Suku ei hyväksy kotiäitiyttä
Tai ongelma on miehen suvun puolelta, hänen lapsuudenperhe, vanhemmat ja sisarukset eivät voi sietää, että olemme miehen kanssa päättäneet, että minä olen kotiäitinä niin kauan kuin parhaaksi näemme. Lapsemme ovat 4- ja 2,5-vuoden ikäisiä. Rahasta meillä ei ole ns. puutetta, elämme kuin tavallinen suomalainen perhe lyhentäen omakotilainaa joka kuukausi. Tilaa on riittävästi talossa ja velaton auto käytössä. Raha riittää hyvin ruokaan, vaatteisiin, harrastuksiin yms. ja reissujakin teemme Suomessa sekä yhden reissun ulkomaille noin joka vuosi. Rahaa on myös säästössä. Olemme aina osanneet hoitaa omat asiamme ja olemme hyvin tyytyväisiä elämäämme tälla tavoin.
Miksi tämä asia on niin vaikea joillekin hyväksyä vaikka olisi täysin omaa ajatusmaailmaa vastaan?
Kommentit (79)
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 08:17"]Ymmärrän ap sinua, täällä toinen kotiäiti. Sillä erolla, että sukulaiset kyllä arvostavat kotiäitiyttäni - he kaikki näkevät, miten hyvin meidän perhe näin voi. Onneksi omalla alallani kotiin jääminen ymmärretään hyvin, eikä töihin paluu ole vaikea, jos ensin pätkätöitä hyväksyy. Moni ei ymmärrä, että asioitaan voi järjestellä monella tavalla. Ulkopuolinen ei koskaan tiedä perheen varallisuudesta mitään. Minulla on omassa nimessä varallisuutta, sijoituksia, eli omaakin tuloa löytyy kotiäitinäkin! On avioehtoa ja henkivakuutusta jne. Ja eläkkeet säästämme muutenkin ihan itse, tänä päivänä aika hölmöä luottaa pelkästään valtion eläkkeeseen... Minulle moni on kyllä sanonut, että jäisi itsekin kotiin, jos olisi mahdollista, mutta silti meidän yhteiskunnassa törmää jatkuvasti tähän "kotiäidit lusmuilee" asenteeseen. Ollaan liian työorientoituneita! Sitten ihmetellään meidän iloisia ja hyvinkäyttäytyviä fiksuja lapsia ja onnellista parisuhdetta - johtuisko siitä, että toimimme meidän perheen parhaaksi? Perheitä on niin monenlaisia, ei kaikki halua elää saman kaavan mukaan! Miksi ei saisi valita, jos se vielä on mahdollista!!!
[/quote]
Kuka teitä on kieltänyt valitsemasta? Oman epävarmuutenne takia kivahdatte heti jos kukaan yhtään rohkenee kyseenalaistaa valintaanne. Todellisuudessa tuskin kotiäitiyttänne oikeasti jaksetaan ihmetellä, kuvittelette vain niin, koska koette tarvetta perustella sitä itsellennekin.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 08:03"][quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 07:53"]
Ovatko kaikki työssä käyneet valmistautuneet elämän karikoihin täydellisesti? Kertokaa te millä tavalla olette varmistaneet kaiken? Ihan mielenkiintoista olisi kuulla.
T. Ap
[/quote]
Ainakin olen riippumaton miehestä ja hänen tuloistaan ja työssäkäynnistään. Tuli mitä tuli pärjään omillani, ilman tukia tai kalliita vakuutuksia, vanhempieni apua tms. Eikä tarvitse lähteä opiskelemaan uutta ammattiakaan. Asunto on maksettu ja säästöjä on esimerkiksi jos sairastuisi tms.
[/quote]
Minulla on hyvä koulutus, työnantaja kouluttaa lisää ja opiskelen itsekseni myös. Koulutuksen ja työkokemuksen perusteella minulla on pari erilaista ammattia. Työkokemukseni on kansainvälistä ja minulla on verkostoja myös muissa maissa, joten jos työttömyys tulee eteen Suomessa, mahdollisuuksia on muualla.
Koska olen panostanut myös työuraan, minulla on hyvä palkka. Olen tehnyt tietoisia valintoja mm. toimialan suhteen. Koska minulla on hyvät tulot, niin pystyn säästämään ja sijoittamaan eri tavoin.
