Lue keskustelun säännöt.
Kodin kuvalehti: Lapsi ei tarvitse lukutaitoa, ettei herkkyys katoa
10.04.2015 |
Kodin kuvalehdessä oli juttua perheestä, jossa tyttö oli kotikoulussa, koska äidin mielestä se on herkälle lapselle parasta. Lasta ei edes yritetä opettaa lukemaan, vaan pääpaino koulussa on mukavissa asioissa kuten leivän leipominen ja laulaminen. Jos ei huvita niin ei huvita.
Olen tähän asti ollut kotikoulujen kannattaja, koska siten lapsi voi oman herkkyyskautensa mukaan oppia asioita nopeasti ja helposti, mutta nyt kyllä alkoi arveluttaa. Meillä lapset oppineet lukemaan 3v iässä, jolloin ovat jaykuvasti kysyneet kirjaimia ja sitä, että lukeeko tuossa Matti ja tuossa maito. Todennäköisesti kausi olisi mennyt ohi, jos ei olisi mitenkään regoitu.Toki lapsi oppii asioita, vaikka mitään ei varsinaisesti opeteta, mutta monessa jutussa opettaminen auttaa oppimisessa (kuten vaikka matematiikassa). Jos ei lukemisen opettaminen kiinnosta äitiä, niin herkkyyskausi saattaa mennä ohi (todennäköisesti meni aikaa sitten) ja oppiminen tulee aina vain vaikeammaksi.
Kommentit (521)
Huoh kyllähän se 9v joskus oppii lukemaan mutta millä hinnalla? Joki täällä on verrannut sit kävelemiseen että sama se oppiiko ennen vai jälkeen 1 vuoden kunhan oppii. No tätähän voisi verrata siihen ettei 1v ole vielä oppinut ryömimään, oppii sen sitten 2 vuotiaana, no käveleminen näin opitaan vasta 3 vuotiaana ja hienomotoriikka 5 v jolloin muut ovat jo kehityksestä paljon edellä....tämän ajatuksen voi siirtää siihen että 9v lapsi on lähes 2 vuotta jäljessä suomalaislasten keskimääräisestä osaamisesta. Oppiminen on kasautuvaa ja vaikka lukutaito ei äidin mielestä olisi tärkeä, rajoittaa se silti tytön oppimismahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 17:22"]
Tuo ei ole totta, lain mukaan kunnan täytyy valvoa kotikoululaisen oppimista, mutta kokeista ei laissa ole sanottu mitään, kunta päättää itse miten valvonta tehdään. Meidän perhe espoossa käy kerran vuodessa tapaamassa valvovaa opettajaa, ja kokeita ei tehdä (paitsi kotona omaksi huviksi).
[/quote]
Lakia pitäisi muuttaa! En tiedä teidän perheestä, mutta jos kuntia tai valtiota ei velvoiteta järjestämään kotikoululaisille vähintään kaksi kertaa vuodessa tasokokeita, joiden reputtamiseen loppuu kotikoulu, niin sitten käy juuri näin kuin tämän tytön tapauksessa. Huittisissa koulu ilmeisesti sentään hälytti lastensuojelun apuun, mutta toisaalta se on liian järeä keino. Parempi olisi, jos kotikoulun pitäjillä olisi takaraivossa, että lapsi menee kunnalliseen kouluun, jos ei kotikouluttaja osaa tai viitsi opettaa edes lukutaitoa.
Jos noi uskomattomat jankuttajat vielä kerran käyttävät sanaa "toki" tai aloittavat kommenttins sanalla "eli", nin en enää vastaa itsestäni. Eli laskin siis toki leikkiä vain.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 11:28"]
AP on osaksi oikeassa. Mutta tieto on toisaalta aina vähän pois tunteesta, myös naisilla. Isoimmat asiat eivät ole tiedon asioita. Esimerkiksi ruuan maku on tärkeämpi juttu kuin tieto sen rakenteesta tai sisällöstä.
