tuolla on se ketju Salaisuus-kirjasta, porukkaa joka on lukenut kirjan heti kaikki hyvä tullut heille. Minäkin olen lukenut ja uskonut ja visualisoinut. Ja yleensä vaan tullut joku nolo ihottuma ja/tai omalle perheelle lisää vaikeuksia.
ap
[/quote]
Kuulostaa ihan suoraan sanoen siltä, että sun elämässä asiat on sujuneet kovalla työllä samalla tavalla miten muillakin, mutta persoonaltasi olet emotionaalisesti kielteinen. Kielteinen emotionaalisuus on temperamenttipiirre, jonka omaava yksilö kiinnittää tavallista enemmän huomiota vain kielteisiin asioihin ja tunne-elämää korostavat sellaiset tunteet kuten murehtiminen ja ahdistuminen.
Kaikki on paskaa, mä en saa koskaan mitään, mulle kuuluis tää ja toi, miks muut saa kaiken paitti mää, en jaksa, ja niin edelleen. Tuota se on jos sitä asennetta ruokkii.
[/quote]
Ok, kiitos tästä. Sanoin jo etten ala oma yksityiskohtaista vikalistaani tähän päivittämään ja ymmärrän että muillakin on vaikeaa. Tarjoitan viestilläni lähinnä sitä että tunnistaako kukaan itseään sellaisestä elämänkulusta, missä ei ole ns. vuoristorataa vaan enemmänkin hiljaista ahdistusta. Voi olla että se on sitten mainitsemasi asia, tiedän olevani herkkä ja murehtija. Toisaalta olen myös se, jolle muut kantavat ongelmiaan. Katkeruudella tarkoitin sitä, että iloa on vaikea ylläpitää ellei oikeasti välillä tule hyviäkin asioita. Voi toki olla tai yrittää olla iloinen olosuhteista huolimatta, mutta silloinkin kai suurin osa misitä jollain tapaa toivoo, että asiat myös muuttuvat.
ap
ap