Sen lisäksi meillä on keskinäiset henkivakuutukset. AP:n tilanteessa yksi riski on nuorena leskeksi jääminen jos ei ole mahdollisuutta elättää perhettänsä samaan aikaan kun pitää hommata itselleen uusi koulutus, jotta saa joskus työtä.
Suvullesko valinnat teet. Ole aikuinen.
Suomessa jos jossain voi opiskella uuden ammatin ihan leskenäkin jos sen verran on varautunut.
Tämän päivän Hesarissa oli hyvä juttu tuloeroista parisuhteessa.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 07:25"]
Kun asia tuli puheeksi alkoi kova kysely miehen suvun puolelta (anoppi ja miehen sisko)siitä miten sitten, jos tapahtuu jotain, mies kuolee, sairastuu jne. [/quote]
AP, näin toisen vanhempansa ennen kouluikää menettäneenä tällainen pohdinta kuulostaa hyvin ajattelemattomalta. Jos asia tulee vielä puheeksi, voit kysyä, että ovatko he ajatelleet, kuinka he selvityisivät lapsensa ja veljensä menetyksestä? Vaikka heillä ei ole minkäänlaista taloudellista suhdetta mieheesi enää, niin he eivät ilmeisesti ollenkaan tule ajatelleeksi, miten nuoren ihmisen kuolema vaikuttaa emotionaalisesti kaikkiin läheisiin. Esim. oma isoäitini ei enää koskaan ollut sama henkilö lapsensa kuoleman jälkeen, vaikka lapsia oli useita. Hän hukuttautui raskaaseen, fyysiseen työhön, vielä eläkeiän jälkeenkin. Mutta myöhemmin olen "henkisessä" työssä ollut näkemässä, kuinka äkillisesti lapsensa onnettomuudessa menettänyt työkaveri on
Taloudellinen aspekti on oikeasti se viimeinen, jota ajatellaan, kun läheinen on vakavasti sairas ja/tai kuolemassa. Varsinkin, kun Suomessa onneksi edelleenkin saa perhe-eläkettä ja myös leskeneläkettä, yhteiskunta on siis tässä suhteessa ymmärtäväisempi kuin perhe.
Oletko varma, ettei miehesi ole pyytänyt interventiota, koska hän ei itse uskalla sanoa sinulle että sinun olisi jo aika palata töihin?
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 07:27"]
Kanna sinäkin vastuuta yhteiskunnalle tekemällä hyödyllistä työtä. Kaikki ei aina tarvitse pyöriä perheesi ympärillä
[/quote]
Lasten kasvattaminen kunnon kansalaisiksi on mitä suurimmassa määrin hyödyllistä.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 07:59"]
Eikö muilla ole nelikymppisinä uuteen ammattiin kouluttautuneita, jotka ovat päässeet työelämään mukaan kuin ne nuoret vastavalmistuneetkin? Varmmaan jokainen tuntee/tietää edes jonkun omilta opiskeluajoiltaan?
[/quote]
MInä olen yksi niistä ,joka kouluttautui kotiäiti- ja omaishoitajavuosina ja suoritti yliopistotutkinnon yli nelikymppisenä. Ei tästä uutta uraa urennut, mutta kuitenkin pätkätyötä on riittänyt.
Hyvänä neuvona ehdottaisin, että älä tyystin hautaudu kotiin vaan tee jotain. Harrasta jotain sellaista että saa kontakteja ja sosiaalista verkostoa uusiin työtehtäviin hakeutumiseksi, tai opiskele. Se voi olla jotain oman mielenkiintosi mukaan , vaikka pitsinnypläystä tai itämaista tanssia kansalaisopistossa, tai kansainvälistä politiikkaa avoimessa yliopistossa.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 07:44"]
Kuinka moni tilastollisesti valmistautuu siihen, ettei mitään eläkkeitä tulla saamaan?
Kuka tulee saamaan eläkettä sen enempää kuin kotiäitikään?
[/quote]
En lukenut pitemmälle, mutta tartun tähän. Ihmettelen itsekin ihan samaa miksi jotkut jaksavat muistuttaa ettei eläkettä kerry. Mitä väliä? Olen 80-luvulla syntynyt enkä usko, että 40 vuoden päästä olisi eläkkeistä tietoakaan.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 08:56"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 07:27"]
Kanna sinäkin vastuuta yhteiskunnalle tekemällä hyödyllistä työtä. Kaikki ei aina tarvitse pyöriä perheesi ympärillä
[/quote]
Lasten kasvattaminen kunnon kansalaisiksi on mitä suurimmassa määrin hyödyllistä.