[/quote]
Mutta ei tieto ruoan rakenteesta ja ainesosista ole pois makukokemuksesta. Eli sinänsä aika ontuva vertaus. En ylipäänsä koe, että kognitiivisuus ja emotionaalisuus olisivat toisensa poissulkevia asioita.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 08:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 21:41"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:52"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:46"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:31"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:09"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:28"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:03"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:47"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:43"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:27"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:14"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:02"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:51"]
Niin... Lukutaito ei joka kerran paranna kokemusta jostain asiasta. Eikö se nyt ole selvää, kun korrelaatiota lukutaidon ja kokemusrikkauden välillä tuskin on?
Olet toisaalta oikeassa, mutta analyysisi on aika vasemmistolainen.
[/quote]
Sinä nyt itse vedit tuon "kokemusrikkauden" mukaan keskusteluun.
Ei taida olla mitään erityisen vasemmistolaista siinä tiedossa, että suurimman osan länsimaiden historiasta tavallinen kansa on ollut melkein maaorjan asemassa olosuhteiden pakosta, eikä siinä, ettei tuo ole mitenkään tavoiteltava olotila. Joskus 1800-luvulla oltaisiin vielä pidetty radikaalina sosialismina sitä ajatusta, että kaikilla kansalaisilla voisi olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella kykyjensä mukaan, mutta nykypäivänä ei varmastikaan edes kaikista oikeistolaisin oikeistolaispuolue yrittäisi vähätellä opiskelun tärkeyttä.
[/quote]
Niin vedin. Tieto lisää joskus tuskaa.
Tarkoitin lähinnä sitä, miten näit keskustelun hyvin kahtiajakautuneesti. Maalaat vähän liian leveällä pensselillä historiaa :)
Opiskelun tärkeys ei ole universaali. Yhtä vähän on turvavyön kayttö autoissa joka kuskille must.
[/quote]
Mutta muista, että ajotaito on kuskille must. Ei se auto liiku metriäkään, jos kuski ei tiedä, miten auto käynnistyy ja mitä tulee tehdä, että auton saa liikkeelle. Siksi lukutaito ei ole metaforarinnasteinen turvavyölle vaan ajotaidolle.
Kannattaisi olla vähän tarkempi näissä rinnastuksissaan, jos ainoa syy kirjoittaa on oman pikkunäppäryyden esiintuominen.
[/quote]
Ajotaito on yhtä must kuin elämäkin tuossa. Turvavyö on vain työkalu muiden joukossa.
[/quote]
Varmaan haluat täsmentää? Jos ajotaito on yhtä tärkeää kuin elämä, niin miksi ihmeessä myös lukutaito ei sitä olisi? Miksi ajotaito on must, lukutaito väline ja rinnastettavissa turvavyöhön? Logiikkasi ontuu nyt ja pahasti.
[/quote]
Ajotaito on elämä itse siis. Lukutaito ei ole elämälle välttämätöntä kuten se.
[/quote]
Ei, et voi rinnastaa ajotaitoa elämään, mutta lukutaitoa et.
Sinun mukaasi lukutaito ei ole välttämätöntä elämälle. Ajotaitokaan ei ole välttämätöntä elämälle, koska suurin osa universaalia yhteisöä ei autoa osaa ajaa. Eikä ole olemassa mitään absoluuttista totuutta, jonka mukaan ajotaidon ja elämän voisi rinnastaa, jos ei samalla hyväksy sitä, että lukutaito on taito siinä missä ajotaitokin.
[/quote]
Ajotaito oli tuossa kyllä kielikuva. Ajotaidon ja turvavyön suhde on sama kuin elämän ja lukutaidon suhde. Oletuksena oli, että ajotaito on elämää eikä erityistä taitoa.
[/quote]
Harmi, että logiikkasi pettää jopa kielikuvatasolla.
Sinulle ajotaidon ja turvavyön suhde = elämän ja lukutaidon suhde.
Nyt unohdat sen universaalin tosiseikan, että turvavyö voi olla olemassa, vaikka ei olisi ajotaitoa, mutta lukutaitoa ei voi olla, jos ei ole elämää. On totta, että ajotaito ei tarvitse rinnalleen turvavyötä yhtään sen enempää kuin elämä tarvitsee lukutaitoa, mutta lausekemaailmassa suhde on yhteismitallinen vasta sitten, jos kun kaikki teoreettiseen lausekkeeseen liittyvät ehdot täyttyvät. Sinulla ne eivät nyt täyty.
[/quote]
Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta ajaessa. Samoin lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta elämästä. En puhunut mitään turvavyön olemassaolosta. Sehän on mieletön huomiona, sillä metafora vaatii olemassaolottomuutta ollakseen metafora.
[/quote]
Mutta huomaa: edelleenkin pätee se, että turvavyö voi olla, vaikka ei ole ajotaitoa; lukutaitoa ei ole ilman elämää. Siksi vertauksesi ontuu ja pahasti.
Sanot, että turvavyös saa käyttötarkoituksensa vasta ajettaessa, mutta ajaminen on eri asia kuin ajotaito! Turvavyö ei saa käyttötarkotustaan ajotaidossa vaan jossain ihan muussa (itse kirjoitit!), joten et voi verrata sitä siihen, että lukutaito saa käyttötarkoituksensa elämässä.
Et voi metaforien maailmassa käyttää ei-yhteismitallisina rinnakkain kahta eri taitoa. Jos käytät turvavyötä lukutaidon metaforana, sinun tulee ymmärtää, että jopa metaforien maailmassa lausekkeiden tulee täyttää vertailtavuuden kriteerit.
Helpompaahan sinun olisi tunnustaa, että epäonnistuit tässä turvavyöesimerkissä, mutta kiva lukea, miten kiemurtelet epätoivoissasi pois epäonnistumisen kipeästä kohdasta.
[/quote]
Turvavyö voi olla olemassa ilman ajotaitoa ja lukutaito ei ole olemassa ilman elämää, totta. Mutta kyseessä olikin vertauskuva, tarkemmin sanoen paraabeli, eikä looginen esitys aiheesta.Paraabelin ei tarvitse palautua logiikkaan toimiakseen.
Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta kun ajetaan, lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta kun eletään. Tätä paraabelia ei tuhoa se, että turvavyön olemassaolo on riippumaton ajotaidosta ja lukutaidon olemassaolo on riippuvainen elämästä. Paraabelin tarkoitus on korostaa itse prosessia eikä vertailtavien asioiden yhteensopivuutta.
"Niinistö johtaa Suomea kuten Jeesus johtaa opetuslapsiaan."
Voin, siis periaatteessa, verrata Niinistön ja Suomen suhdetta Jeesuksen ja opetuslasten suhteeseen siitä riippumatta, että jälkimmäisiä ei ole olemassa ja Suomen olemassaolo on Niinistön olemassaolon edellytys, mutta opetuslasten olemassaolo ei ole Jeesuksen olemassaolon edellytys. Kahden ilmiön vertauskuvan eli paraabelin tarkoitus on kertoa jotain kahden eri ilmiön välisen suhteen luonteesta (Niinistön johtaminen = Jeesuksen johtaminen), ei vertailla eri ilmiöiden statusta tai loogista vastaavuutta keskenään (Niinistö = Jeesus, Suomi = opetuslapset).
[/quote]
Minusta sinä olet aika epälooginen väittäessäsi, että ajotaito ja ajaminen ovat synonyymeja.
Kirjoitit itse, että "Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta kun ajetaan, lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta kun eletään." Miksi nyt kirjoitat ajamisesta etkä ajotaidosta?
Päätä nyt, onko ajotaito vai ajaminen se metaforinen ilmaus, koska käyttäessäsi molempia ja vieläpä eri sisältöisissä tarkoituksissa, vedät koko ajan mattoa ajatusrakennelmasi alta.
Tuossa Jeesus/Niinistö -vertauksessa sinulla on koko ajan sama metaforinen verbi eli johtaminen. Entä jos vaihtaisit sen Niinistön johtamistaidoksi ja pohtisit, oletko edelleen yhteismitallinen. Voiko johtaminen olla sama asia kuin johtamistaito? Edes metaforana?