[/quote]
Kunnon kansalaiseksi pääsee vaikka äiti olisikin töissä. Tuttavapiiriini kuuluu muutamia naisia jotka oikeasti haaveilevat lapsen kanssa kotona olosta ja mies toisi rahan kotia. Jokainen tehkööt valintansa, mutta eräässäkin tapauksessa erään naisen mies ei vuosien jälkeen jaksanut katsoa sitä, että kotia tullessa nainen vaan makasi lahnana sohvalla. Nyt on sen naisen vaikeaa saada töitä, koska jätti koulutukset ja työkokemukset saamatta. Koskaanhan ei tiedä vaikka mies joutuisi työkyvyttömäksi tai jotain. Paljon enempi saa irti jos molemmat perheenjäsenet kantaisivat yhtälailla kortensa kekoon. Harvoin olen koti isistä kuullut.
Miksi edes mietit, mitä muut miettivät sinun elämäsi valinnoista???
Lahnana nyt ei pärjää siellä töissäkään vaikkei kotona olisi ollutkaan ellei nyt ole näissä valtion rahoittamissa suojatyöpaikoissa, jossa voi vaikka pyöritellä peukaloita päivät pitkät.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 00:10"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 19:12"]Voi jessus tää "oma valinta" kortin pelaaminen aina. Ihmiset tekevät yhteiskunnassa paljonkin asioita joista eivät välttämättä pidä. Jos kukaan ei omaksi valinnakseen suostuisi ajamaan vaikka roskia pois teidänkin roskiksista niin kyllä siitä urputettaisi. Ihmiset tekevät työtä siksi, että siitä kaikki hyötyisivät jollain tavoin, muutenkin kuin että ajattelisivat pelkästään omia pikku sulopallero lapsia jotka ovat kaiken edellä. [/quote] Käsi sydämellä, menisitkö sinä töihin hyödyttääksesi yhteiskuntaa vaikka palavasti haluaisit olla lapsesi kanssa kotona ja siihen olisi varaa?
[/quote]
Katsohan vähän uutisotsikoita, kaikki velka sun muut. Kreikassa ihmiset ajatteli paljon vain omaa etuaan. En halua, että suomi ajautuisi samaan. Yksinhän siihen ei kukaan voi, mutta yhdessä kaikki voisi. Tajuan kyllä täysin , että on ihmisiä jotka eivät ajattele kuin omaa perhettään jne. Sääli
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 07:42"]
21: Eiköhän töihin paluu koita viimeistään kun nuorin lapsi saa aloitettua koulun kun kotona tekeminen mahdollisesti loppuu=) Ymmärrän kyllä läheisten pintapuoliset kysymykset, mutten kauhean syvällistä kyselyä kun emme muutenkaan ole niin läheisiä että keskustelisimme niin syvällisesti muistakaan aiheista. Ja muutoinkin olemme vastuullisia ihmisiä olleet aina niin mikä tarve? Jotenkin jäänyt yleisestikin sellainen olo tässä yhteiskunnassa, että jos valitset toisin kuin valtaväestö vaikkei siitä aiheutuisi hankaluuksia kenellekään, joudut perustelemaan vaintasi hyvin syvällisesti ja laaja-alaisesti ja silti saat ikäviä, kummeksuvia katseita osaksesi.
Ap
[/quote]
Mistä ajattelit saada töitä 10 vuoden kotona olon jälkeen? Meille on suvussa vähän samanlainen tapaus, lapsia on enemmän (vaimo on nyt ollut kotona 17v, kuopus on taapero eli vuosia on vielä MONTA edessä). Vaimo perustelee hyvin samoin sanakääntein kuin ap omaa kotonaoloaan ja perheen isä näytää vuosi vuodelta väsyneemmältä, vanhemmalta ja sairaammalta, streassaantuneelta. Vähän väliä on lainaamassa meiltä rahaa kun yksinkertaisesti palkka ei riitä puolison artek-ostoksiin. Nyt ilmoitin, että meidän palvelukassa on nyt suljettu siihen asti kunnes rouva tulee esittämään allekirjoitetun työsopimuksen mulle. Vanhemmat lapset aloittelevat tuossa juuri lukiota, ei tästä tulee vielä hyvin mielenkiintoista...