[/quote]
Olen toki, mutta se ei ole olennaista.
Ajamisella koetin selkiyttää ajotaidon merkityssuhdetta, eli sitä, että ajotaito ei ollut taitoa, vaan elämistä.
Kyllä johtamistaitoa voi teoriassa verrata esimerkiksi elämiseen myös. Olen kaiken aikaa sanonut, että kyse ei ollut kirjaimellisesta taidosta, vaan elämiseen rinnastettavasta toiminnasta. Selkeämpää olisi ollut puhua ajamisesta eikä ajotaidosta, myönnetään, mutta ero ei ole olennainen retorisesti.
[/quote]
Ahaa - haluat olla tarkoituksella epälooginen? Merkityssuhteet muuttuvat olennaisesti, jos teet substantiivista yllättäen verbin.
Miksi emme siis puhuisi myös lukemisesta eikä lukutaidosta? Ja havaitsisi, että käytännössä lukeminen on muutakin kuin lukutaitoa. Lukeminen on sama asia kuin eläminen (siis noin niin kuin metaforisesti) ja kas, näin lukutaidosta tulee elintärkeä asia!
[/quote]
Eivät ne muutu, sillä merkityssuhde oli prosesseissa eli didaktiikassa eikä termien yhteensopivuudessa.
Lukeminen voi tietenkin olla esimerkiksi sään lukemista. Mutta olen kaiken aikaa puhunut tekstin luvusta.
Kyllä ne muuttuvat, jos toisella puolella on kaksi erimerkityksellistä termiä (sinulla ajotaito ja ajaminen) ja toisaalla vain yksi (lukutaito). Et voi selittää termiä itsellään (kuten nyt teet ajotaidolla ja ajamisella), jos et samaan aikaan hyväksy samaa lukutaidolle ja lukemiselle.
Ihan näin meidän kesken, didaktiikka ei ole prosessi vaan opetusoppi ja sen kohteena ovat opetustapahtumaan liittyvät kysymykset. Ihan kiva veto heittää se keskusteluun, johon se ei tässä tapauksessa lainkaan kuulu.
[/quote]
Didaktiikka on myös retoriikan osa.
Kyllä voin, sillä merkityssuhde on prosessissa eikä termeissä.
[/quote]
Saisiko lähteen? Minun tietojeni mukaan Hellström on esittänyt, että didaktiikka koostuu retoriikasta ja dialektiikasta, mutta se ei tarkoita, että didaktiikka olisi prosessi.
Voisit myös avata käyttämäsi termit merkityssuhde, teoria, paraabeli ja termi. Keskustelussa on ongelmana se, että et suostu pitäytymään logiikassa yleisesti hyväksytyissä malleissa vaan muuttelet niitä lopputuloshakuisesti. Se ei valitettavasti dialogissa ole diskurssin kannalta relevantti vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selailin jutun läpi kaupassa enkä nyt sitä niin kauheana tilanteena pitänyt. Erikoisena kylläkin. Pahiten särähti omaan korvaan se, että äiti kertasi omia huonoja koulukokemuksiaan aivan kuin ne olisivat samanlaisia tytölle. Vaikutti sille, että tyttö olisi pärjännyt koulussa eri lailla, mutta vaikeahan se on kaukaa sanoa. Minusta te olette kyllä suoraan sanoen ilkeitä sanoessanne ja peukuttaessanne kirjoitusta, että tyttö ei voi pärjätä elämässä, elämä pilalla jne. Ihan kuin ei voisi olla monimuotoista elämää. Muutenkin juttua lukiessa tuli olo, että se, milloin tyttö oppii lukemaan on hänen elämässään yksi pienimpiä murheita. Isompi murhe oli äidin asenne, ja se voisi olla vielä pahempi, jos tyttö olisi koulussa ja äiti ahdistuisi entisestään :/ Äiti sanoi myös artikkelissa, että haluaa tytön olevan kotona ainakin ensimmäiset vuodet, ei siis ollut ajatellut pitää kokonaan pois koulusta. Mitä sitten jos tytön elämästä tulee ihan erilaista kuin siitä mitä itse elätte? Tai vaikeampaa. Onko itsellänne ollut helppo elämä? Miten ihmeessä teillä on sitten ollut vaikeuksia, jos kerran osaatte lukea? Vai missä vika? Sekopäisissä kasvattajissa? Onpahan ainakin elämään haastetta. Miten noilla eväillä esim. pystyynkuollaan, kun on hiukan mielenkiintoisempi lapsuus, kuin suorittajavanhempien muksuilla?
Voisit myös avata käyttämäsi termit merkityssuhde, teoria, paraabeli ja termi. Keskustelussa on ongelmana se, että et suostu pitäytymään logiikassa yleisesti hyväksytyissä malleissa vaan muuttelet niitä lopputuloshakuisesti. Se ei valitettavasti dialogissa ole diskurssin kannalta relevantti vaihtoehto."
Tässä kans hyvä esimerkki idiootista. Haluat puhua niin, että mahdollisimman moni ois ihan huuli pyöreänä, kun sä puhut ja tuntisi itsensä ihan tyhmäksi. Kun sä olet niin fiksu, kai sen huomaa nyt varmasti? Pidetäänköhän sua useinkin tyhmänä? En ihmettele kyllä yhtään. Mun mielestä sellainen on, joka ilmaisee itseään termein, joita ei ole tarkoituskaan selittää kaikille ymmärrettävästi on astetta tyhmempi, kuin sellainen, joka osaa selittää saman asian niin, että maallikkokin sen ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kansallinen häpeä - terve 9-vuotias lapsi, joka ei osaa lukea.
Jos tähän ei nyt puututa, pian useampi vaihtoehtoäiti jää työttömyysrahan turvin leipomaan ja laulamaan kouluikäisten lasten kanssa kotiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin jutun tänään vanhasta lehdestä. Mitä Adalle mahtaa kuulua nykyään?
Nostan ketjun, perheestä tuli eilen Erilaiset perheet-ohjelma. Sen voi katsoa myös Katsomossa: Erilaiset perheet, erityisherkät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kodin kuvalehdessä oli juttua perheestä, jossa tyttö oli kotikoulussa, koska äidin mielestä se on herkälle lapselle parasta. Lasta ei edes yritetä opettaa lukemaan, vaan pääpaino koulussa on mukavissa asioissa kuten leivän leipominen ja laulaminen. Jos ei huvita niin ei huvita.
Olen tähän asti ollut kotikoulujen kannattaja, koska siten lapsi voi oman herkkyyskautensa mukaan oppia asioita nopeasti ja helposti, mutta nyt kyllä alkoi arveluttaa. Meillä lapset oppineet lukemaan 3v iässä, jolloin ovat jaykuvasti kysyneet kirjaimia ja sitä, että lukeeko tuossa Matti ja tuossa maito. Todennäköisesti kausi olisi mennyt ohi, jos ei olisi mitenkään regoitu.Toki lapsi oppii asioita, vaikka mitään ei varsinaisesti opeteta, mutta monessa jutussa opettaminen auttaa oppimisessa (kuten vaikka matematiikassa). Jos ei lukemisen opettaminen kiinnosta äitiä, niin herkkyyskausi saattaa mennä ohi (todennäköisesti meni aikaa sitten) ja oppiminen tulee aina vain vaikeammaksi.
meikä lapsi oppi lukemaan vasta koulussa oltuaan pari viikkoa. Ei se oo tae että koulussa hyvin menestyy jos lukemaan oppii 3v. Ka oli aika yli 9 myös lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 21:25"]
Tää on provo.
Kotiopetuksessakin pitää tenttiä opetushallituksen hyväksymälle opettajalle. Jos lapsi ei opi lukemaan tai laskemaan, kotiopetus loppuu ja sossutäti vie pois.
Ainakin tuo lehtijuttu (uusin KK) on tosi ja itsekin paheksuin jutusta lukemaani pelleilyä. Kun äitikään ei tykännyt olla koulussa ja häntä kiusattiin, ei lapsella voi/saa olla erilaista kokemusta kuin äidillä.