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 00:08"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 16:03"][quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 07:34"][quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 07:27"] Kanna sinäkin vastuuta yhteiskunnalle tekemällä hyödyllistä työtä. Kaikki ei aina tarvitse pyöriä perheesi ympärillä [/quote] Mikä typerys. Sehän on ihanne tilanne että voi hoitaa lapsensa kotona vieläpä ilman tukia. Päivähoito maksaa enemmän yhteiskunnalle. [/quote] Ja taas se sama vanha virsi alkaa kuin itkunaisilla. Ei hitto :D Päiväkoti EI tule kalliimmaksi vaan kotihoidontuki jota nostetaan vuosikausia vailla todellista tarvetta. Jos on varaa olla kotona, omakustanteisesti sitten. Päiväkotipaikasta maksetaan. [/quote] En oikeasti tiedä kumpi tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi, mutta kotihoidontukea saa vain reilu 2v per lapsi (vanhempainrahan jälkeen-3v), ei vuosikausia. Päivähoitopaikasta maksetaan max 25% todellisista kustannuksista. Jotenkin en jaksa uskoa, että 9kk-1v hoitoon ja äiti töihin olisi hirveästi edullisempaa yhteiskunnalle kuin 3v kotihoito.
[/quote]
Asiaa ei voi tarkastella pelkästään sen kautta, mitä hoitopaikka tai kotihoito maksaa. Työssäkäyvän työn arvo ei ole pelkästään se, mitä työntekijä palkkana saa, vaan se vaikuttaa monella tavalla - työpanos itsessään, sen arvo työn tilaajalle, säteilyvaikutukset alihankintaketjuihin, muihin töihin, yleinen yhteiskunnan aktivoituminen jne. Eli kyllä työssäkäyvän lasten hoitopaikka kannattaa maksaa. Tavallisen terveen kotimutsin terveen esikoisen hoitopaikan maksaminen on sen sijaan haaskaamista.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 10:40"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 07:42"]
21: Eiköhän töihin paluu koita viimeistään kun nuorin lapsi saa aloitettua koulun kun kotona tekeminen mahdollisesti loppuu=) Ymmärrän kyllä läheisten pintapuoliset kysymykset, mutten kauhean syvällistä kyselyä kun emme muutenkaan ole niin läheisiä että keskustelisimme niin syvällisesti muistakaan aiheista. Ja muutoinkin olemme vastuullisia ihmisiä olleet aina niin mikä tarve? Jotenkin jäänyt yleisestikin sellainen olo tässä yhteiskunnassa, että jos valitset toisin kuin valtaväestö vaikkei siitä aiheutuisi hankaluuksia kenellekään, joudut perustelemaan vaintasi hyvin syvällisesti ja laaja-alaisesti ja silti saat ikäviä, kummeksuvia katseita osaksesi.
Ap
[/quote]
Mistä ajattelit saada töitä 10 vuoden kotona olon jälkeen? Meille on suvussa vähän samanlainen tapaus, lapsia on enemmän (vaimo on nyt ollut kotona 17v, kuopus on taapero eli vuosia on vielä MONTA edessä). Vaimo perustelee hyvin samoin sanakääntein kuin ap omaa kotonaoloaan ja perheen isä näytää vuosi vuodelta väsyneemmältä, vanhemmalta ja sairaammalta, streassaantuneelta. Vähän väliä on lainaamassa meiltä rahaa kun yksinkertaisesti palkka ei riitä puolison artek-ostoksiin. Nyt ilmoitin, että meidän palvelukassa on nyt suljettu siihen asti kunnes rouva tulee esittämään allekirjoitetun työsopimuksen mulle. Vanhemmat lapset aloittelevat tuossa juuri lukiota, ei tästä tulee vielä hyvin mielenkiintoista...
[/quote]
Hyvin sanottu! Mitähän nainen sanoisi jos mies ilmottaisi että vaihdetaampas välillä osia.
Onhan niillä miehen rahoilla kiva elää, mutta et kai oikeasti kuvittele saavasi siitä jotain arvostusta?
Kotiäidit uskottelevat itselleen että kotiäitiyden ansiosta heidän perheensä on onnellinen ja lapset nättejä ja hyvin käyttäytyviä. Fakta on se että niin on yhtä lailla myös työssäkäyvien perheissä.