Tähän suuntaan ollaan koko ajan menossa, ettei tarvitse tehdä mitään, mitä ei itse halua. Ikuinen lapsuus kuulostaa kivalta lapsena, mutta aikuisena tulee "kivana" yllätyksenä, että onkin vähän erilainen kuin muut ikäisensä eikä hyvällä tavalla:(
Ps. Tämän kokenut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitähän tälle lapselle nykyään kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Jep, lapsi oli tyttö ja äiti oli itse kokenut olevansa liian herkkä kovaan maailmaan. Kotikoulu valittiin, koska kouluuntutustumispäivänä muut lapset oli nauraneet tälle lapselle jostain mitättömästä syystä (tosin voi olla, että ne nauroi hermostuksissaan kaikille, sitä tarina ei kerro).
Joka tapauksessa minusta on outoa, että kun opettaja puuttui siihen, että lapsi ei osaa lukea, niin äiti hämmentyy, että miksi tuohon nyt tartuttiin. Osaahan se laskea, miksi ei katsota niitä asioita, joita hän osaa, miksi takertua epäolennaisuuksiin.
Lukeminen on niin paljon iloa tuova taito, että sen rinnalla äidin kotikoulu joogan, ulkoilun ja piirtämisen parissa on aika kalpeaa kamaa.
Minkä ikäinen lapsi siis on kyseessä? Kyllähän se lukutaito auttaa jonkun verran laskemisessakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kodin kuvalehdessä oli juttua perheestä, jossa tyttö oli kotikoulussa, koska äidin mielestä se on herkälle lapselle parasta. Lasta ei edes yritetä opettaa lukemaan, vaan pääpaino koulussa on mukavissa asioissa kuten leivän leipominen ja laulaminen. Jos ei huvita niin ei huvita.
Olen tähän asti ollut kotikoulujen kannattaja, koska siten lapsi voi oman herkkyyskautensa mukaan oppia asioita nopeasti ja helposti, mutta nyt kyllä alkoi arveluttaa. Meillä lapset oppineet lukemaan 3v iässä, jolloin ovat jaykuvasti kysyneet kirjaimia ja sitä, että lukeeko tuossa Matti ja tuossa maito. Todennäköisesti kausi olisi mennyt ohi, jos ei olisi mitenkään regoitu.Toki lapsi oppii asioita, vaikka mitään ei varsinaisesti opeteta, mutta monessa jutussa opettaminen auttaa oppimisessa (kuten vaikka matematiikassa). Jos ei lukemisen opettaminen kiinnosta äitiä, niin herkkyyskausi saattaa mennä ohi (todennäköisesti meni aikaa sitten) ja oppiminen tulee aina vain vaikeammaksi.meikä lapsi oppi lukemaan vasta koulussa oltuaan pari viikkoa. Ei se oo tae että koulussa hyvin menestyy jos lukemaan oppii 3v. Ka oli aika yli 9 myös lukiossa.
No ei, varhain lukemaanoppiminen ei itse asiassa korreloi koulumenestyksen kanssa. Joku ehkä luulisi, että paremmin pärjäävissä piireissä opetettaisiin lapset lukemaan erityisen aikaisin ja sitä pidettäisiin tärkeänä ja se pärjääminenhän periytyy. Lukemaan opettamisesta ei kuitenkaan oteta mitään stressiä yleensä oikein missään piireissä. Myös paremmin pärjäävät vanhemmat yleensä ymmärtävät, ettei ole juurikaan väliä oppiiko lukemaan 5 v vai ekaluokalla. Osa lapsista tietysti innostuu kuvista ja kirjoista enemmän kuin toiset varsinkin jos paljon luetaan ja vanhemmatkin ovat luonteeltaan lukutoukkia. Se ei kuitenkaan siirrä lapselle mitään muita erityisempiä etuja kuin lukutoukan mieltymykset. Ei vaikuta älykkyyteen eikä oppimiskykyyn eikä edes sivistystasoon. Vain siihen, että lapsi osaa kouluun mennessä lukea.
Vierailija kirjoitti:
Meillä nuorempi oppi itsestään 3-vuotiaana; hoksasi ilmeisesti vaan asian kun meillä luettiin suuria määriä, lapset ovat halunneet. Ei se ole muusta pois, vaan on antanut uusia ulottuvuuksia. Myös erityislapsemme oppi 6-vuotiaana ja ei se meitä ole estänyt leipomasta tai käymästä luontoretkillä. 18: Tämä meidän aikaisiin lukemaan oppinut oli pienikokoinen ja vähän lapsellinen. Lööppiongelma ja uteliaisuus oli todellinen meilläkin. Mutta lapsi on silti ollut herkkä ja avoin uusille asioille, vaikka kirjojen ääressä on viihtynyt aina. Eikä meillä ääneen lukeminen loppunut siihen kun lapset oppivat lukemaan.
"Vähän lapsellinen" 4-vuotias?
Mikä se on.
Noita vanhempia löytyy yllättävän paljon, jotka eivät kykene ymmärtämään, että lapsi on itsestä erillinen ihminen ja tällä voisi olla ihan eri kokemus maailmasta, jos äiti ei istuttaisi omia kokemuksia ja tunteita lapseen.
Omalla lapsella on kaveri, jonka äiti on ihan vauvasta saakka puhunut miten tämä on lahjakas lapsi niin kuin hän itse oli. Lapselle on luettu tietokirjoja iltasaduksi, ei ole oikein koskaan saanut leikkiä tai lukea satuja kotona. Sitten sille lapselle asetettu tavoitteita ja odotuksia koko pienen ikänsä ja nyt alakoulussa tuntuu olevan ihan burn outissa. Sitten äiti huokailee, kun lapsi on lahjakas alisuoriutuja niin kuin äitikin on. Jotenkin hirveä seurata vierestä, mutta eipä tuollaiseen voi puuttuakaan, mut elämän raamit on kunnossa muuten. Mutta tuo lapsi tuskin selviää elämästään ilman terapeuttia.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:27"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:14"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:02"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:51"]
Niin... Lukutaito ei joka kerran paranna kokemusta jostain asiasta. Eikö se nyt ole selvää, kun korrelaatiota lukutaidon ja kokemusrikkauden välillä tuskin on?
Olet toisaalta oikeassa, mutta analyysisi on aika vasemmistolainen.
[/quote]
Sinä nyt itse vedit tuon "kokemusrikkauden" mukaan keskusteluun.
Ei taida olla mitään erityisen vasemmistolaista siinä tiedossa, että suurimman osan länsimaiden historiasta tavallinen kansa on ollut melkein maaorjan asemassa olosuhteiden pakosta, eikä siinä, ettei tuo ole mitenkään tavoiteltava olotila. Joskus 1800-luvulla oltaisiin vielä pidetty radikaalina sosialismina sitä ajatusta, että kaikilla kansalaisilla voisi olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella kykyjensä mukaan, mutta nykypäivänä ei varmastikaan edes kaikista oikeistolaisin oikeistolaispuolue yrittäisi vähätellä opiskelun tärkeyttä.
[/quote]
Niin vedin. Tieto lisää joskus tuskaa.
Tarkoitin lähinnä sitä, miten näit keskustelun hyvin kahtiajakautuneesti. Maalaat vähän liian leveällä pensselillä historiaa :)
Opiskelun tärkeys ei ole universaali. Yhtä vähän on turvavyön kayttö autoissa joka kuskille must.
[/quote]
Kuten varmaan ymmärsit, puhuin opiskelun mahdollisuudesta: huomasit varmaan, että sanoin "kykyjensä mukaan".
Haluaisin kuulla vastineeksi sinun historiallisen analyysisi siitä, miksi oli alempien luokkien etujen mukaista, etteivät he 1600-luvun Euroopassa pääsääntöisesti osanneet lukea. Olisi hyvin mielenkiintoista kuulla tällainen hyvin perusteltu mielipide.
[/quote]
En puhu lukutaidon eduista enkä haitoista yleisellä tasolla, vaikka kiistänkin lukutaidon absoluuttisen ihanuuden.